sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Pieniä kertomuksia suurista asioista

Pastori Wilhelm Busch syntyi 27. maaliskuuta 1897 Elberfeldissä, Saksassa. Lapsuutensa hän vietti Frankfurt am Mainissa, missä hän myös kävi koulunsa. Ollessaan Ensimmäisessä maailmansodassa Busch - itsekin papin poika - löysi elävän uskon Jeesukseen Kristukseen. Opiskeltuaan sodan jälkeen Tübingenissä teologiaa hän toimi seurakuntapappina Bielefeldissä ja Essenissä, missä hänestä tuli nuorisopastori vuonna 1931.

Hitlerin Saksassa häntä vainottiin ja hän joutui useaan kertaan pidätetyksi. Sodan jälkeen pastori Busch tavoitti lukuisia ihmisiä evankeliumin sanomalla. Wilhelm Busch kuoli 20. kesäkuuta 1966. Hän oli kuollessaan 69-vuotias.

Pastori Wilhelm Busch kuvaa kertomuksissaan elävästi kokemuksiaan mitä erilaisimpien ihmisten ja tilanteiden keskellä.

Luin tänään kirppiksellä hänen kirjansa: "Pieniä kertomuksia suurista asioista". Kirjan ovat suomentaneet Juha Leisola, Jonathan Tolksdorf ja Ulla Leisola.

Kirjaan on koottu monia koskettavia kokemuksia, joiden lukeminen vahvistaa uskoa. Suosittelen luettavaksi!

Tapasin tänään kirppiksellä omaperäisen persoonan Helsingistä. Hän oli aamun ensimmäinen asiakas, joka viipyi kirppiksellä tavallista pidempään. Hän kävi välillä asioilla muualla ja tuli kirppikselle uudestaan. Hän kysyi minulta, että saako hän laulaa? Saatuaan myöntävän vastauksen, hän lauloi minulle useita lauluja, myös omia laulujaan. Minäkin sain laulaa hänelle yhden hengellisen laulun, jota hän kuunteli mielellään. Sitten hän ehdotti laulettavaksi joululaulua, "Taas kaikki kauniit muistot". Hän muisti tuosta laulusta sanat: "Hänen olkaansa nojasin pääni ja hiljaa kuuntelin". Näistä sanoista tunnistin laulun, että se oli em.

Tässä kohtaamisessa, oli jotakin erikoista. Hän osti kaksi lehteä ja lähti pois hymyssä suin. Minullekin jäi hänen kohtaamisestaan iloinen mieli.

lauantai 29. syyskuuta 2012

Lasinen uunivuoka liukui pois uunista ja särkyi

Tänään minulla oli pitkästä aikaa mahdollisuus ulkoilla vähän pidempään kuin tavallisesti. Anne lähti torstaina Kajaaniin vanhempiaan katsomaan ja hoitamaan heidän asioitaan. Huomenna hän tulee Oulun kautta Kuusamoon ja tuo Suvin ja tytöt mummolaan. On mukava nähdä Suvia, Jessicaa ja Vilmaa. Toniakin olisi mukava nähdä, mutta hän ei nyt pääse mukaan, koska autossa ei ole tilaa. Viimeksi olimme yhdessä Ruotsin matkalla. Mikaelkin odottaa kovasti serkkujaan kylään. Mikael lupasi tulla mummolaan jo heti aamusta. Lastenlapset pääsevät nyt leikkimään ensimmäistä kertaa upo uuteen leikkimökkiin. Leikkimökistä tuli tosi kaunis ja kodikas, kuin pieni talo.

Kuusamojärven rantaa seuraavalle ulkoilureitille on tehty mielenkiintoinen Kuusamon historiaa valaiseva historiapolku. EU-rahoitteinen hanke on muuttanut Kuusamon keskustan ulkoilureittejä parempaan suuntaan. Kiersin tänään historiapolun ja luin kaikki taulut, joissa oli kuvia ja tekstejä. Kuusamon historia avautui mukavasti. Ajattelin tuoda vieraani tälle polulle ja tutustuttaa heidät näin tämän paikkakunnan historiaan. Kuusamo on kokenut kovia aikoja historiansa aikana. Tuhkasta on noussut kovalla työllä ja ahkeruudella viihtyisä ja kaunis kaupunki.

Ylitin toistamiseen Kelan rannassa olevan ponttonisillan ja huomasin kartalta, että saaren nimi, onkin Kirkkosaari eikä Lammassaari, kuten olen aikaisemmin luullut sen olevan. Kuusamojärven rannalle oli tehty kestopuusta erittäin kaunis näköalaterassi. Tuulessa kahiseva sakea kaislikko näytti kauniilta ja sopi maisemaan hienosti. Terassi oli lujarakenteisen näköinen ja kauniin kulmikas. Kahta betonijaloilla seisovaa komeaa penkkiä oli ehditty jo mustalla tussilla töhriä. Mitenkähän tuon yleisten tilojen sotkemisen saisi loppumaan? Kameralla tai videokameralla varustettu peltipoliisi voisi olla tehokas valvoja. Sakkorahat voitaisiin käyttää laitteisiin ja paikkojen kunnostamiseen. Terassi oli tehty taitavasti vedenrajaan asti. Katselin suurta lintuparvea, joka uiskenteli järven selällä. Linnut olivat melko kaukana, joten en ole aivan varma siitä, mitä lintuja ne olivat, mutta arvelisin niiden olleen koskeloita. Linnut kokoontuvat parviin muuttomatkaa varten. Onhan se mukavampi muuttaa parvessa kuin yksin. Linnut tarvitsevat toistensa tukea ja turvaa pitkällä matkalla. Luoja on järjestänyt kaiken ihmeellisellä tavalla. Hän huolehtii kaikista luoduistaan viisaasti ja hyvin. Häneltä ei jää huomaamatta pieninkään yksityiskohta. Samalla tavalla hän huolehtii myös meistä ihmisistä.

