keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Rakkaudellinen yhteishenki siunaa koko maailmaa!

"Pyrkikää rauhan yhdyssiteen avulla säilyttämään Hengen ykseys". (Ef. 4:3.)

Tämä sana on suunnattu erityisesti seurakuntaruumiin jäsenille. Jeesuksen viimeinen rukous, ennen hänen poismenoaan, koski Jumalan lasten ykseyttä. Hän rukoili, että Herran omat voisivat olla täydellisesti yhtä. Ykseys ei voi olla täydellistä, jos sitä ei etsitä totuudessa ja rakkaudessa. Hyvä omatunto ja nöyryys ovat perusasioita rauhalle ja ykseydelle. Jos kaikilla seurakuntaruumiin jäsenillä on palava halu seurata Jeesusta ja etsiä ja toteuttaa elämässään Jumalan tahtoa, niin jäsenten välillä vallitsee rakkaus ja siitä seuraa rauha. Rauha ihmisten kesken edellyttää Jeesuksen rauhan omistamista ja asumista ihmisten sydämessä.

"Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän on valossa, meillä on yhteys keskenämme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä." (1. Joh. 1:7.)

Hengen yhteyden kokeminen ei ole aina itsestään selvä asia, vaikka eri osapuolet sanovatkin olevansa Jumalan lapsia ja seuraavansa Jeesusta.

Jumalan antama rauhan yhdysside on Jeesus. Jeesuksen rakkaus ja hänen rauhansa ovat lahjoja, jotka saadaan Pyhältä Hengeltä, kun niitä pyydetään uskossa. Näiden lahjojen kautta yksityiset jäsenet ja koko seurakunta rakentuu ja kasvaa Kristuksen täyteyden ja täyden iän määrään. Mutta Hengen luoma ykseys voi särkyä, jos seurakuntaruumiin jäsenet alkavat riidellä keskenään ja taistella omien etujensa puolesta. Kristuksen edun ja seurakuntaedun välillä ei ole ristiriitaa. Kun ajattelemme ja toimimme oikealla tavalla seurakunnan edun puolesta ja lähimmäisen edun puolesta, niin Kristus ottaa palveluksemme vastaan, niin kuin olisimme palvelleet häntä itseään. Kristukselle annettu palvelus vahvistaa Hengen ykseyttä. Rakkaudellinen yhteishenki on Jumalalle kunniaksi ja tämä henki siunaa koko maailmaa ja säilyttää Hengen ykseyden. Kristuksen Henki on armon, rakkauden ja rauhan Henki! Saakoon tämä Henki laskeutua yllemme joka hetki!

maanantai 28. syyskuuta 2015

Pikkubussilla Kuusamoon!

Tänään minulla oli kiireinen päivä ja monia toimitettavia asioita. Moni asia jäi kesken. Huomenna pitää jatkaa siitä, mihin tänään jäin. Päivän paras hetki oli Rukouspuutarhassa, jossa tapasin Helenan ja Heikin, Isostakyröstä. Puutarhan esittelyn jälkeen polvistuimme rukoukseen ja muistimme monia esirukousaiheita. Sydämellä olikin paljon asioita ja kaiken saimme viedä Isälle, Jeesuksen nimessä.

Terveiset lähtivät Pohjanmaalle. Eräs Pohjanmaalta kotoisin oleva veli soitti minulle, että hänen haaveenaan on hankkia pikkubussi, jolla hän voisi tuoda väkeä etelästä Kuusamoon, Karpaloon ja Rukouspuutarhaan. Toivottavasti tuo hänen haaveensa toteutuu.

Pysähtykäämme ja katsokaamme, minne olemme menossa?

"Näin sanoo Herra: "Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa, ottakaa oppia menneistä ajoista! Valitkaa oikea tie ja kulkekaa sitä, niin löydätte rauhan." (Jer. 6:16.)

Tänään meidän kiireisten ihmisten täytyy pysähtyä tarkistamaan suuntaa minne kuljemme? Paras pysähdyspaikka on sanantutkistelu ja rukoushetki. Jumala ohjaa meidät oikealle tielle sanansa kautta, kun rukoillen tutkimme sitä. Meitä kehotetaan menemään teiden varsille, katselemaan ja kyselemään muinaisia polkuja. Menneet ajat eli Herran kanssa eletty historia opettaa meille oikean tien, kun tutkimme sitä Jumalan johdatuksen valossa. Meillä on aina suuri vaara unohtaa se, miten Herra on meitä johtanut menneisyydessä. Samalla tavalla kuin Herra on johtanut meitä menneisyydessä, hän johtaa meitä myös tänään ja tulevaisuudessa.

Kaikkina aikoina Herralla on ollut omat vartiomiehensä ja -naisensa, jotka ovat antaneet selvän äänen pasuunaan. Nämä vartiomiehet ovat olleet Herran puhuttelussa ja he ovat saaneet Jumalalta kulloiseenkin hetkeen sopivan ajankohtaisen sanoman. Nämä sanansaattajat ovat olleet profeettoja eli Jumalan puolestapuhujia.

"Niin on nyt meille profeetallinen sana entistäkin lujempi, ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin niin kuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta, kunnes päivä valkenee ja kointähti syttyy teidän sydämissänne." (2. Piet. 1:19.)

