torstai 23. elokuuta 2018

Uusi laulu on Pyhän Hengen herättämä!

"Laulakaa Herralle uusi laulu! Laulakaa Herralle, kaikki maa! Laulakaa Herralle, ylistäkää hänen nimeään! Julistakaa päivästä päivään ilosanomaa hänen valmistamastaan pelastuksesta. Kertokaa kansojen keskuudessa hänen kunniastaan, hänen ihmeistään kaikkien kansojen keskellä, sillä Herra on suuri ja sangen ylistettävä, hän on kaikkia jumalia pelättävämpi". (Ps. 96:1-4.)

Uusi laulu on Pyhän Hengen herättämä ja synnyttämä! Laulaminen ja ylistäminen Jumalan nimen kunniaksi karkottaa pilvet sydämen taivaalta. Negatiivisten ajatusten muuttuminen positiivisiksi, avaa silmämme näkemään Herran hyvyyden, rakkauden ja armon. Laulaminen avaa pimennysverhot sydämen ikkunoista ja näin valo pääsee sisään, ja siitä seuraa ilo. Jumalan teoista, pelastuksen evankeliumi, on aihe, josta voimme laulaa ja ylistää Herraa päivästä päivään. Jeesuksen veren voimasta laulaminen karkottaa paholaisen, koska hänen korvansa ei kestä kuulla tästä aiheesta kertovia lauluja. Uudet laulut syntyvät Pyhän Hengen vaikutuksesta, joka synnyttää jatkuvasti uutta elämää. Pyhä Henki voi tulla murheelliseksi syntiemme tähden, mutta masennukseen hän ei vaivu. Masentunut ihminen, joka alkaa laulaa ja ylistää Herraa, huomaa nopeasti tilanteen muuttuvan. Pimeys poistuu ja tilalle virtaa valoa, rakkautta ja iloa, tämä antaa toivoa. Kun me kumarrumme Jumalan puoleen, niin hänkin kumartuu meidän puoleemme ja antaa meille erinomaisen Henkensä, joka on paras lohduttaja. Sydämen tuulettaminen ja valon päästäminen sisään antaa Pyhälle Hengelle mahdollisuuden luoda meissä uutta elämää!

keskiviikko 22. elokuuta 2018

"Älä pelkää, usko ainoastaan!"

"Hänen vielä puhuessaan tultiin synagogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi kuoli. Miksi enää vaivaat opettajaa?" Jeesus kuuli tämän ja sanoi synagogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan!" (Mark. 5:35,36.)

Ihminen voi kuolla luonnollisen kuoleman tai hengellisen kuoleman. Molemmat kuolemat koskettavat meitä syvästi. Jos ikääntynyt ihminen kuolee uskossa, luonnollisen kuoleman, se ei ole tappio, vaan voitto, koska Kristuksen voitto kuolemasta luetaan hänen hyväkseen ja hän saa lahjaksi iankaikkisen elämän ylösnousemuksen päivänä Jeesuksen ansioiden tähden. Ikääntyneen ihmisen kuolema on lepoon pääsemistä, josta voi kiittää Jumalaa.

12-vuotiaan lapsen sairastuminen ja kuolema on kova paikka. Se murtaa läheisten sydämet syvältä. Tästä surusta toipuminen vie paljon aikaa. Elämä tuntuu pysähtyvän kokonaan. Vastausta vaille jääneet miksi? -kysymykset painavat mieltä vuodesta toiseen. Kuitenkin niiden kanssa on jatkettava matkaa ja jätettävä asiat Herran käteen uskossa Jeesuksen Kristuksen armoon, ja turvauduttava hänen lupaustensa kantavaan voimaan.

Jairoksen, kotoaan saama viesti 12-vuotiaan tyttärensä kuolemasta, oli raskas isku, mutta Jeesuksella oli heti hänelle rohkaiseva elämän sana: "Älä pelkää, usko ainoastaan!" Juuri näitä sanoja Jairos tarvitsi tällä hetkellä kaikkein eniten. Uskon kautta hän sai tyttärensä takaisin Jeesuksen rakkauden kosketuksen ansiosta. Jeesus ei jätä koskaan häneen turvautuvaa surun ja epätoivon valtaan.

Jos uskovan kodin lapsi luopuu uskosta ja maailma vie hänet kauaksi Jumalasta ja Jumalan tahdon seuraamisesta, vanhemmat voivat menettää toivonsa lapsensa pelastumisesta. Lapsen hengellinen kuolema, on uskoville vanhemmille suuri menetys ja epätoivon paikka. Tässä tilanteessa uskoa koetellaan kovasti. Vihollinen tekee asian vielä vaikeammaksi kuiskaamalla, ettei rukouksista ole enää mitään apua, niitä ei kuulla, eikä niihin vastata. "Miksi enää vaivaat opettajaa?", on sana, joka voi lannistaa esirukoustyön kokonaan.