Tänään minulle sattui erikoinen vahinko. Iltapäivällä laitoin uuniin kukkakaali-parsakaali laatikon. Vähän myöhemmin sulatin pari ruisleipää. Ruisleivät sulivat nopeasti ja ottaessani niitä pois uunista, lasinen uunivuoka liukui ritilältä ja tipahti lattialle ja särkyi. Siihen levisi evääni ja lounaakseni jäi vain ruisleivät, jotka maistuivat kyllä tosi hyviltä. Terho tarjosi minulle vähän myöhemmin maukkaan keiton, joten ei minun tarvinnut nälässä olla.

Tänään on Annen syntymäpäivä ja Mikaelin nimipäivä. Onnea molemmille!

perjantai 28. syyskuuta 2012

Rauha on rakkauden seuralainen, kuten ilokin!

"Olen puhunut teille tämän, jotta teillä olisi minussa rauha. Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman." (Joh. 16:33.)

Ennen kärsimyksiään, kuolemaansa, ylösnousemistaan ja taivaaseen astumistaan Jeesus puhui usein rauhasta. Tervehtiessään opetuslapsiaan ylösnousemuksensa jälkeen, Jeesus sanoi ensi sanoikseen: "Rauha teille". Todellinen ja kestävä rauha ei ole koskaan mahdollista ilman Kristuksen rauhaa. Ilman Kristuksen rauhaa pelot voivat kasvaa niin suuriksi, että ihminen menehtyy pelkoonsa. Jeesus tiesi omiensa joutuvan maailmassa ahtaalle myös hänen tähtensä. Maailman voittamisella Jeesus tarkoittaa synnin voittamista. Jeesus voitti synnin, kuoleman ja kaikki paholaisen kiusaukset ja itse paholaisen. Jeesuksen voitto mahdollistaa rauhan. Opetuslapset tarvitsivat jokainen henkilökohtaisesti Jeesuksen rauhan joutuessaan hajaantumaan eri tahoille. Jeesuksen rauha annetaan lahjana, niin kuin kaikki Jumalan lahjat. Kristuksen rauha on Hengen hedelmä, joka mainitaan usein rakkauden ja ilon yhteydessä. Ilo ja rauha kulkevat rakkauden perässä, ne ovat rakkauden seuralaisia. Jos rakastamme maailmaa enemmän kuin Kristusta, niin menetämme rauhan. Maailma ei voi antaa rauhaa, koska se ei omista sitä. Kristuksen rauha ei ole tästä maailmasta, niin kuin Kristuksen kuninkuuskaan ei ole tästä maailmasta. Meillä on Kristuksen rauha niin kauan kuin elämme hänen maailmassaan uskon kautta. Sanat: "Pysykää rohkeina" on käskymuodossa samalla tavalla kuin sanat: "Älkää pelätkö!" "Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö." (Matt. 14:27.)

"Älkää rakastako maailmaa, älkää sitä, mikä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, Isän rakkaudella ei ole hänessä sijaa. Sillä mitä kaikkea maailmassa onkin, ruumiin halut, silmien pyyteet ja mahtaileva elämä, se kaikki on maailmasta, ei Isästä. Ja maailma himoineen katoaa, mutta se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy iäti." (1. Joh. 2:15-17.)

Jumala on rakkaus. Hän on täydellinen rakkaus. "Täydellinen rakkaus karkottaa pelon!" Elämä Kristuksessa on täydellisessä rakkaudessa elämistä ja se on levollista elämää. Etsitkö tällaista elämää? Kaipaako sielusi rauhaa ja lepoa Herrassa?

"Tule Jeesuksen luo, Tule nuorena oi! Hälle uhriksi tuo kevätpäiväsi koi! Miten harmeta pääs Sinä synnissä soisit Ja sun talves ja jääs Vasta Herralle toisit?
Ohi aikasi käy Kuten nukkuvan yö, Ei sen liikettä näy, Kun se voimasi syö. Vähän viivyttelet: Sävel raukes jo raikas; Yhä aikailet: Ohi on sinun aikas.
Ajan armahan sen Isä lapsille soi, Jona autuutehen He niin kypsyä voi, Että suojaamanaan He niin myrskyiltä säilyy, Kuten kukkaset maan Kesäkunnailla päilyy.
Tule Jeesuksen luo, Hän sun puhdistavi, Tulen taivaasta tuo Sinun rintahasi. Halut kirkastuvat Hyvän Jeesuksen luona, Himot vaikenevat Sekä hiiltyvi kuona.
Elon uuvuttamain Surut pois katoaa, Sydän etsivä vain Kodin oikean saa. Yhä nuori se on, Vaikka ruumiisi riutuu, Elos sammumaton, Kun jo voimasi hiutuu.
Tule Jeesuksen luo, Omaks osti hän sun! Vettä lähtehen juo Verin puhdistetun! Tule, kulje se tie, Minkä hän sulle raivas. Se sun onnehen vie Ja on määräsi taivas." Simo Korpela

Hukkuminen veteen tai tuleen!

Tänään on Estonia -laivan uppoamisen 18-vuotismuistopäivä. Tuona päivänä syntyneille tämä päivä merkitsee täysi-ikäiseksi tulemisen päivää. Posti on tuonut heille ilmoituksen äänioikeudesta kunnallisvaaleissa 2012.

Rukoilen voimia onnettomuudessa hukkuneiden omaisille ja läheisille. Saakoon Herra antaa teille tänään tulevaisuuden toivon ja parhaan lohdutuksen! Toisen on vaikea ymmärtää kuoleman aiheuttamaa kipua. Läheisestä, eroaminen satuttaa syvältä. Jeesus kuitenkin ymmärtää ja hän pystyy auttamaan, nostamaan ja kantamaan meitä vaikeidenkin kokemusten yli. Jumalan lupauksen varassa jaksaa mennä eteenpäin!