Profeetallinen sana on tullut Jumalalta. Sen kirjoittamista luettavaksemme on ohjannut Pyhä Henki ja sitä ei voi ymmärtää oikein ilman Pyhän Hengen apua.

Profeetallinen sana asettaa eteemme oikeat tienviitat, joita seuraamalla pääsemme oikealle tielle ja pysymme sillä tiellä, kun seuraamme tienviittoja. Kun valitsemme oikean tien ja seuraamme sitä, niin löydämme rauhan. Jeesus antaa oman rauhansa niille, jotka tulevat hänen tykönsä. Profeetallinen sana ohjaa meidät Jeesuksen luokse ja pitää meidät hänen luonaan. Hänen luonaan meillä on todellinen rauha. Kaipaatko sinä tätä rauhaa?

Jeesus sanoo: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani." (Joh. 14:6.) Tätä tietä saamme tänään yhdessä etsiä, löytää, kulkea ja päästä perille! Sanaan: elämä, sisältyy myös rauha, Kristuksen rauha, jonka hän antaa omilleen. Pysähtykäämme ja katsokaamme, minne olemme menossa? Hyvää taivasmatkaa, kaikille!

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Tänään mietiskelen Joosefin elämän opetuksia

Kun luemme Raamatun kertomuksia, näemme yksityisten ihmisten ja kansojen kokemuksissa kärsimysten ja vastoinkäymisten kasvattavan merkityksen. Kärsimysten ja siunausten välinen yhteys tulee esille myös Joosefin elämässä. Joosefin elämä ja luonne olisivat menneet pilalle, jos Jumala ei olisi siirtänyt häntä pois siitä ympäristöstä, jossa hän eli. Vanhemmat tekevät suuren kavatusvirheen, jos he pitävät lapsiaan eriarvoisessa asemassa. Suosio tai epäsuosio ovat kasvupohjan ääripäitä, jotka kasvattavat lellilapsia tai mustia lampaita.

Jumalalla on hyvä suunnitelma jokaisen ihmisen varalle, olkoon hänen taustansa minkälainen hyvänsä. Jumala katsoo aina meidän parastamme, kun hän johdattaa meitä taivaaseen johtavalla tiellä. Jumalan koulussa ollessamme meidän on hyvä muistaa seuraavt asiat:

1) Anna Jumalan armon avulla sydämestäsi anteeksi kaikki kokemasi vääryydet ja laiminlyönnit, mitä ne sitten ovatkin.
2)  Älä päästä katkeruuden juuria kasvamaan sydämesi puutarhassa. Kun kasvimaan rikkaruohot kitketään pois kasvun kaikissa vaiheissa, sadosta tulee runsas ja hyvälaatuinen, jos kaikki muutkin kasvun edellytykset ovat ok.
3) Säilytä kiitollinen, positiivinen ja palveleva asenne, vaikka elämän olosuhteet olisivat millaiset hyvänsä.
4) Luota aina Jumalaan ja anna hänelle kiitos, kunnia ja ylistys!

Katsoja Etelä-Afrikasta!

 
 
Tänään tuli blogilleni katsoja Etelä-Afrikasta. Tervetuloa!

Etelä-Afrikka – Wikipedia

 Kuvat aiheesta Etelä-Afrikka

perjantai 25. syyskuuta 2015

Nyt oli kiitosrukouksen aika!

Sain tänään kuulla mahtavan rukousvastauksen. Vuosia sitten erään ystävän elämä oli hukassa. Avioero ja alkoholiongelma olivat vieneet ystävän epätoivon partaalle. Tuskassaan hän oli soittanut minulle Kuusamoon ja pyytänyt esirukousta ongelmansa selviämiseen.

Kävin tänään kotikäynnillä hänen luonaan. Ystävä muistutti minua kauan sitten pidetystä rukouksesta. Muistin tuon hetken oikein hyvin, vaikka siitä olikin kauan aikaa. Tilanne oli nyt aivan toinen. Elämä oli järjestyksessä. Koti siistissä kunnossa ja elämänhalu korkealla. Juominen oli jäänyt ja uuden puolison kanssa elämä sujui hyvin. Nyt oli kiitosrukouksen aika! Jumala haluaa ja pystyy auttamaan meitä, kun käännymme hänen puoleensa rukouksessa ja pyydämme häneltä apua. Kiitos Herralle!

torstai 24. syyskuuta 2015

Kaksi sangollista puhdistettua puolukkaa Karpalolle, Oulusta!

Eräs oululainen ystävä, joka tiesi, että olen Oulussa, soitti minulle tänään ja sanoi, että hän on varannut siskonsa kansa kaksi sangollista puhdistettua puolukkaa Karpalolle. Haen ne hänen kotoaan, huomenna. Auttamishalu ja hyväntahtoisuus eivät ole loppuneet maailmasta! Kiitos sinulle, siskollesi ja kiitos Herralle!

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Kirpparille tullaan selvittelemään ajatuksia!