Jeesuksella on huolestuneille vanhemmille hyvä ja rohkaiseva sana: "Älä pelkää, usko ainoastaan!" Usko ottaa todesta Jeesuksen voiton kaikkien mahdottomiltakin näyttävien asioiden yli ja luottaa Jeesuksen luomisvoimaan herättää kuolleet. Jumalan ihmeet ja hänen kirkkautensa nähdään uskon silmin. Näillä silmillä meidän tulisi katsella elämää ja luottaa Jumalan armoon ja rakkauteen!

tiistai 21. elokuuta 2018

Ystävä palvelee herraansa mielellään!

"En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee. Minä kutsun teitä ystäviksi, sillä olen ilmoittanut teille kaiken, mitä olen kuullut Isältäni." (Joh. 15:15.)

Palvelijat, rengit, piiat ja orjat ovat joko kiittäneet tai kironneet isäntiään, riippuen siitä miten heitä on kohdeltu ja miten heihin on suhtauduttu siinä talossa, jossa he ovat tehneet työtä. Pakottaminen ja alistaminen herättävät aina vastahengen, mutta vapaaehtoisuus ja ihmisen kunnioittaminen ja hänen ajatustensa kuunteleminen ja kuuleminen luovat myönteisen ilmapiirin.

Jeesuksen ei ollut vaikea palvella, koska hän rakasti niin paljon niitä, joita hän palveli. Hallitsija, joka palvelee alamaisiaan, rakastaen heitä, saa alamaiset tottelemaan ja palvelemaan hallitsijaa vapaaehtoisesti, iloisella mielellä. Jeesus eli keskellämme palvelijana. Hänen asemansa johtajana ei siitä kärsinyt, vaan vahvisti sen. Vapaaehtoisessa rakkauden palveluksessa on jotakin suurta. Se ilmaisee suhteen laadun, onko se ystävyyttä vai hyväksikäyttöä. Ystävä ajattelee aina toisen parasta, mutta hyväksikäyttäjä omaa parastaan.

Jeesus sanoi: "Te olette minun ystäviäni, jos teette, mitä minä käsken teidän tehdä." (Joh. 15:14.)

Vapaaehtoisuudelle perustuvassa rakkauden alistussuhteessa Jeesukseen Kristukseen näkyy taivaan ilmapiiri. Siinä ei ole yhtään ylimielisyyttä, ei vallan- eikä kunnianhimoa, jonka hedelmänä on orjuus, viha ja kapina. Ystävä palvelee herraansa mielellään! Rakkauden kautta vaikuttava usko ja sen hedelmänä kuuliaisuus Herraa kohtaan, täyttävät elämän rakkaudella, ilolla ja rauhalla sekä maassa että taivaassa!

maanantai 20. elokuuta 2018

Mustikkaretken onnellinen loppu

Maanantaina, aamupäivällä, 6.8.2018 lähdin keräämään Karpalolle mustikoita. Sää oli sateinen. Kun sain sangon täyteen, laitoin sen kuusen alle sateelta suojaan. Sinne se jäi. En löytänyt. Alue oli minulle tuntematonta ja lähdin väärään suuntaan ja kadotin sankoni. Karpalon kokki soitti minulle metsään ennen sankoni katoamista ja kerroin hänelle, että kerään vielä poimurillisen ja tulen sitten Karpaloon tuomaan komeita isoja mustikoita. Tulin metsästä vain poimurin kanssa. Iltapäivällä menin etsimään sankoa, en löytänyt, vaikka etsin todella ja rukoilin Jumalalta apua. Pois lähtiessäni löysin hyvän marikon, jonne tulisin tiistaina poimimaan. Tiistaina etsin sankoa ja rukoilin, että löytäisin sen, en löytänyt. Iltapäivällä menin uudelleen etsimään kadonnutta sankoa. Etsin ainakin kolme tuntia ja merkitsin punaisella nauhalla, missä olin kulkenut, en löytänyt. Keskiviikkona, aamupäivällä keräsin mustikoita. En etsinyt sankoa. Iltapäivällä tulin viimeistä kertaa mustikkaan sillä viikolla. Rukoilin, että Herra johtaisi sen tielleni, jos se olisi hänen tahtonsa. Olin keskiviikkona 8.8. 2018 viimeistä kertaa mustikassa ja kotiin lähdössä. Yhtäkkiä astuin suoraan kadottamani marja sangon eteen. Aivan säikähdin, että siinäkö se nyt on. Meni pieni hetki, että tajusin, että totta se on. Heittäydyin heti puun juurelle kiittämään Jumalaa. Kiitos myös teille rukouksista. Herra on hyvä ja hän kuulee rukouksemme!