Meren elementti voi olla vesi tai tuli. Veteen hukkuneilla on toivo elämästä, mutta viimeiseen tuleen hukkuneilla ei toivoa ole. "Meri antoi kuolleensa" (Ilm. 20:13) sisältää toivon ylösnousemuksesta. Elämän kirjaan kirjoitettu nimi takaa sen, ettei hukkuminen ole ikuinen ero Jumalasta, eikä myöskään niistä, jotka uskovat Jeesukseen.

Elämän kirjaan kirjoitetut nimet muodostavat uuden maan asukasluettelon. Tämä luettelo on pelastuksemme kannalta kaikkein tärkein "asiakirja". Taivaassa säilytettäviä kirjoja päivitetään jatkuvasti. Siellä on reaaliajassa olevat tiedot pelastuneista ja hukkuneista. Nimi elämän kirjasta voidaan pyyhkiä pois, mutta se voidaan siihen myös lisätä. Jeesus kehotti omiaan iloitsemaan siitä, että nimi on kirjoitettu elämän kirjaan. Jos ihmisen nimeä ei löydy elämän kirjasta, niin se on hyvin vakava asia. Hän joutuu viimeisenä tuomion päivänä hukkumaan tulimeressä. Vedenpaisumus ja "tulenpaisumus" kuuluvat molemmat Jumalan tuomiotoimiin. Mitkään voimat eivät pystyneet estämään vedenpaisumusta. "Tulenpaisumuksen" kohdalla on samoin. Veteen hukkuminen ei ole lopullinen kohtalon kysymys elämän kannalta, mutta viimeiseen tuleen hukkuminen tulee olemaan.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Terveysprojekti Karpalo 31.10. – 4.11.2012 Loma-Ajakka, Kuusamo

Terveysprojekti Karpalo 31.10. – 4.11.2012
Loma-Ajakka, Kuusamo
  tähtää kokonaisvaltaiseen ravitsemus- ja elämäntapamuutokseen.

Ohjelman tarkoituksena on vähentää osittain elämäntavoista johtuvia riskejä kuten ylipainoa, verenpainetta, korkeaa kolesterolia ja kohonneita sokeriarvoja. Peruskoulutus kestää viisi päivää, jonka jälkeen osallistujat jatkavat ohjelmaa kotonaan viiden viikon ajan. 

Osallistujia kannustetaan liikkumaan enemmän ja lisäämään kasvisten, marjojen, hedelmien, pähkinöiden, palkokasvien ja täysjyväviljan syömistä. Samalla pyritään vähentämään eläinperäistä ja pitkälle käsiteltyä ruokaa.

Terveydentilan muutoksia seurataan muun muassa ottamalla verikokeet ohjelman alussa ja lopussa.

Järj. Kuusamon ETRA ry
Ilm. + tiedustelut Paavo Hautala 040 8474 582 paavo.hautala@pp1.inet.fi

Kurssimaksu (koko paketti) yhteensä 350,- €  / hlö
-         Täysihoito Loma-Ajakassa 31.10. - 4.11.2012
-         2 x verikoe Kuusamon Työterveys Oy:ssä, Kaiterantie 16

Kurssimaksu (ilman verikokeita) yhteensä 250,- € / hlö

Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Ohjelma Kuusamon Loma-Ajakassa 31.10. - 4.11.2012

Keskiviikko 31.10.
11.00 Saapuminen
12.00 Lounas
13.00 Ulkoilua                                                     
14.00 Avajaistilaisuus – Terveysprojekti Karpalo
15.30 Paavon ja Arton tarinat
16.30 Lepoa
18.00 Päivällinen
19.00 Ovatko geenit määränneet kohtaloni? (epigeneettiset tekijät)
20.00 Yhdessäoloa
21.30 Ilta päättyy

Torstai 1.11.
7.00 Päivänavaus (Vapaaehtoinen osallistuminen)
7.15 Aamiainen
8.00 Ulkoilua
9.00 Elämäntapojen vaikutus matala-asteiseen tulehdukseen ja kroonisiin      
         sairauksiin
10.00 Liikunta ja terveys
11.00 Lepoa
12.00 Lounas
13.00 Ulkoilua                                                     
14.00 Minkälaiset aivot sinä haluat?
15.00 Mitä kuuluu leivälle ja perunalle? (karppaus)
16.00 Lepoa
17.00 Päivällinen
18.00 Naisten saunat
19.00 Miesten saunat
20.00 Dokumentti: Food, Inc.  (1h 30min)
21.30 Ilta päättyy

Perjantai 2.11.
7.00 Päivänavaus (Vapaaehtoinen osallistuminen)
7.15 Aamiainen
8.00 Ulkoilua
9.00 Mitä tehdä diabetekselle?  
10.00 Olemmeko vajonneet mielihyvän ansaan?
11.00 Lepoa
12.00 Lounas
13.00 Ulkoilua
14.00 Mitä tehdä syövälle?
15.00 Mitä tiede sanoo tahdonvoimasta?
16.30 Lepoa
18.00 Päivällinen
19.00 Kolesteroli kohdalleen (sepelvaltimotauti)
20.00 Karpalo-piiri I
21.30 Ilta päättyy

Lauantai 3.11.
7.15   Päivänavaus (Vapaaehtoinen osallistuminen)
7.30   Aamiainen
8.00   Vapaata ohjelmaa
10.00 Jumalanpalvelus (Vapaaehtoinen osallistuminen)
12.00 Lounas
13.00 Kävelyä
14.00 Masentaako? Muutos on mahdollista!
15.00 Mitä tehdä äänettömälle taudille? (osteoporoosi)
16.30 Lepoa
17.30 Päivällinen
18.30 Muisti alkaa kirkastua (aivojen plastisuus)
19.30 Miesten saunat
20.30 Naisten saunat
22.00 Ilta päättyy

Sunnuntai 4.11.
7.00 Päivänavaus (Vapaaehtoinen osallistuminen)
7.15 Aamiainen
8.00 Ulkoilua
9.00 Reseptien jako ja muita käytännön ohjeita
10.00 Miten tästä eteenpäin?
11.00 Lepoa/pakkausta
12.00 Lounas

maanantai 24. syyskuuta 2012

Muutamia Annen ottamia kuvia Utsjoelta

Utsjokisuun koulun pihalla, Utsjoentie 48 a, sapattina 22.9.2012. Kuvassa vasemmalta: Senora, Toni, Raija ja Paavo.
 
