Saapuminen lähetysmatkalle Kemiin

Rukouksen jälkeen kävin kaupassa ostamassa tuliaiset. Citymarketissa oli Unisefin lipaskerääjä. Kun näin hänet, muistui heti Sympatia-keräys, jota tein viime syksystä jouluun. Laitoin lippaaseen pienen lahjani. Varat menivät haitilaisten auttamiseksi. Kerääjä oli vanhempi nainen, joka tuli hyvin iloiseksi, kun pudotin lahjani hänen käsissään olevaan lippaaseen. Rouvan ystävällinen hymy ja lämmin kiitos jättivät hyvän tunteen sisälleni. Huomasin jälleen miten pienet asiat vaikuttavat elämäämme. Jos olisin kulkenut kylmästi ohi, en olisi kokenut tätäkään hienoa hetkeä. Nämä hetket saattavat olla meille myös koetuksen hetkiä. Jumala koettelee ja tunnustelee sitä, miten kohtelemme lähimmäisiämme. "Muutamat ovat saaneet pitää enkeleitä vierainaan, kun ovat olleet vieraanvaraisia."

Seurakuntamme jäsen Maire Kotkansalo asuu citymarketin vieressä, joten päätin mennä hänen luokseen valmistautumaan kokousta varten. Mairen iloinen ja lämmin vastaanotto viritti kotoisen tunnelman. Olen saanut monet kerrat vierailla Mairen ystävällisessä ja vieraanvaraisessa kodissa aikaisemminkin, kun olin työssä Kemi-Tornion seurakunnissa. Minulla on sellainen käsitys, että Maire-sisarella on vieraanvaraisuuden ja antamisen armolahja. Hän on varmaan usein saanut pitää enkeleitä vieraanaan.

Kemiläiset olivat päättäneet aloittaa kokouksen teetarjoilulla, puoli tuntia ennen varsinaista kokousta. Lähdimmekin tuota pikaa kirkolle. Helena Blomberg oli jo saapunut paikalle. Hänen iloinen, pirteä ja aurinkoinen olemuksensa ei jää keneltäkään huomaamatta. Lämmin tee tuntui hyvältä, koska ulkona oli kova pakkanen. Kovasta pakkasesta huolimatta paikalle saapui runsaasti kuulijoita. Kemin pieni kodikas kirkko tuli täyteen väkeä. Suurin osa kuulijoista oli minulle ennestään tuttuja. Mukana oli kuitenkin outojakin "kasvoja".

Illan teemana oli: "Herra etsii lampaitaan. Lampaita etsimässä ja pelastamassa."
Puheen lähtöajatuksena oli Hes. 34-luku, jossa on profeetallinen kuvaus Jeesuksesta, Hyvästä Paimenesta, joka itse etsii lampaansa ja pitää niistä huolen. Hyvä Paimen on aktiivinen työssään ja hän onnistuu kokoamaan laumansa vihreälle hyvälle laitumelle, jossa lampaat saavat ruokaa, huolenpitoa ja lepoa. On rohkaisevaa ajatella, että Jeesus ei kadota lampaitaan. Hän etsii eksyneitä huolellisesti, kunnes löytää eksyneen ja tuo hänet takaisin laumaansa. Eksyneet ja harhautuneet lampaat tarvitsevat hoitoa, koska ne ovat harharetkillään sairastuneet, vammautuneet ja menneet huonoon kuntoon. Lampaat voivat huonosti, jos ajalliset paimenet eli hengelliset työntekijät laiminlyövät tehtävänsä ja toimivat väärin paimenen työssään. Paimenen työ on vastuullista ja vaativaa.

"Näin sanoo Herra Jumala: "Minun lampaani ovat joutuneet petojen saaliiksi. Minun lampaani ovat joutuneet kaikenlaisten petojen suihin, koska kukaan ei ole niitä kainnut, koska paimeneni eivät ole tunteneet murhetta niistä. Paimenet ovat pitäneet huolta vain itsestään, minun laumastani he eivät ole huolehtineet." (Hes. 34:8.)

Tässä on vakava sana kaikille laumasta huolehtiville paimenille.
Lampaat seuraavat paimenta, koska ne tuntevat paimenen äänen. Paimenen ääni on kuultavissa Raamatussa. Kun avaamme Raamatun, eteemme avautuu ravitseva laidun, jossa on hyvää ruokaa ja juomaa. Lampaan ja paimenen on yhdessä avattava Jumalan sana. Jumalan sana ravitsee ja hoitaa ja se ohjaa kaikkia perille asti, taivaan vihreille niityille.

Illan kokouksen johti Helena Blomberg Simosta, joka lauloi kauniita, aiheeseen sopivia lauluja. Malla Präktig, joka on Helnan hyvä ystävä lauloi myös viikonlopun tilaisuuksissa, yhdessä Helnan kanssa. Hengelliset laulut avaavat sydämiä vastaanottavaisiksi Jumalan sanalle. Kiitos Helna ja Malla palveluksestanne laulujen kautta. Minun olisi pitänyt kirjoittaa laulujen tiedot muistiin. Jos käytte lukemassa tätä kirjoitusta, niin voisitte vaikkapa kirjoittaa kommenttiin mitä lauluja lauloitte?

Kun tilaisuus oli ohi, lähdimme kukin tahoillemme, odottamaan huomista juhlapäivää.
Minulle oli varattu kotimajoitus tutussa paikassa, Ulla ja Pekka Pörhön ystävällisessä ja vieraanvaraisessa kodissa. Pörhöt asuvat omakotitalossa. Heillä on yläkerrassa kaksi siistiä huonetta vieraita varten. Ennen talossa oli vilskettä, kun Pörhön pojat olivat kaikki kotona. Nyt Ullan ja Pekan pojat, Pauli, Petri, Johannes ja Jaakko ovat "lentäneet pesästä" maailmalle. Ullalla ja Pekalla on jo yhdeksän lastenlasta. Näin sapattina 23.1. heistä yhden, Jaakon, Nuppu Illusian. Nuppu Illusia oli todella suloinen 8 kk:n ikäinen valoisa tyttö. Sanoin Ullalle, että tämä tyttö on tullut valon maailmasta. Ilta meni nopeasti kokemusten kertomisen merkeissä ja seuraavan päivän sanaan valmistautumisessa.

Eräs rekkakuski, jonka opin tuntemaan Kemissä yli 20 vuotta sitten, soitti juuri, kun olin nukahtamassa uneen. Hän oli matkalla Kemin kautta Rovaniemelle. Hänen piti tulla yöksi Pörhöille, mutta matkaan tuli mutkia ja hänen tiensä jatkui suoraan Rovaniemelle. Näin ne tilanteet elämässä vaihtuvat hetkessä toisenlaisiksi. Suunnitelmat eivät aina mene niin kuin me itse ne suunnittelemme. Jumalan tahdon toteutuminen on kuitenkin tärkein asia maailmassa. Sitä meidän tulee etsiä kaikesta sydämestämme. Kertomus jatkuu...