Tyyne Vanhanen: Meni metsän peittoon.
Maija Enn: Paavon Marja sanko oli kolmatta päivää hukassa Herra auttoi että hän löysi marja sangon ..rukouksella on valtava voima.
Anne Kananen: Halleluja!🙏
Kaisa Loiva: Aamen! Kiitos Herralle!
Paavo Hautala: Annoin puolet marjoista kiitollisuudesta Maijalle, joka ei pääse itse metsään keräämään marjoja!
Seija Honkanen: Kiitos Jumalalle, että marja sanko löytyi. Minä ehdin ajatella siitä sinun aikaisemmasta postauksestasi, että joku on varastanut marjat, mutta noin sakeassa metsässä voi kadottaa itsensäkin, saatikka sitten marjaämpäriä.
Paavo Hautala: Nyt ei harmita, sanko löytyi tänään 8.8. n. klo 17.30.
Tuija Kurvinen KYLLÄHÄN SIE OOT MEEÄN PAAVO.TUUN ILOISEKSI KUN KIRIJOITAT TÄNNE.YKSIN SAA NAURAA.MUTTA TARINATHAN ON TOTTA.NIINKUN SANOTAAN.TÄMÄ TARINA ON, TOSI.😊

Rauhan valtakunnassa eläminen

"Herra, virvoita minua nimesi tähden, vanhurskaudessasi päästä sieluni ahdistuksesta. Tuhoa armossasi minun viholliseni ja hävitä kaikki sieluni ahdistajat, sillä minä olen sinun palvelijasi." (Ps. 143:11,12.)

Synti ja kaikki sen seuralaiset ovat pahimpia sielun ahdistajia. Nämä ahdistajat Jeesus on voittanut ristillä ja hänen armonsa hävittää ne sydämestämme, kun tulemme Jeesuksen luo, otamme hänet vastaan, uskomme häneen ja seuraamme häntä päivin ja öin. Kristuksen vanhurskaus luettuna ja vastaanotettuna, on tie vapauteen ja rauhaan kaikilta ahdistajilta. Vihollisten tuhoaminen merkitsee pelastumista synnin vallasta uuteen elämään Kristuksen kanssa. Omaan vanhurskauteen luottava ei ole koskaan vapaa sielun ahdistajilta, mutta Kristuksen vanhurskauteen turvautuva on päässyt lepoon ja rauhaan sisäisiltä ja ulkoisilta ahdistajilta. Sentähden elämä Kristuksessa on rauhan valtakunnassa elämistä. Psalmissa 91 kuvataan Korkeimman suojeluksessa elävän ihmisen onnea. Tässä suojeluksessa elävä ihminen on turvassa sisäisiltä ja ulkoisilta uhkilta. Onnettomuudet eivät pelota eikä riistä pois rauhaa ja luottamusta Jumalan läsnäolon antamaan suojaan. Ihmiskäsin tehdyt linnat ja ihmismielen pilvilinnat ovat valheturvaa, mutta: "Sinä, Herra, olet minun turvani ja linnani, minun Jumalani, johon minä luotan." (Ps. 91:2.) Rauhan valtakunnassa eläminen on mahdollista, vaikka ympärillä käydään sotaa ja aseet tuhoavat ulkoiset puitteet!

Tuntematon alue?

Tänään kävi blogillani vieras tuntemattomalta alueelta! Vieraalta planeetalta tai mahdollisesti avaruusalukselta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun blogillani käydään tuntemattomalta alueelta.

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Ahdistus opettaa rukoilemaan!

Ilot ja murheet koetaan usein yteisinä. Niitä jaetaan toinen toisillemme ja niistä puhutaan. Meillä on aina jotain kerrottavaa toisillemme, kun tapaamme. Sanotaan, että surut puolittuvat ja ilot kaksinkertaistuvat, kun ne jaetaan. Jakamattomat tunteet patoutuvat sydämeen ja aiheuttavat ongelmia. Jos ihminen on yksinäinen, eikä hänellä ole ketään, jolle voisi purkaa sydäntään, hän on vaikeassa tilanteessa. Maailma on huokausten maailma. Koko luomakunta huokaa! Huokaukseen on syynä synnin turmelus, joka vaikuttaa kaikkialla. Pahan riippuminen yllämme, ei päästä meistä otettaan. Selviytyäkseen elämässä, jokainen tarvitsee Jeesuksen. Hänen tuntemisensa henkilökohtaisesti tekee meistä selviytyjiä. Kristuksen armon ja rakkauden varassa eläminen antaa toivoa ja jaksamista. Ilman Jumalan sanaa ja rukousta kukaan ei voi hyvin. Sana rohkaisee ja Henki valaisee tiemme ja rukousyhteys antaa varmuuden rinnallakulkijasta, jolle voi avautua ihan kaikesta ja voimme tietää, että meidät nähdään ja hyväksytään! Et ole alamittainen tai vajaa Jeesuksen kanssa. Hän on sinun rauhasi ja täydellisyytesi. Avuttomuutesi vie sinut hänen luokseen ja silloin et koe olevasi avuton. Saat voiman elää uskon elämää ja silloin kaikki on mahdollista. Kun katselet surujasi Kristuksen kanssa niiden yläpuolelta, ne ovat kutistuneet pieniksi. Jättiläisistä on tullut kääpiöitä, etkä pelkää niitä enää. Herra on aina niiden tykönä, joilla on ahdistus. Hän on luvannut nostaa, kantaa ja pelastaa meidät. Älä pelkää, kun ahdistus tulee, Herra on valmistanut sille tien ulos ja sille on määrätty rajat, jota se ei voi ylittää. Kärsivällisyyden kasvaminen ei ole mahdollista ilman ahdistusta. Ahdistus vie meidät polvillemme ja rukouksen kautta eteemme avautuvat uudet mahdollisuudet ja Hänen voimansa mahdollistaa eteenpäin menemisen rohkealla mielellä. Ahdistus opettaa rukoilemaan!