Vierailimme tässä Birit ja Mauri Norin kodissa, Utsjoentie 2129. Vierailupäivä oli Maurin nimipäivä 22.9. Lauloimme Maurille onnentoivotus laulun. Sain kuulla, että Mauri on kotoisin Pohjanmaalta, Teuvalta. Hän tapasi saamelaisen Biritin Hopeaniemessä. Tämä kokemus yhdistää meidät, koska mekin tapasimme Annen kanssa toisemme samassa paikassa ja minäkin olen kotoisin Pohjanmaalta. Anne ei ole kuitenkaan saamelainen, mutta kuntohoitaja, kuten Biritkin. Olemme olleet työssä kuntohoitajina samassa paikassa, Toivonlinnassa, Piikkiössä ja siellä olemme tutustuneet Biritiin n. 30 vuotta sitten.
Rastekainen, Norjan puolella oleva vuoren harjanne. Tenojoki virtaa kuvan alaosassa.
Lunta näkyy vuoren huipulla. Vuori on asumatonta seutua.
 
Utsjoen ruskaa 22.9.2012.
Taloja Tenojoen rannalla. Talot ovat Norjan puolella.

Raija ja Senora iloisina Ohcejohkassa. Lapin ja Utsjoen vaakunat näkyvät selvästi. Utsjoen vaakunassa on mustalla pohjalla revontulet ja Pohjantähti. Lapin vaakunassa on punaisella pohjalla mies, nuija kädessä.

"Utsjoen kunnanvaakuna on saanut aiheensa Lapin talvesta. Vaakuna kuvastaa kaamosajan pimeyttä Suomen pohjoisimmassa kunnassa, jonka taivasta hallitsevat tällöin revontulet ja Pohjantähti.
Lapin maakunta
Punaisessa kentässä luonnonvärinen villimies, joka kantaa olallaan kultaista nuijaa; otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele. Kilven päällä kreivikunnan kruunu." Wikipedia
Olof Eriksson
Tätä siltaa pitkin kävelimme Norjan puolelle.

Suomen ja Norjan rautainen rajamerkki Tenojoen ylittävän sillan puolivälissä. Norjan kuningaskunnan ja Suomen tasavallan kohtaamispaikka. Rajamerkki on pystytetty sillan valmistumisvuonna 1993. Huom. Molempien maiden tunnuksena on leijona.

 "Norjan vaakuna on Norjan kuningaskunnan kansallistunnuksena käytettävä vaakuna. Norjan vaakuna on yksi Euroopan vanhimmista, sillä vaakunan historia voidaan ajoittaa aina 1200-luvulle asti, jolloin Haakon IV Haakoninpoika käytti kilpeä, johon oli kuvattu leijona. Punainen väri on mainittu kuninkaan saagassa. Vuonna 1280 Kuningas Eirik Magnusson lisäsi kruunun ja hopeisen kirveen. Kirves on ase, jolla Pyhä Olavi surmattiin Stiklestadin taistelussa 1030. Norjan vaakuna on kuitenkin kokenut jonkin verran tyylillisiä muutoksia tultaessa lähemmäs nykyaikaa. Myöhäiskeskiajalla kirveen varsi kasvoi pidemmäksi ja ase alkoi muistuttaa hilparia." Wikipedia
Tämä on jo Norjan puolta.
Oli mielenkiintoista tutustua saamelaisten "kotimaahan".


Senora sillalla, josta pääsee Norjaan. Taustalla Suomen Utsjoki.

Suomen / Norjan tulliasema. Norjan puolelta ottamamme pienet matkamuistokivet eivät olleet tullattavaa tavaraa.

Ihmettelimme saamen kielen pitkää ja vaikeaselkoista sanaa. Utsjoki on tuntureiden ympäröimä suojainen pieni kylä, joka on ainoa suomalainen kunta, jossa on saamenkielinen enemmistö.
Tässä paikassa yövyimme kaksi yötä Utsjoella. Kyltin takana näkyy majoitusrakennus, jossa yövyimme. Rakennuksen edessä on Tonin ja Senoran Volvo, jolla matkustimme.
Tässä paikassa söimme kaksi ravitsevaa aamiaista ja yhden lounaan.
 www.arctictravel.fi / Camping Lapinkylä

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Tunturit tekivät vaikutuksen, samoin Tenojoki!