Valmistaudun lähtemään huomenna Ouluun. Olin tänään Reiman apuna kirpparilla, remontissa. Ludmilan pyynnöstä teimme uudet hyllyt kirjoille, videoille, DVD:lle, kaseteille. Kiinnitimme seinille viisi tasoa ym. Kirpparista tulee koko ajan siistimpi ja siistimpi. Jo nyt asiakkaat kehuvat paikan siisteyttä ja järjestystä. "Nyt täältä löytää hyvin sitä, mitä on etsimässä", sanovat asiakkaat. Asiakkaat viihtyvät ja tulevat uudestaan ja taas uudestaan. Uskon, että tästä paikasta tulee merkittävä kaikkien kansojen kohtaamispaikka. Aloitamme maanantaisin klo 15-17 ruokatarvikkeiden jaon. Tänään eräs asiakas sanoi tulevansa kirpparillemme selvittelemään ajatuksiaan. Hän sanoi toimivansa viriketoiminnan alalla ja löysi uusia virikkeitä.

tiistai 22. syyskuuta 2015

22. päivän ihmeet!

Tänään on 22. päivä, joka on ollut minulle suurten tapahtumien päivä. Päivän ensimmäinen suuri tapahtuma oli koululaisvierailu Karpalon kasvimaalla. Tuli mieleen, että pitäisi ensi kesänä perustaa lapsille oma puutarhakerho, jossa lapset saisivat harjoitella puutarhanhoitoa.

Toinen suuri tapahtuma oli se, kun minuun otettiin eilen yhteyttä eräästä kaupasta, joka haluaisi tehdä meidän kanssamme yhteistyötä. Tänään teimme sopimuksen, että saan hakea joka maanantai ruokatarvikkeita avustustyötä varten. Sovimme, että jaamme joka maanantai klo 15-17 ruoka-avustusta sitä tarvitseville. Avustuspiste tulee olemaan Karpalo-Kirppis, Kitkantie 23, josta ihmisten on helppo hakea pieni tuki tavalliseen arkeensa. Ruokatarvikkeet pussitetaan valmiiksi ja annetaan sitä tarvitseville kuittausta vastaan. Tänään jaoimme ensimmäiset 17 pussia. Avun saajien joukossa oli ainakin kaksi kongolaista maahanmuuttajaa.

Kuusamoon tulee 200 hengen pakolaiskeskus, joten apua tarvitsevia tulee olemaan paljon.

ADRA Finland tulee järjestämään "Iloinen mieli" -kampanjan Koillismaalle viikolla 42.
Ma 12.10. Taivalkoski
Ti 13.10. Salla
Ke 14.10. Posio
To 15.10. Kuusamo
Vähävaraiset ovat Tervetulleita hakemaan apua! Varakkaat voivat olla mukana esim. antamalla hyviä ja lämpimiä talvivaatteita ja talvikenkiä.

Kiitän Koillissanomat - ja Koillismaan Uutiset -lehtiä mainoslahjoituksesta tätä kampanjaa varten!

maanantai 21. syyskuuta 2015

Ala-astelaiset ja eskarilaiset tutustuivat Karpalon kasvimaahan

Kirkkokedon koulun eka- ja tokaluokkalaiset ja eskarilaiset tulivat tänään Karpalon kasvimaalle. Opettajat pyysivät, että pitäisin lapsille kasveista esittelyn. Voi, miten mukava tapahtuma tästä tulikaan. Lapset olivat hyvin kiinnostuneita kuulemastaan ja näkemästään. Annoin opettajalle kukkia ja lapsille porkkanoita, maistiaisiksi. Mikael oli oppilaiden joukossa. Mikael tykkäsi maalla käymisestä niin paljon, että hän olisi halunnut tulla vielä uudestaan maalle, koulun jälkeen, kaverinsa kanssa. Huomasin, että pienet asiat tekevät lapsista onnellisia. Huomenna, aamulla, minulle tulee vieä yksi ryhmä ekaluokkalaisia.

lauantai 19. syyskuuta 2015

Maahanmuuttajat eivät ole enää pakolaisia

Nyt kongolaisia pakolaisia ei saa enää kutsua pakolaisiksi. Heidän ei tarvitse paeta minnekään eikä ketään. He ovat Kuusamoon muuttaneita maahanmuuttajia, tämän kaupungin asukkaita. Vietimme heidän kanssaan yhteistä tutustumistilaisuutta ja aterioimme yhdessä. Tunsimme yhteyttä keskenämme! He osallistuivat kirkossamme myös Herran pyhälle ehtoolliselle. Rakkaus ja usko Kristukseen yhdistää!

Olisi mukava laittaa heistä kuva tälle blogille, mutta henkilösuojan tähden sitä ei voi tehdä.

perjantai 18. syyskuuta 2015

Hyvät talvitakit olisivat nyt tarpeen!

Otamme vastaan hyviä talvivaatteita annettavaksi kongolaisille pakolaisille, jotka ovat muuttaneet Kuusamoon. Ilmat jäähtyvät pian ja etelän lämpöön tottuneet tarvitsevat lämmintä ylle. Tällä hetkellä meillä ei ole kovin paljon esimerkiksi toppavaatteita.

Kirppiksen osoite on: Kitkantie 23. Kiitos avustasi!

Kongolaiset Kuusamoon muuttaneet pakolaiset vierailevat huomenna 19.9. klo 11 Kuusamon Adventtikirkossa

Huomenna klo 11 meillä on Kuusamon Adventtikirkossa ehtoollisjumalanpalvelus. Kongolaiset pakolaiset ovat luvanneet tulla tutustumaan seurakuntaamme. Järjestämme ruokailun, johon kaikki ovat tervetulleita tulemaan mukaan. Saakoon tämä olla yhteinen syysjuhlamme! :)

Tervetuloa tutustumaan uusiin ystäviimme!

torstai 17. syyskuuta 2015

Rakkaus hälventää ympärillämme olevaa pimeyttä!

