keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

Isäni kuolemasta on kymmenen vuotta

Kasvihuoneen laittamisessa on paljon suurempi työ kuin osasin etukäteen arvata. Olen kaivanut 3 m x 2 m alueelta 50 cm maata pois. Harkkotiilistä muurataan kasvihuoneelle perustus. Huomenna minulle pitäisi tulla muurari, jos hän kiireiltään ehtii, muuraamaan perustuksen.

Päivät ovat menneet leirivalmisteluihin. Tänään tulin töistä vasta 21.30. Teimme avustajani kanssa jokaiselle leiriläiselle kansion, jossa on kaikki materiaali, jota leirillä tarvitsemme. Kansioita tuli yhteensä 38 kpl ja jokaiseen kansioon sujautettiin 33 paperia tai esitettä. Papereita liikkui hyppysissämme yhteensä 1188 kpl. Ei kukaan leiriläinen osaa arvata kuinka paljon työtä on leirin, valmisteluissa.

Tänään 1.7.2009 on isäni kuolinpäivä. Siitä on nyt kymmenen vuotta. Olin silloin Kallioniemen raamattuleirillä, kun sain tiedon isäni kuolemasta. Ritva-sisareni soitti minulle suruviestin. Kun isäni haudattiin Pomarkun hautausmaahan, lähdin perheeni kanssa hautajaisiin Eräriparilta, jonne palasin hautajaisten jälkeen takaisin.
"Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa." (Ps. 107:1.) Jumalan armo kantaa, kestää ja lohduttaa! Ellei tätä armoa olisi, ei olisi toivoakaan. Herra on hyvä! Hän tietää päiviemme määrän. Elämä ja kuolema ovat Herran kädessä. Paavo-isäni muisto herättää lämpimiä ajatuksia sydämessäni. Hän oli hyvä isä!

Kun ajattelen isääni, mieleeni tulee hengellinen laulu, "Sun armos varaan".

1. Sun armos varaan, oi Herra, jään, kun ansiota en yhtäkään voi tuoda, Herra, sun etehesi. Siis tuon mä syntisen sydämeni.
2. Sun veres yksin vain kokonaan mun sydämeni voi puhdistaa. Mä kaipaan luoksesi Golgatalle sun ristis siunatun virran alle.
3. On sulla autuus, mä tiedän sen. Sä olet ystävä syntisten. Sä kuormat kirvoitat kuormatulta, ja rauhan, Kristus, saa sielut sulta.
4. Mä sua varron, ja suurempaa henkeni voimaasi odottaa. Mua kasta kasteella taivahasi ja työsi syvennä sielussani.
5. Sun armos varaan mä jään, mä jään toivoen, että kun matkan tään mä päätän, luoksesi armo mulla ois päärlyporttien kautta tulla.

Lämpimät terveiset kaikille sisaruksilleni perheineen isämme muistopäivän johdosta! Terveiset myös isäni sisaruksille ja kaikille, sukulaisille!

"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi". (Ap.t. 16:31.)

maanantai 29. kesäkuuta 2009

Kävin Oulussa työmatkalla

"-- olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu." (1 Piet. 3:15.) Pietarista tuli johtava lähetystyöntekijä ristin jälkeen. Hän oli ensimmäinen voimakas evankeliumin julistaja helluntain jälkeen. Pietari ymmärsi kuinka tärkeää on olla joka hetki valmiina todistamaan uskon ja toivon perustuksista kaikille niille, jotka kyselevät sitä ja ovat kiinnostuneita uskon asioista. Lähetystyö kuuluu kaikille uskoville. Seurakunnan tärkein tehtävä on evankeliumin julistaminen. Se ei kuulu vain papeille ja palkatuille työntekijöille vaan kaikille uskoville. Meille on annettu vastuu toinen toisistamme. Aikaa on vähän. Evankeliumi on julistettava nopeasti kaikille ihmisille. Voimakkain todistuksemme on elämä, jota elämme, Kristuksen yhteydessä.

Sapattina 28.6. lähdin Ouluun. Olin yhden yön Suvin, Tonin ja Jessican luona. Minua pyydettiin rukoilemaan siunausta Maria ja Juhani Junttilan pojalle, joka syntyi 15.2.2009. Vanhemmat olivat antaneet pojalle kolme kaunista nimeä, Joonatan Onni Juhani. Joonatan tarkoittaa hepr. Jahve on antanut tai Jumalan lahja. Onni on nimi, jonka merkitys on kaikille selvä. Juhani -nimi tulee Johannes -nimestä ja tarkoittaa hepr. Jumala on armollinen. Kuuluisin Joonatan oli Saulin vanhin poika, joka oli kruununperijä. Hän kuitenkin luopui kruunustaan ja antoi sen vapaaehtoisesti Daavidille, koska hän uskoi Jumalan valinneen Daavidin kuninkaaksi Saulin sijaan. Joonatan oli uskollinen Daavidin ystävä. Joonatan oli harvinaisen jalo persoona.