Lähdimme perjantaina 21.9.2012 klo 12.50 Utsjoelle ja palasimme Kuusamoon tänään sunnuntaina 23.9. klo 15.00. Meitä oli viisi henkilöä, Toni, Senora, Anne, Raija ja minä. Matkustimme Tonin ja Senoran tilavalla Volvolla. Matkaa kertyi yli 1000 km. Meno- ja tulomatkalla näimme kaunista Lapin luontoa. Joutsenia oli kokoontunut lähellä Rukaa oleville lammille satamäärin. Ruskaiset lehdet eivät olleet vielä kokonaan lähteneet puista Utsjoenkaan korkeudella. Kirkkaankeltaiset haavat, koivut ja punaiset pihlajat, marjoineen, sekä muut lehtipuut, värjäsivät metsät ja tunturit silmiä hivelevän kauniiksi. Utsjoen taivas näytti sinisemmältä kuin Kuusamon taivas. Tunturit tekivät vaikutuksen, samoin Tenojoki. Olimme majoittuneena Camping Lapinkylässä Utsjoen keskustassa. Paikka on siisti ja palvelu hyvää ja kotoisan ystävällistä.
Ensimmäiseksi, kun saavuimme Utsjoelle n. klo 19.00, kävimme Utsjokisuun koululla laittamassa kaikki valmiiksi sapatin jumalanpalvelusta varten. Sitten kävimme tervehtimässä koulun lähellä asuvia ihmisiä ja kutsuimme heitä tulemaan huomiseen jumalanpalvelukseen. Illan aikana ehdin kutsua kokoukseen n. 15 ihmistä. Useilla tapaamillani ihmisillä oli yhteyksiä Kuusamoon. Yksi kutsutuista tuli tilaisuuteemme. Tämä yksi oli seurakuntaamme kuuluvan sisaren veli. Kutsuessamme häntä tilaisuuteen emme tienneet tästä sukulaisuudesta mitään.

Saimme kuulla, että samana päivänä pidettiin Kristiina Eila Sofia Laitin siunaustilaisuus. 85-vuotiaana kuolleen Laitin hautajaisiin oli kokoontunut paljon kyläläisiä, koska Kristiina Laiti oli hyvin tunnettu ja pidetty ihminen, hän hoiti paljon lapsia, oli vieraanvarainen ja ahkera käsityöihminen. Hänen elämäntyötään arvostettiin myös valtakunnallisesti. Hän sai eräänä äitienpäivänä presidentti Tarja Haloselta kunniamerkin.

Jumalanpalveluksen jälkeen söimme yhdessä. Lapinkylän ruoka oli hyvää ja se oli rakkaudella valmistettua.  Lämpimät kiitokset Niila Tapiolalle ja hänen vaimolleen hyvästä ruoasta ja ystävällisestä palvelusta. Ruokailun jälkeen lähdimme käymään Birit ja Mauri Norin kotona. He asuvat erittäin kauniilla paikalla Tenojoen rannalla n. 20 km Utsjoen keskustasta. Nyt he ovat kuitenkin muuttamassa kylälle, koska ikääntyminen tuo omat hankaluudet matkustamiseen palvelupisteisiin. Birit ja Mauri halusivat näyttää meille kuuluisan Manun kiven. Se oli hienolla näköalapaikalla, josta saimme ihailla Norjan puolella kohoavia korkeita tunturimaisemia. Rastekainen on hyvin korkea ja autio vuoren harjanne Norjan puolella ja se näkyi hyvin Manun kiven kohdalta. Isoon kiveen kiinnitetty muistolaatta kertoi presidentti Mauno Koiviston avanneen ko. tien omalla presidenttikaudellaan. Tie seuraa Tenojokea ja maisemat ovat kerrassaan upeita. Biritin ja Maurin kodin seinustalla kasvoi mansikkamaa. Hallaharson alta löytyi vielä hyviä tuoreita mansikoita, joita saimme maistaa jäätelön kera.

Jäämerta emme tällä kertaa ehtineet käydä katsomassa, mutta pieni kävelyretki Norjan puolelle tuli kyllä tehtyä. Löysin Norjan puolelta erikoisen kiven, jossa oli pyöreä ympyrä. Pyöreä ympyrä muistuttaa minua Saamen lipusta. Toinen poimimani kivi muistutti autoa. Utsjoen kylällä kävellessämme ihmettelimme Saamen kielen pitkiä sanoja. Erään rakennuksen seinällä olevassa kyltissä luki: VUOIGATVUODAVEAHKKEDOAIMMHAT (OIKEUSAPUTOIMISTO).

Kiitokset Utsjokisuun koululle hyvistä tiloista kokoontua. Kiitos Anne Länsmanille Utsjoki DVD:stä ja matkailuesitteistä. Niistä saamme paljon tietoa ja näemme niitä asioita, joihin emme ehtineet lyhyen vierailumme aikana tutustua. Kiitos Tonille turvallisesta ja hyvästä, kyydistä. Teit suuren urakan ajaessasi pitkän matkan mennen tullen. Kiitos kaikille mukana olleille mielenkiintoisesta lähetysmatkasta. Hyvää alkavaa talvea kaikille tapaamillemme utsjokilaisille uusille ystäville! Herra antakoon voimia ja terveyttä jaksaa pimeän ja pitkän talven yli! Muistamme teitä kaikkia rukouksin!

perjantai 21. syyskuuta 2012

Kaikkia pelastuneita yhdistää veren merkki!

Ennen Egyptistä lähtöä Jumalan kansaa suojeli veren merkki. Tämä merkki oli karitsan antama. Karitsan veri suojeli israelilaisia koteja esikoisen surmalta, joka oli viimeinen Egyptiä kohdanneesta kymmenestä vitsauksesta. Karitsan veri oli esikuva Jeesuksen verestä, jonka hän tulisi vuodattamaan ristillä. Egyptin vitsaukset esikuvaavat niitä vitsauksia, jotka tulevat maailmaa vaivaamaan armon ajan päättymisen jälkeen. Viimeiset vitsaukset ovat ylen ankaria, joissa Jumalan viha täyttyy. Jumalan lopun ajan kansa elää vitsausten keskellä, mutta Jumala suojelee kansaansa kuin silmäteräänsä ja vitsaukset eivät lähesty Jumalan lasten majoja eivätkä ne vahingoita Kristuksessa eläviä. Jumalan lopun ajan kansa on merkitty sinetillä ennen vitsausten alkamista. Pyhä Henki on mukana sinetöimistyössä, koska vain Jumala näkee ihmisen sydämeen ja tietää ketkä ovat todellisia Jeesuksen opetuslapsia. Suuresta ahdingosta päässeet ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä. Kaikkia pelastuneita yhdistää veren merkki, sillä ilman Jeesuksen verenvuodatusta ei ole anteeksiantamusta.