"Kantakaa toistenne kuormia, niin täytätte Kristuksen lain." (Gal. 6:2.)

Jokaisella ihmisellä on oma kuormansa, olkoon hän lapsi, nuori, täysi-ikäinen tai ikääntynyt. Kuormia on monenlaisia, perittyjä, hankittuja, toisten päällemme sälyttämiä, onnettomuuksien ja vastoinkäymisten kautta tulleita tai vapaaehtoisesti hartioille otettuja. Mikä on sinun kuormasi tänään?

Herramme kehottaa meitä kantamaan toistemme kuormia, ei lisäämään niitä! Olemmeko kuormien kantajia, vai niiden lisääjiä?

Millä tavalla lisäämme toistemme kuormia?

Jumalan käskyistä kuusi viimeistä käskyä suojelee ihmissuhteitamme. Kun rikomme näitä käskyjä, teemme syntiä ja heitämme suuria taakkoja lähimmäistemme kannettavaksi. Vain taivas tietää, kuinka paljon kyyneleitä, surua, murhetta ja ahdistusta olemme toisillemme aiheuttaneet tietämättämme tai tietoisesti, rikkomalla näitä käskyjä. Suurimman tuskan synneistämme on kantanut ja kantaa Jeesus, jota vastaan rikomme samalla, kun rikomme toinen toisiamme vastaan. Jokainen musta pallo, jonka heitämme toistemme päälle, on kuin lyijypallo, painava ja raskas kannettava. Mitä enemmän heitämme tallaisia palloja, sitä suuremmaksi lähimmäisen taakka ja oma syntitaakkamme tulevat.

Yksi pahimmista mustista palloista, joita heittelemme toisten kannettavaksi, on pahan puhuminen ja lähimmäisen tai Jumalan meille antaman yhteisön, jossa elämme, huonoon valoon saattaminen. Kun puhumme sellaista, mikä ei meille kuulu ja mikä ei millään tavalla liity niihin ihmisiin, joille puhumme, herätämme epäluuloja ja rikomme yhteishenkeä ja luottamusta sekä rikomme ihmissuhteita. Pahan puhumisella avaamme sydämemme - ja lähimmäistemme sydämen portit pahalle hengelle. Tämän hengen kuljetamme mukanamme ja viemme sen kaikkialle sinne minne menemme. Henki seuraa meitä, koska se on sydämessämme.

Tällainen toiminta hajottaa eikä rakenna. Meidät on kutsuttu rakentajiksi, ei hajottajiksi! Pahan puhuminen toisista ruokkii puhujan ylpeyttä ja itsekorotuksen henkeä.

Meillä on kaksi pyhää piiriä, joita meidän tulee erityisesti vaalia ja varjella mustilta palloilta. Toinen on oma kotimme ja toinen on seurakuntakotimme. Molempien kotien suojaksi Herramme on antanut rakkauden käskyt. Kuormien kantaminen merkitsee rakastamista. Vain rakkaus täyttää lain. Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen sisältyy laki ja profeetat. Jumalanpaleluksemme on turhaa ja arvotonta, jos rakkauden kautta vaikuttava usko ei saa sijaa sydämessämme ja rakenna Jumala- ja ihmissuhteitamme sekä ohjaa kaikkea toimintaamme. Pyhä Henki ja laittomuuden henki eivät voi asua samassa sydämessä. Raamattu sanoo, että lainrikkojien rukouksetkin ovat Jumalalle kauhistuksia.

Pyhän Hengen kautta sydämeen vuodatettu rakkaus ja Pyhän Hengen kautta sydämeen kirjoitettu Jumalan laki on vartija, jota meidän tulee rukoilla huulillemme, ettei suustamme lentäisi mustia palloja, jotka kasautuvat raskaiksi kuormiksi lähimmäistemme kannettavaksi.

Rukoillaan, että tänään voisimme levittää valoa ja rakkautta ja hälventää näin ympärillämme olevaa pimeyttä!

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

tiistai 15. syyskuuta 2015

Jumalan kansan jumalattomuus häpäisee Jumalan valtaistuimen kunnian!

Olen lukemassa raamattuvuoden tekstejä Jeremian kirjasta. Jeremiaa sanotaan itkeväksi profeetaksi. Hän itki silmänsä kuiviksi. Hän on kirjoittanut myös Valitusvirret. Jeremia suri hyvin syvästi Jumalan kansan kohtaloa. Hän suri kansan rappiotilaa. Kansa, jonka olisi pitänyt olla valona ja totuutena kaikille muille kansoille, oli vajonnut jumalattomuuteen ja syvään hengelliseen ja taloudelliseen lamaan. Jumalan hylkäämisen seurauksena kansa kärsi tappion ja Jumalan parannuskeinona se jouduttiin viemään Baabeliin, pakkosiirtolaisuuteen, takaisin orjuuteen, josta se oli kerran Egyptistä pelastettu ja vapautettu. Tämä oli vaikeaa ja kovaa aikaa. Nöyryyttävää aikaa!

Historia toistaa itseään. Luopumuksen tähden Jumala sallii ahdistuksen ajan tulla, jotta ihmiset kääntyisivät Jumalan puoleen ja tekisivät parannuksen. Jeremian esirukous ja synnintunnustus sisältää opetuksen myös meille, tänään.