Marian ja Juhanin Joonatan on erittäin suloinen poika. Hymyilevä, hyväntuulinen ja elämää tarkasti seuraava. Hän saa osakseen paljon rakkautta. Kun otin Joonatanin syliini ja rukoilin hänen elämäänsä siunausta, hän nukahti rauhalliseen uneen.

"Olet lähtenyt lapseni pieni elon merta purjehtimaan, on purtesi heikko ja pieni, pyydä enkeli auttamaan."
"Vaikk' olen heikko, pieni, en pelkää mitään, taivaan Isä johtaa tieni käynpä länteen, itään. Enkelinsä lähettääpi käymään vierelläni, valkosiipi luoksein jääpi, turvaks, suojakseni."
Enkelien suojelusta ja varjelusta Junttilan perhe tarvitseekin, koska he muuttavat loppukesästä Amerikkaan kahdeksi vuodeksi Juhanin työn tähden.

Joonatanin kummeiksi tulivat: Janne Junttila & Outi Aine-Junttila, Arttu Präktig ja Anja Husa. Anja Husa piti Joonatanille kauniin puheen. Maria oli tehnyt tilaisuuteen käsiohjelman. Ohjelmasta löytyvät tekstit: Jes. 43:1,2; Luuk. 2:40; Ps. 139:13-18. Minun tekstini olivat: Mark. 10:13-16; Matt. 18:3; Jes. 54:13; 5 Moos. 11:18,19.

Kun juhlahetki päättyi, alkoi välittömästi voimakas raesade. Sade oli hyvin vaikuttava kokemus. Se oli kuin taivaan vastaus rukoukseen. "Minä siunaan sinua, minne ikinä kuljetkaan!"

Marian ja Juhanin perhejuhlaa vietettiin heidän 6-vuotis hääpäivänä (sokerihääpäivä). Sanoin nuorille, että heidän elämänsä on nyt makeimmillaan.

Tutustuin Marian lähiomaisiin Torniossa asuessamme. Juhlaan oli saapunut Malla-äiti ja Marian sisarukset Paula ja Arttu Präktig. Nuoret olivat aikuistuneet. Olen tavannut heidät viimeksi heidän varhaislapsuudessaan. Heitä oli mukava nähdä pitkästä aikaa. Paula on pianisti ja hän lauloi hauskan oravasta kertovan laulun. Arttu on opiskelija ja hän etsii omaa alaansa. Mallan olen tavannut useammin työn merkeissä, mm. lähetyksen johtokunnan kokouksissa ja seurakuntamme juhlissa. Juhanin omaisia näin ensimmäistä kertaa. Ensitapaaminen oli lämmin ja ystävällinen. Risto ja Inkeri Junttila asuvat Helsingissä, Katajanokalla. Risto Junttila on kirkkoneuvos ja hän on toiminut rajaseutupappina Torniossa ja Karungissa. Inkeri Junttila on kotoisin Turtolasta. He viettävät kesäänsä Tornionjokilaaksossa. Inkeri ja Risto Junttilalla on kolme poikaa, Janne, Juho ja Juhani. Pojat ovat opiskelleet ahkerasti ja heillä kaikilla on hyvät ammatit. Kaikki pojat ovat perheellisiä. Inkerillä ja Ristolla on kuusi lastenlasta, kolme poikaa ja kolme tytärtä. Kaikki lapset olivat juhlassa mukana. Heitä oli mukava seurata. Risto Junttila sanoi tuntevansa Anjan vanhemmat, Ritva ja Paavo Husan, Rovaniemeltä, ja Paavon sukulaisia, jotka ovat kotoisin Tornionjokilaaksosta. Myös minun sukulaisistani hän tunsi ainakin Mikko Hautalan, Seinäjoelta, ja Aila ja Heikki Sipolan, Raahesta. Näin ne asiat kiertyvät.

Suvin ja Jessican kanssa pistäydyimme Kukkiva Kunnas -puutarhalla. Tein nuorille kukkapenkin, koska he eivät olleet sitä vielä tehneet. Siitä tulikin mukavan piristävä. Ostin myös joitakin monivuotisia taimia Kuusamon kotimme puutarhaan.

Katariina Helmius, joka on kirkollamme työharjoittelijana, lähti samalla kyydillä Ouluun katsomaan kahta poikaansa, Viliä ja Jarkkoa. Molemmat pojat ovat kehitysvammaisia ja he asuvat hoitokodissa. Tapasin pojat ensimäistä kertaa. Pojat olivat erittäin mukavia ja iloisia kavereita. Katariina ajoi mennen tullen lähes koko matkan, joten minä sain levätä. Matkalukemisena minulla oli Torey Haydenin kirja, "Tiikerin lapsi". Tämä kirja on todella mielenkiintoinen ja opettavainen. Kun tulin sunnuntai-iltana melko myöhään kotiin, en malttanut laskea kirjaa kädestäni ennen kuin sain luettua sen läpi. Kirjassa on sivuja 428. Kello oli 2.40 yöllä kun painoin kirjan kannet kiinni ja menin nukkumaan.