Olen kuullut ja lukenut erilaisista vaihtoehdoista Jumalan sinetiksi ja pedon merkiksi. Merkeiksi on ehdotettu esimerkiksi: mikrosiru, pinkoodi, salasana, tunnussana, verenkiertoon laitettava jokin aine, henkikaste, Pyhän Hengen vuodatus, Hengen todistus, rakkaus, jokin armolahja esim. kielilläpuhuminen jne. Kun lähdemme selvittämään em. asiaa, niin meidän on pitäydyttävä Raamatun sanaan eli Jumalan ilmoitukseen tässä asiassa. Eri ihmisten arvailut, mielipiteet ja käsitykset vaihtelevat, mutta Jumalan sana on pysyvä, oikea ja luotettava. Raamatun sana on luotettava auktoriteetti kaikkien hengellisten kysymysten selvittämisessä. Jumala ei jätä ketään etsivää epävarmuuden ja arvailujen varaan. Jeesus sanoo: "Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani." (Joh. 7:17.) Jeesuksen opetus löytyy Raamatusta. Pyhä Henki opettaa Raamatun sanan kautta. "Peukaloteksteistä tai mannalapuista" saadut viestit eivät kuitenkaan ratkaise tärkeiden totuuksien raamatullisuutta. Meidän täytyy ottaa huomioon koko Raamatun opetus, etsiessämme vastauksia kysymyksiimme. Totuudessa on viime kädessä kysymys persoonasta, eikä jostain oppikysymyksestä, josta kiistelemme ja väittelemme.    

torstai 20. syyskuuta 2012

Huomenna näemme Utsjoen livenä! Jännittävää!

Huomenna, jos Herra suo, lähdemme Utsjoelle. Tänään sain valmiiksi Utsjoella pidettävän ensimmäisen jumalanpalveluksen käsiohjelman. Jumalanpalvelus pidetään 22.9.2012 klo 11, Utsjokisuun koululla. Jos sinulle on mahdollista tulla tilaisuuteen, niin olet lämpimästi tervetullut. Otan mukaan upean leirikuvakokoelman Eräripareista ja Nuorten Seikkailuleireistä. Kuvat ovat näkemisen arvoisia. Niitä katsotaan valkokankaalta musiikin kera. Olemme varanneet Annen kanssa pari lauluakin, jotka kertovat armosta ja rakkaudesta. Jos kuulijoiksi tulee lapsia, niin heille kerromme kertomuksen Ripsusta ja Ranesta. On erittäin jännittävää lähteä matkaan. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Kirjoitan sitten matkan jälkeen matkakertomuksen. Toivottavasti siitä tulee mielenkiintoinen ja värikäs kuin Lapin ruskainen luonto.

Eeva-Kaisa ja Raija tulivat eilen Varkaudesta Kuusamoon kirppistä pitämään. Tänään kirppis on saanut uuden ilmeen. Sain myydyksi kolme pajuenkeliä samalla, kun poikkesin sisarien touhua katsomaan.

Karpalon rakentaminen on ollut pysähdyksissä pari kuukautta, koska rahoitus on ollut vielä niin paljon auki, ettemme ole pystyneet jatkamaan. Lainaneuvottelut ovat kuitenkin viereillä. Toivottavasti kaikki järjestyy niin, että tänä vuonna saamme Karpalon toimintakuntoon. Kiitos kaikille niille, jotka olette tähän mennessä tukeneet Kuusamon ETRA ry:n hanketta. Apunne on ollut suuresta merkityksestä!

Tänään rakentaminen edistyi myös Kuukkelintiellä. Varastojen, autotallin ja leikkimökin ikkunat ja ovet tulivat paikoilleen. Sähkömies sai lamput palamaan. Pellitykset pitää saada vielä paikoilleen ennen talvea, niin sitten päästään talven yli.

Sinetti

Sinetti

Puolan kuninkaan Jagellon (noin 13511434) sinetti.
Sinetti on henkilön tai yhteisön tunnus, joka painetaan leimasimella johonkin aineeseen tai puristetaan paperiin. Sillä voidaan sinetöidä eli sulkea asiakirja tai varmistaa sen aitous. Sinettiä käytetään myös tilojen sulkemiseen. Sinettejä tutkii sigillografia eli sinettitiede, joka on historian aputiede. Sinettejä on löytöjen mukaan ollut käytössä jo 3000-luvulla eaa. Mesopotamiassa. Suomen vanhin sinetti on piispa Beron sinetti noin vuodelta 1250.
Sinettisormukset olivat suosittuja 1100-luvulta keskiajan loppuun. Kuviona niissä oli yleensä vaakuna. Valtion sinetti oli sinetinvartijan hallussa. Sinetin väärentämisestä tuomittiin kuolemaan.

Katso myös

Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sinetti.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Merkki kertoo sen kenen puolella olet!?

"Heidän vihansa suuri päivä on tullut - kuka sen voi kestää?" (Ilm. 6:17.)

Ilmestyskirjan seitsemäs luku vastaa tähän tärkeään kysymykseen, koska Herra haluaa vahvistaa omiaan ja suojella heitä ahdistuksen aikana kestämään lopun ajan koetukset ennen viimeisen sinetin avaamista, Jeesuksen paluuta kirkkaudessa. Seitsemäs sinetti avautuu Karitsan toimesta vasta kahdeksannessa luvussa.