"Sano heille näin: Minun silmistäni vuotavat kyyneleet yötä päivää lakkaamatta, sillä neitsyttä, tytärtäni, on ruhjottu raskaasti, lyöty hyvin pahasti. Jos lähden kedolle, näen miekan kaatamia, jos tulen kaupunkiin, näen nälkään nääntyviä. Niin profeetat kuin papitkin kiertelevät maata eivätkä tiedä, mitä tehdä." Oletko sinä, Herra, hylännyt Juudan kokonaan, inhoaako sielusi Siionia? Miksi olet lyönyt meitä niin, ettemme voi parantua? Rauhaa toivottiin, mutta mitään hyvää ei tullut, paranemisen aikaa, mutta sen sijaan on kauhua! Herra, me tunnemme jumalattomuutemme ja isiemme pahat teot. Me olemme tehneet syntiä sinua vastaan. Nimesi tähden, älä hylkää! Älä anna häväistä kunniasi valtaistuinta! Muista liittoasi meidän kanssamme, älä riko sitä. Voisivatko kansojen turhat jumalat antaa sadetta tai taivas sadekuuroja? Etkö se ole sinä, Herra, meidän Jumalamme? Sinua me odotamme, sillä sinä olet tehnyt kaiken tämän." (Jer. 14:17-22.)

Jumalan kansan jumalattomuus häpäisee Jumalan valtaistuimen kunnian. Eri maiden Jumalan omat ovat tämän päivän Jumalan kansa, jota Herra kutsuu jatkuvasti lähemmäksi itseään ja kääntymään pois pahoilta teiltä! Kuulemmeko tämän kutsun ja vastaammeko siihen?

Rukoillaan yhdessä näin:

Sinua me odotamme tänäkin päivänä pelastamaan meidät pahasta ja johtamaan oikealle tielle, yksilöinä ja kansana. Tunnustamme sinulle syntimme sinua ja lähimmäisiämme vastaan olemme rikkoneet ja pyydämme, että olisit meille armollinen ja antaisit meille meidän syntimme anteeksi, suuren hyvyytesi ja armosi tähden, etkä hylkäisi meitä! Anna meille voimaa ja viisautta, paljon rakkautta, iloa ja rauhaa! Tahdomme elää sinulle ja kirkastaa nimesi kunniaa sinun armosi avulla! Kiitos, että kuulet rukouksemme! Aamen!

Jos haluat, niin voit kirjoittaa oman sydämesi rukouksen tämän kirjoituksen kommenttiin! Lukijat voivat yhtyä siihen ja tulla siunatuiksi!

maanantai 14. syyskuuta 2015

Pakolaisvirrat lisäävät ulkomaille matkustajien pelkoa!

"Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, vaikka jotkut luulevat hänen viivyttelevän, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan. Hän ei näet tahdo, että kukaan joutuu kadotukseen vaan että kaikki kääntyisivät." (2. Piet. 3:9.)

Tämä sana tuli eräälle rukousvartioon osallistuvalle sisarelle, kun hän poimi lupauskiekon rukouspuutarhan korista. Hän ilahtui tekstistä erittäin paljon, koska hän ymmärsi, että Jumalan armo, rakkaus ja pitkämielisyys ovat niin suuria, että hänen miehensäkin ehtii vielä tulla uskoon ja Jumalan lapseksi, ennen kuin Jeesus tulee takaisin noutamaan omansa taivaaseen. Kiitollisuus täytti hänen sydämensä!

Tämä ajatus on varmaan monilla uskovilla mielessä, jotka odottavat omaistensa kääntyvän Jumalan puoleen ennen maailman loppua.

Jumalan aikataulu ei ole aina sama kuin meidän. Lupausten täyttymisen odottaminen vaatii kärsivällisyyttä. Jeesuksen takaisintuloa koskeva lupaus on varma ja sen toteutuminen tapahtuu juuri oikealla hetkellä. Jumala toivoo kaikkien kääntymistä. Yksikin kadotukseen päättyvä elämä on suuri onnettomuus ja menetys hukkuvalle itselle ja taivaalle. Jumala on tehnyt ja tekee yhä kaikkensa, että ihmiset pelastuvat.

Tänään eräs ihminen ihmetteli hyvin paljon, kun rukoilin hänen puolestaan puhelimessa, että miten minä voin puhua hänelle "tuolla tavalla" ja rukoilla hänen puolestaan niin kauniisti, vaikka hän on syntinen ihminen? Sanoin hänelle, että me olemme kaikki syntisiä ja tarvitsemme paljon Jumalan armoa, joka päivä. Emme voi luokitella toisiamme syntisyyden tai hurskauden mukaan, koska vain Jumala tuntee sydämemme. Olemme kaikki hänen edessään itsessämme täysin kelvottomia. Vain Jeesuksen täydellisyys riittää Isän edessä.

Hän sanoi haluavansa tulla Rukouspuutarhaan siunattavaksi ennen matkalle lähtöä, koska hän sanoi pelkäävänsä matkaa pakolaisvirtojen tähden! Toivotin hänet tervetulleeksi Rukouspuutarhaan! Sinä, joka pelkäät, olet myös tervetullut Herran siunattavaksi!