Kiitos Jumalalle ja kaikille, joita matkalla kohtasin! Herra teitä siunatkoon ja varjelkoon koko elämänne ajan!
Muistetaan toisiamme rukouksin!

torstai 25. kesäkuuta 2009

Ensimmäinen kunnon hellepäivä

Ensimmäinen kunnon hellepäivä on illassa. Terho on saanut kunnostettua Hailuodosta ostamansa veneen. Kävimme kokeilemassa miten se kulkee. Lähdimme Tolpanniemen venevalkamasta Kuusamojärvelle. Mikael oli myös intoa täynnä. Pieni pelastusliivi päällä hän oli hauskan näköinen vesillä kulkija. Mikael sai ohjata venettä ja se oli tietenkin mieluista puuhaa. Löysimme mukavan saaren ja söimme siellä retkieväät. Päätimme tulla tähän paikkaan uudelleen koko porukalla. Vesillä liikkuminen oli virkistävää. Järvimaisema on aina raikas. Hyttyset eivät olleet kiusana ollenkaan. Paluumatkalla Mikael nukahti syliini. Päiväunet tuli nukuttua veneessä ja autossa.

Illalla saimme vieraita Hautajärveltä. Taimi ja Reima Uutela tulivat käymään kylässä. Oli mukava nähdä heitä pitkästä aikaa. Terho, Pasi ja Reima kokosivat kasvihuonetta, jonka tilasin muutama päivä sitten. Työ jäi kesken, koska kaikkia tarvikkeita ei ollut paikalla. Anne oli ostanut jo tomaatin-, kurkun- ja kurpitsantaimia. Tämä on ensimmäinen kerta kun kasvatamme tällaisia kasveja. Katsotaan nyt miten tässä käy.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

Hyttyssoppa on hyönteissyöjien juhla-ateria

Kun ilmat lämpenivät, hyttysarmeijat heräsivät henkiin. Kuinkahan monta litraa verta nuo ärhäkkäät verenimijät pieneen vatsaansa kesän aikana imevät? Elämä olisi hyvin tukalaa, jos hyttysiä olisi ympäri vuoden niin paljon kuin niitä on tällä hetkellä. Kaikki eivät kuitenkaan koe elämää samalla tavalla kuin me ihmiset. Jos hyttysasiaa kysyisi esimerkiksi pääskysiltä, saisimme kuulla toisenlaisia mielipiteitä. Hyönteissyöjien juhla-ateria on katettu ja pienet poikaset saavat vatsansa täyteen "hyttyssoppaa".

Pihlajien huumaava kesätuoksu tuntuu mukavalta

Kuusamo on nyt kauneimmillaan. Tänään oli todellinen "juhannussää", aurinkoinen ja lämmin. Toivottavasti leirisää on yhtä upea kuin tänään. Pihlajat ovat täydessä kukkaloistossa ja puiden tuoksu on vallan huumaava. Tämä päivä meni leirivalmisteluihin. Aika menee nopeasti. Ethän myöhästy! Leiri pidetään 10.-19.7. Nyt alkaa olla kiire ilmoittautua ja tulla mukaan kokemaan kesän suuri seikkailu yhdessä. Eräripari on tarkoitettu 12-16 vuotiaille ja Seikkailuleiri 16-20 -vuotiaille. Loma-Ajakka on hyvä paikka järjestää Eräripari ja Nuorten Seikkailuleiri. Loma-Ajakka on monipuolinen leiripaikka ja paikat ovat erittäin siistissä kunnossa ja koko ympäristö on hyvin hoidettu. Teimme mukavan köysiradan, jolle olen antanut nimeksi "Puukiitäjä". Tiedätkö mistä tämä nimi tulee?

tiistai 23. kesäkuuta 2009

Siemeniä mullan alle

Tein tänään 22.6. pienen salaattimaan. Kylvötyöt jäivät näin myöhäiselle. On ollut niin paljon muuta puuhaa. Katsotaan ehtiikö tulla satoa syksyyn mennessä.

sunnuntai 21. kesäkuuta 2009

"Slummien miljonääri"

Kuusamotalossa esitettiin tänään "Slummien miljonääri" -elokuva. Sitä on paljon mainostettu ja se on palkittu kahdeksalla Oscarilla. Pitihän se käydä katsomassa. Teimme matkan aivan erilaiseen ympäristöön ja kulttuuriin mihin olemme tottuneet. Elokuva oli hyvin todenperäinen ja koskettava. Elämä tuollaisessa ihmishulinassa olisi kauheaa. Slummit eri puolella maailmaa sulkevat sisäänsä suurta hätää ja toivottomuutta. Kun astuimme elokuvan jälkeen Kuusamotalosta ulos aurinkoiseen, siistiin ja rauhalliseen kesäiltaan, tuli kiitollinen mieli siitä, että saamme asua tällaisessa maassa. Elokuvan loppu jätti hyvän mielen, koska siinä oli "Happy End". Rakastavaiset saivat toisensa ja elämä alkoi hymyillä. Mielestäni hyvää elokuvassa oli se, että rakkaus oli pääosassa ja raha sivujuonena. Näyttelijöiden osasuoritukset olivat kyllä "Oscareiden" arvoiset. Lapsinäyttelijät tekivät suurimman vaikutuksen ainakin minuun.