"Tämän jälkeen näin neljä enkeliä, jotka seisoivat maan neljällä kulmalla ja pidättelivät maan neljää tuulta, ettei mikään niistä pääsisi puhaltamaan yli maan ja meren eikä vasten ainoatakaan puuta. Ja vielä näin yhden enkelin, joka nousi idästä kantaen elävän Jumalan sinettiä. Hän huusi kovalla äänellä noille neljälle enkelille, joille oli annettu valta hävittää maata ja merta: "Älkää hävittäkö maata, älkää merta, älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin meidän Jumalamme palvelijoiden otsaan." (Ilm. 7:1-3.)

Tuulet kuvaavat profetioissa hävitystä ja sotaa. Tuulet voivat puhaltaa maalla tai merellä. Maalla ja merellä on oma merkityksensä profetioissa. Danielin kirjassa kuvataan kansojen merestä nousevia valtakuntia, jotka nousevat ja kukistuvat sodan tuulten vaikutuksesta. Valtakunta voi kasvaa myös maasta, rauhanomaisin keinoin. Näihin ajatuksiin palaan myöhemmin.

Sodan tuulia pidätellään kaiken aikaa maan neljällä kulmalla. Paholainen ei pääse vielä mielipuuhaansa, hävittämään maata, vaikka hän haluaisikin. Jumalan armon Hengen vaikutusta on se, että meillä on vielä armon aikaa kääntyä Jumalan puoleen ja etsiä häntä koko sydämestämme. Sodan puhkeamisella kuvataan sitä pahuuden hyökyaallon täyttä purkautumista ihmiskunnan ylle, joka vahingoittaa koko luomakuntaa, maata, merta, puita, eläimiä ja ihmisiä jne. Tuulten pidättämisen aikaan Jumalalla on käynnissä sinetöimistyö. Elävän Jumalan sinetti pitää painaa Jumalan palvelijoiden otsaan, merkiksi Jumalan omistusoikeudesta. Jumala tarjoaa tämän merkkinsä jokaiselle, mutta kaikki eivät halua ottaa sitä vastaan. Kaikki eivät halua kuulua Jumalalle. Monet ovat valinneet toisen herran ja toisen merkin, jonka peto pakottaa ottamaan oikeaan käteen tai otsaan. Koko ihmiskunta tulee merkityksi elävän Jumalan sinetillä tai pedon merkillä. Vaihtoehtoja on vain kaksi. Merkki kertoo sen kenen puolella olet, ketä palvelet ja ketä kumarrat?

tiistai 18. syyskuuta 2012

Merkkejä, jotka osoittavat, että aika on lähellä!

1. Rikkauksien kokoaminen (Jaak. 5:1-8.)
2. Työnatajien ja työntekijöiden väliset vaikeudet (Jaak. 5:1-8.)
3. Sotavalmistelut (Matt. 24:6,7; Ilm. 11:18.)
4. Profetioiden ymmärtämisen lisääntyminen (Dan. 12:4.)
5. Lisääntyvä ahdistus ja pelko ihmiskunnan keskuudessa (Luuk. 21:25-27.)
6. Hillitön nautinnonhalu (2. Tim. 3:1-4.)
7. Epäuskon leviäminen (Luuk. 18:8.)
8. Nooan päivien kaltainen elämäntapa (Luuk. 17:26-30.)
9. Raamatun totuudesta luopuminen (2. Tim. 4:1-4.)
10. Siveellinen ja hengellinen rappeutuminen (2. Tim. 3:1-5.)
11. Tuhoisat maanjäristykset ja nälänhädät (Matt. 24:7.)
12. Yleinen laittomuus (Matt. 24:12.)
13. Pilkkaajat (2. Piet. 3:3-5.)
14. Yhteydet riivaajahenkiin (1. Tim. 4:1,2.)
15. Harhaanjohtavat ihmeet (Ilm. 16:14.)
16. Suuret rauhanliikkeet (1. Tess. 5:1-6.)
17. Väärät kristukset ja väärät profeetat (Matt. 24:24.)
18. Ihmiset elatuksen murheiden raskauttamia (Luuk. 21:34.)
19. Ihmiset pystyvät turmelemaan maan (Ilm. 11:18.)
20. Lisääntyvä rikollisuus ja pahuus (2. Tim. 3:1-5.)
21. Luomisen kieltäminen (2. Piet. 3:3-6.)
22. Harhaopit ja luopumus (2. Tess. 2:3; 2; 2. Piet. 2:1,2.)
23. Lapset tottelemattomia vanhemmilleen (2. Tim. 3:1,2.)
24. Ihmisten raakuus, väkivaltaisuus ja petollisuus (2. Tim. 3:3,4.)
25. Väärien uskonnollisten liikkeiden nousu (2. Piet. 2:1,2; Matt. 24:14; 1. Tim. 4:1-4; Ilm. 18:2,4,5.)
26. Evankeliumin erityissanoman julistaminen kaikkialla maailmassa (Matt. 24:14; Ilm. 14:6-14.)

Ajanmerkkejä kuudennen sinetin aikana!

"Minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin. Maa järkkyi ja vavahteli, aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate, ja kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi. Taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa. Taivas hävisi näkyvistä kuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät paikaltaan. Maan kuninkaat, ylimykset ja sotajoukkojen johtajat, rikkaat ja mahtavat miehet ja kaikki muut, niin orjat kuin vapaat, piiloutuivat luoliin ja vuorten rotkoihin ja huusivat vuorille ja kallioille: "Kaatukaa päällemme, kätkekää meidät valtaistuimella istuvan katseelta ja Karitsan vihalta! Heidän vihansa suuri päivä on tullut - kuka voi sen kestää?" (Ilm. 6:12-17.)