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Pieniä yövieraita

Suvin ja Tonin lapset: Jessica, Vilma ja Kevin tulivat eilen meille yökylään. Yö meni hyvin, vaikka Kevinin tutti olikin unohtunut Posiolle. Tämä olisikin nyt hyvä aika vieroittaa Kevin tutista. Aurinkoiset ja lämpimät syyspäivät ovat jatkaneet kesää.

lauantai 12. syyskuuta 2015

Kuusamolaiset ovat rukoilleet tämän viikon, ahkerasti!

Rukous antaa Jumalalle oikeuden toimia hyväksemme ja ystäviemme hyväksi. Kun vetoamme Isään, Jeesuksen nimessä, niin voimme odottaa hänen toimivan rukoustemme mukaan. Kuusamossa meillä on ollut 8. rukousvartio, joka päättyy tällä erää vuorokauden kuluttua. On ollut rohkaisevaa nähdä, miten uskollisesti sisaret ja veljet eri seurakunnista ovat olleet mukana tässä kampanjassa. Minulla on ollut monia tilaisuuksia rukoilla vartioon tulevien ja sieltä lähtevien kanssa yhdessä. Nämä hetket ovat olleet tärkeitä ja siunaavia. Rukouspuutarhaan jätettyjä esirukousaiheita on muistettu tunti tunnin jälkeen eri henkilöiden toimesta. Jumala on kuullut meitä. Minulle on kerrottu myös vastauksista, joita on tullut pyydettyihin esirukouksiin.

Tänä aamuna kohtasin ihmisen, joka kertoi minulle elämäänsä tulleesta kovasta iskusta. En olisi ikinä uskonut, että ystävällisten ja hymyilevien kasvojen taakse kätkeytyi niin suuri suru. Yli 40 vuotta kestänyt avioliitto oli särkynyt, kun toinen aviopuolisoista oli ajanut kumppaninsa helvettiin. Vanhuudesta ei tullut heille onnellista yhdessäoloa. Murheellisella mielellä pitää nyt kestää tämä isku ja valmistautua onnettomaan poislähtöön. Elämä on traagista.

Jumala voi kuitenkin muuttaa tilanteen paremmaksi. Se, mikä meistä tuntuu raskaalta, voi Jumalan avulla muuttua lopulta siunaukseksi. Missään tilanteessa ei pidä katkeroitua, vaan antaa jatkuvasti anteeksi ja aloittaa ja päättää päivät kiittäen Jumalaa kaikesta, niin hyvistä kuin huonoistakin päivistä. Ihmisellä on suuri onni silloin, jos sydän ei ole katkera ja syyttävä.

Seuraava rukousvartiokaupunki on tietääkseni Turku. Terveiset vaan sinne Aurajoen, kaupunkiin! "Olkaa kestävät rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa!"
 

perjantai 11. syyskuuta 2015

Västäräkki käyttäytyi erikoisella tavalla Kallioniemessä





Kun leiri oli loppu. Kävin vielä ottamassa kuvan Piilopirtistä, jossa olin majoittuneena leirin ajan. Tällä matkalla tapahtui jotakin aivan erikoista ja kaunista. Koko matkan västäräkki hyppeli kahden tai kolmen metrin päässä minusta. Se teki hauskoja pyrähdyksiä n. puolen metrin korkeudelle maasta. Sitten se taas hyppeli polulla. Aina kun pysähdyin lintu pysähtyi myös. Kun lähdin liikkeelle lintukin lähti liikkeelle. Kun saavuin mökille, lintu jäi odottamaan minua. Kun olin ottanut kuvat, lintu lähti jälleen hyppimään polulla samalla tavalla kuin tullessa. Testasin vielä uudelleen linnun käyttäytymisen. Menin pois polulta ja tulin jonkin ajan kuluttua uudelleen paikalle. Lähdin kävelemään saman reitin. Kun tulin polulle, lintu lensi jostakin kätköpikastaan jälleen polulle. Västäräkki käyttäytyi samalla tavalla eli saatteli minua mennen tullen mökille ja sieltä takaisin. Juttelin koko ajan Tipille ja otin kuvia. Tästä kuvasta on lintua vaikea erottaa. Se on kuvan keskeltä vähän vasemmalla. Kuvassa on pieni sieni ja lintu on sienestä hieman kaakkoon päin. Suurennuslasilla voit ehkä nähdä sen. Jäin miettimään, että olikohan linnulla minulle jokin viesti?

Enkeleitä tarvitaan!


torstai 10. syyskuuta 2015

Yksivuotiaat kaksospojat, Joel ja Elias! Onnea!


Elias on etualalla ja Joel takana.

Onnea ja siunausta Joelille ja Eliakselle 1-vuotissyntymäpäivän johdosta! Tänään tulee kuluneeksi tasan yksi vuosi siitä, kun synnyitte maailmaan, suureksi iloksemme! Oli ilo käydä synttäreillä, vaikka varsinainen juhla pidetäänkin vasta 20.9.2015!

 Sinin ja Terhon kaksospojat syntyivät maailmaan tä...

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Kuusamoon tuli tänään pakolaisia! Tervetuloa!

Rukousvartio on mennyt hyvin. Pakolaiset ovat tulleet Kuusamoon. Kuulin, että he ovat laulaneet linja-autossa ylistystä Jumalalle. Mahtavaa! Tervetuloa!