Suomen kaunein tie

"Utsjoen ja Karigasniemen välinen tie on julistettu Suomen kauneimmaksi sekä virallisesti että tuhansien matkailijoitten ihastuneissa kommenteissa." (Pohois-Lappi, 2018, kesä s. 20.)

Ajoimme tämän tien päästä päähän 12.8.2018. Todella kaunis tie!

perjantai 3. elokuuta 2018

Ihmeellisten kokemusten sarja jatkuu!

Muutama päivä sitten rukoilin, että saisin edes yhden sangollisen mustikoita. Olen ollut kiireinen, enkä ole ehtinyt marjastamaan. Sitten lähdin Terhon kanssa erääseen hänen marjapaikkaansa. Sain sieltä tuon yhden sangollisen mustikoita. Seuraavana päivänä menin uudelleen samaan paikkaan ja sain toisen sangollisen. Sitten innostuin menemään eri paikkaan. Sain kaksi sangollista. Menimme Terhon kanssa tähän paikkaan myöhemmin kahdestaan. Terho sai kolme sangollista ja minä kaksi. Nyt olin saanut jo kuusi sangollista.

Tänään oli luvattu sadetta ja ukkosta. Minulla oli pikkupojat yökylässä, joten en ehtinyt päivällä marjaan. Leipäkirkon jälkeen oli suuri vetovoima metsään. Suuntasin autoni marjapaikkaan. Olin metsässä puoli seitsemältä illalla. Taivaalle alkoi kerääntyä ukkospilviä. Oli hiostavan kuumaa. Kun pääsin päätepisteeseeni, taivas oli tumma ukkospilvistä. Alkoi salamoida ja jyristä. Sitten tuli voimakas tuuli, joka sai puut huojumaan ja kaikki itikat, paarmat ja mäkäräiset hävisivät tuulen mukana. Raikas tuuli oli virkistävä kokemus, samalla vähän pelottavakin. Oli mahtava kokemus olla vaaran päällä. Luonnonvoimat järjestivät upean näytelmän. Ajattelin, että pian sataa ja rankasti. Mietin jo suojapaikkaa itselleni ja marjoille. Poimin kuitenkin kaikessa rauhassa ja nautin aivan upeasta tunnelmasta. Mustikoitakin oli tuossa paikassa ilahduttavasti. Sitten ukkosmyrsky kiersi marjapaikkani, eikä satanut pisaraakaan vettä. Aurinko alkoi jälleen paistaa ja paarmat ja muut ötökät palasivat kimppuuni. Kello oli 20.30 ja molemmat sankoni olivat täynnä ihania mustikoita. Olin ollut metsässä kaksi tuntia ja kokenut hienoja hetkiä. Olin luvannut eräälle ihmiselle, että tulen metsästä yhdeksään mennessä. Marjat piti kantaa autolle. Sinne oli melko pitkä matka. Ajattelin, että kävelyyn kuluu puoli tuntia. Otin sankoihin kunnon tukevan otteen ja lähdin rivakasti kävelemään autoa kohti. Kannoin nuo sangot levähtämättä kertaakaan matkalla. Kun laskin sankoni auton takakontin viereen käteni olivat turrat ja voimattomat. Hetken piti olla vain hiljaa ja toivutella käsiä ja venytellä niitä. Valtatielle päästyäni huomasin, että tie oli märkä. Olin kotona viisi yli yhdeksän. Naapurin mies totesi, että Kuukkelintiellä satoi niin rankasti, että tie aivan kuohui. Erikoista, että sain marjat kuivina. Korkeimmat voimat mahdollistivat sen. Tämä retki jää mieleen ihmeellisten kokemusten sarjaan!