Meillä on Karpalo-Kirppiksellä paljon vaatteita. Kuusamoon sapuneet pakolaiset voivat tulla hakemaan niitä ilmaiseksi. Tervetuloa Kitkantie 23:een ma-pe klo 10-17 tai sunnuntaina klo 12-15. Tämän päivän Koillissanomissa oli hyvät ja koskettavat pakolaisia koskevat kirjoitukset. Toivottavasti kaikki kuusamolaiset ovat ne lukeneet!


 Johanna Törmänen voitti Karpalon Jopo-arvonnan 1.9.2015! Onnea voittajalle!

tiistai 8. syyskuuta 2015

Lähetystyötehtävä Laukaassa!

Tunsin kehotusta suorittaa meille annetun lähetystyötehtävän yksin, koska ajattelin kohdata jonkun ihmisen Jeesuksen tavalla, henkilökohtaisesti. Tämähän liittyi tiimimme kysymykseen. Mieleeni tuli etsiä joku henkilö, jota voisin auttaa jollakin tavalla, esimerkiksi käytännön työllä.

Kenttä, jonne olin lähdössä, oli täysin outo ja tuntematon. Pyysin Herraa lähettämään enkelin opastamaan minua oikeaan paikkaan.

Laukaalle tultuani käännyin Kankaanpääntielle. Tie tuntui oikealta, koska olen asunut nuorena miehenä Kankaanpäässä. Sitten huomasin olevani teollisuusalueella. Eikö täällä olekaan asutusta, ajattelin. Menin kuitenkin eteenpäin ja tulin maaseudulle.

Tuossa on komea kartano. Isäntä näkyy kävelevän ulkona. Hänellä on käsissään koiranmuonaa. Ajoin autoni rohkeasti pihaan. Menin miehen luokse ja esitin asiani. Hämmästys oli suuri. Mies ei tiennyt mitä sanoa. Kaikki työt oli tehty, joten en päässyt töihin. Mies neuvoi minua menemään naapuriin, jossa asuu suurperhe. Heille apu olisi varmaan tarpeen, hän totesi.

Astuessani suurperheen kotiin, sain tietää, ettei vanhemmat olleet kotona. Lapset olivat aivan ihmeissään, kun vieras mies tuli yht' äkkiä heidän kotiinsa, haluten tehdä työtä heidän kotinsa hyväksi. Talon poika oli tullut juuri koulusta. Reppu selässään hän jähmettyi paikalleen. Tytöt olivat tiskaamassa astioita ja katsoivat minua pitkään, vakavin ilmein. Kaikki kolme lasta olivat hämmästyneitä oudon tilanteen johdosta. Huomasin seinällä olevalla ilmoitustaululla perheen päivän ohjelman, johon oli kirjoitettu isän ja äidin kotiintuloaika. Ymmärsin, että minun on syytä lähteä heti pois ja jättää lapset hoitaman askareitaan yksin. Toivotin lapsille hyvää syksyä ja menestystä koulutyöhön. Pyysin heitä kertomaan vanhemmilleen terveisiä.

Seuraavassa talossa ovi oli lukossa ja ikkunat tukossa, mutta piipun päällä ei ollut kuitenkaan hattua. Ketään ei ollut kotona. Tämän talon pihalta näin naapurissa olevan, elämää. Maatalon isäntä ajoi traktoria. Hän oli ilmeisesti tulossa pellolta. Kävelin reippain askelin suoraan traktoria kohti. Kun isäntä avasi hytin oven, huomasin hänen istuvan korkealla istuimella. Puhuttelin miestä alhaalta ylöspäin. Tämähän on oikea suunta ihmisiä lähestyttäessä. Esittelin itseni ja asiani.

Jälleen kerran näin hämmästyneen näköiset kasvot, jotka olivat ystävälliset ja hyväntahtoiset. Tiesin heti sydämessäni, että tämä oli se paikka, jonne minun oli määrä tulla tänään. "Tällaista ei tapahdukaan joka päivä", oli miehen ensireaktio, tajutessaan mistä oli kysymys. Pyysin maatalon isäntää miettimään rauhassa minulle antamaa työtehtävää sillä välin, kun ajoin autoni naapurin talon pihalta hänen talonsa pihalle. Kyllä se vain sopii, sain vastaukseksi.

Meni tovi ja pääsin töihin, mahtavaa! Tältä tuntuu, kun saa työpaikan. Mies vertasi tilannettani omaan kokemukseensa, kun hän nuorena sotilaana oli kulkenut ovelta ovelle ja kerännyt varoja sotaveteraaneille. Se ei ollut hänelle helppoa, mutta auttaminen tuntui tärkeältä ja hyvältä.

- Minulle annettiin hyvät työhanskat ja tallin takaa haettiin kottikärryt. "Voisitko kärrätä näillä kottikärryillä puita pressun alta liiteriin"? "Sehän on mukavaa työtä", sanoin. Teen sen ilomielin. "Näin mukavaa isäntää on ilo palvella", sanoin tyytyväisenä. "Ethän kuitenkaan rehki liikaa, ettei tule hiki", huolehti isäntä.

Isännän piti lähteä pellolle hakemaan rehua lehmille ja minä sain aloittaa puuhommat. En ole varmaan koskaan nauttinut työnteosta niin paljon kuin nyt. Sää oli mitä parhain, tähän työhön juuri sopiva. Kiitin Herraa ihmeellisestä johdatuksesta ja rukoilin työtä tehdessäni minulle tuntemattoman talon ja sen asukkaiden puolesta. Olin varmaan enkelien ympäröimä, koska tunnelma oli niin autuas. On totta, että palvelemisen kautta saadaan suurin ilo sekä tässä että tulevassa elämässä.

Puolitoista tuntia meni kuin siivillä. Kun kymmenen kottikärryllistä puita oli liiterissä, isäntä tuli katsomaan työmaatani ja kehui ahkeruuttani. Sain kutsun tulla talon pöytään. Talon emäntä toivotti minut kädestä pitäen tervetulleeksi heidän kotinsa ruokapöydän ääreen. Teekupposten kera käytiin iloinen ja lämminhenkinen keskustelu, jossa ihmettelimme yhdessä Jumalan johdatusta. Tutustuimme toisiimme ja perheisiimme puolin ja toisin. Myös talon historia tuli tutuksi. Lopuksi sain tilaisuuden rukoilla ja siunata talonväkeä ja heidän lapsiaan. Tuliaisiksi sain antaa hengellistä luettavaa ja kuunneltavaa. Annoin myös henkilötietoni ja toivotin uudet ystävät tervetulleiksi vieraaksemme Kuusamoon, Karpaloon syömään ja tutustumaan seurakuntaamme. Eteisessä ihmettelimme vielä tapahtunutta ja toivottelimme kaikkea hyvää toinen toisillemme. Tämä kokemus jäi varmasti molemmille osapuolille lähtemättömästi mieleen!

Kello oli tasan 16, kun saavuin takaisin Kallioniemen leirille. Tämä oli se aika, jolloin meidän oli määrä palata kentältä. Sain sitten ensimmäisenä kertoa kenttätyökokemuksesta, josta iloitsimme yhdessä ja kiitimme Jumalaa. "Herra on hyvä ja hänen armonsa pysyy iankaikkisesti!"

 Tästä kasasta kärräsin kymmenen kärryllistä puita liiteriin, Laukaassa

 Markku ja liiteri, jonne puut laitettiin. Markku on tosi paljon Reiman näköinen ja oloinen. Reima on seurakuntaamme kuuluva veli, Hautajärveltä. Jos Reima olisi täsä kuvassa, he näyttäisivät kaksosilta.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Lähetystyökoulutusta Kallioniemessä

Keskustelimme tiimissämme Kristuksen työskentelytavoista.

E.G. White on kirjoittanut tästä aiheesta paljon. Lainaan tähän joitakin hänen ajatuksiaan.

"Kristuksen tapa lähestyä ihmisiä on ainoa, jota noudattaen voidaan saada todellisia tuloksia. Pyrkiessään kosketuksiin ihmisten kanssa Vapahtaja etsi heidän parastaan. Hän osoitti myötätuntoa heitä kohtaan, auttoi heitä tarvittaessa ja voitti siten heidän luottamuksensa. Sitten hän sanoi heille: "Seuraa minua." - KSL

Tästä ajatuksesta voimme poimia neljä tärkeää Jeesuksen toimintatapaa:
1. Henkilökohtainen kohtaaminen
2. Tarpeisiin vastaaminen
3. Luottamuksen voittaminen
4. Opetuslapseuttaminen

Nämä ajatukset olivat mielessäni, kun meitä kehotettiin lähtemään lähetystyöhön, keskiviikkona 2.9. klo 14-16 väliseksi ajaksi, Laukaalle. Tämän tehtävän suorittamiseen varattu aika oli niin lyhyt, ettei ollut yhtään aikaa hukattavaksi. Tehtävän sai suorittaa yksin, pareittain tai ryhmässä.

Rukoilin Herralta viisautta ja ohjausta tämän tehtävän suorittamiseen.

Mitä sitten tapahtui? Kerron siitä, myöhemmin ...

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Matkakertomus jatkuu

Tiistaina 1.9.2015 klo 11.30 saavuin Kallioniemeen. Ensimmäiseksi kävin heittämässä talviturkin pois.




Työntekijäleiri alkoi klo 13, lounaalla.

Varsinainen ohjelma alkoi klo 14.

Kurssilaiset jaettiin viiteen ryhmään. Jokaiselle ryhmälle oli etukäteen valittu oma valmentaja. Kaikki valmentajat olivat saaneet kutsun tehtävään, yllätyksenä. Ensimmäisenä tehtävänä meidän piti kirjata ylös arvomme. Valmentajat kertoivat omista arvoistaan ja tämän perusteella kurssilaiset saivat valita, mihin ryhmään he halusivat liittyä viikon ajaksi. Tämän jälkeen jokainen ryhmä aloitti tiimityöskentelyn. Ensimmäinen tehtävä oli miettiä kysymys, joka parhaiten kuvasi niitä haasteita, joita tiimi näkisi meillä olevan evankelioimistyön menestymisen kannalta, nykyajassa.

Meidän tiimimme päätyi lopulta seuraavaan kysymykseen:
Miten, Jeesuksen menetelmää noudattaen, voimme saavuttaa tämän ajan ihmiset iankaikkisella rakkauden evankeliumilla? (Ilm. 14:6-12).

Tämä kysymys haastoi meidät pohtimaan Jeesuksen työskentelytapaa syvällisesti.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Katsoja Boliviasta


Blogilleni tuli tänään katsoja, Boliviasta. Tervetuloa!

Bolivia - Wikipedia, the free encyclopedia

 Kuvat aiheesta Bolivi