Auringosta, kuusta ja tähdistä sanotaan luomiskertomuksen yhteydessä, että "Olkoot ne merkkeinä, osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia". Kuudennen sinetin avaaminen tuo esille Jeesuksen takaisintulon merkit. Jeesuksen takaisintulo on niin tärkeä ja suuri tapahtuma, että Jumala haluaa kiinnittää kaikkien ihmisten huomion tähän tapahtumaan ja valmistautumaan siihen.

"Maa järkkyi ja vavahteli". - Lissabonin maanjäristys 1.11.1755 toteutti tämän ennustuksen.
"Aurinko pimeni mustaksi kuin suruvaate". - Pimeä päivä Pohjois-Amerikassa 19.5.1780 toteutti tämän ennustuksen.
"Kuu muuttui kauttaaltaan verenpunaiseksi". - Kuu muuttui vereksi Pohjois-Amerikan yllä 19.5.1780 ja toteutti tämän ennustuksen.
"Taivaan tähdet putosivat maahan, niin kuin viikunat varisevat puusta myrskyn sitä ravistellessa". - Ainutlaatuisen voimakas tähtisade 13.11.1833 toteutti tämän ennustuksen.
Loppuosa ennustuksesta on vielä edessäpäin, toteutumatta. Ne voivat toteutua milloin tahansa, sillä aika on lähellä.


Odottavan aika on pitkä!

"Kun Karitsa avasi viidennen sinetin, näin alttarin alla niiden sielut, jotka oli tapettu Jumalan sanan ja oman todistuksensa tähden. Ne huusivat kovalla äänellä: "Kuinka kauan kestää, Valtias, sinä Pyhä ja Tosi, ennen kuin lausut tuomiosi ja kostat meidän veremme maan asukkaille?" Silloin niille kullekin annettiin valkea vaate ja niitä kehotettiin odottamaan rauhassa vielä vähän aikaa, kunnes niitä ja niiden veljiä, niiden lailla surmattuja Jumalan palvelijoita, olisi täysi määrä." (Ilm. 6:9-11.)

Tämä teksti on vertauskuvallista sanaa. Kysymys ei ole korvin kuultavista äänistä, vaan vertauskuvallisesta huudosta. Kysymys ei ole siitä, että marttyyrien sielut alkaisivat huutaa kirjaimellisesti kostoa tappajilleen kuolemansa jälkeen jossain tietyssä kirjaimellisessa paikassa. Kun Kain tappoi veljensä Aabelin, niin Aabelin veri ei huutanut maasta kirjaimellisesti Jumalan puoleen. Kysymys oli siitä, että Kainin teko oli kuin "huuto" Jumalan puoleen, veriteko vaati selvityksen. Jeesuksen seuraajat eivät huuda vainoojilleen kostoa eläessään, kuollessaan eikä kuolemansa jälkeen. Heillä on sydämessään aina sama asenne kuin Jeesuksella: "Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät."

Viidennen sinetin sanoma avautuu maallisen pyhäkköpalveluksen kautta. Syntiuhrien veri vuodatettiin polttouhrialttarin juurelle. Veri, joka vuodatettiin alttarille, oli esikuva Kristuksen verestä, jonka hän vuodatti ristillä meidän sovitukseksemme. Raamattu nimittää verta sieluksi. Sielu ei ole jokin osa ihmisestä, vaan se edustaa koko ihmistä. Ihminen kokonaisuudessaan on sielu. Jeesus antoi itsensä kokonaan uhriksi meidän puolestamme.

Alttarin alla huutavilla sieluilla kuvataan uskonsa tähden surmattujen marttyyrien elämää. Heidän väkivaltaiseen kuolemaan syyllistyneet pitää saada oikeuden eteen. Kuinka kauan vääryys saa jatkua? Tämä kysymys nousee sydämistämme tänäkin päivänä. Tekstissä on sanat: "täysi määrä". Vain Jumala tietää kärsimykseen liittyvän täyden määrän. Kun syntimitta on täynnä, niin Jumalan tuomiot kohtaavat maata ja sen kansoja. "Vähän aikaa" ja "pian" kuvaavat tuomion ajan alkamisen ajankohtaa. Odottavan aika on pitkä. Aika voi tuntua meistä pitkältä, mutta ikuisuuden näkökulmasta katsottuna kaikki tapahtuu nopeasti. Valkoinen vaippa, jonka uskossa kuolleet saavat on vertauskuva Kristuksen kautta saadusta voitosta, Kristuksen vanhurskaudesta, joka on luettu uskovien hyväksi ja annettu lahjaksi armosta, uskon kautta.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Oikeus asettui istumaan, ja kirjat avattiin

"Kun Karitsa avasi neljännen sinetin, kuulin neljännen olennon sanovan: "Tule!" Siinä samassa näin tuhkanharmaan hevosen. Se, joka istui hevosen selässä, oli nimeltään Kuolema, ja sen jäljessä tuli Tuonela. Ratsastajalle annettiin valta neljänteen osaan maata, ne saivat tappaa miekalla, nälällä ja rutolla ja jättää loput villipetojen kynsiin." (Ilm. 6:7,8.)

Hallavan hevosen ratsastajan nimi kertoo kaiken. Miekka, nälkä, rutto ja pedot niittivät kuolemaa ja haudat kätkivät kuolleet odottamaan ylösnousemusta. Uskossa kuolleet nousevat ensimmäisessä, vanhurskasten, ylösnousemuksessa, mutta jumalattomien osa on nousta toisessa, tuomion, ylösnousemuksessa. Jumalalta ei ole jäänyt salaisuudeksi kenenkään ihmisen kuolinsyy. Kukin saa tekojensa mukaisen palkan. On arvioitu, että 60-100 miljoonaa marttyyria antoi henkensä vallitsevan kirkon johtajien järjestämissä vainoissa. Kauheinta tässä on se, että Jumalan sanasta luopunut kirkko vainosi ja tappoi niitä, jotka uskoivat eri tavalla kuin kirkko opetti. On suuri Jumalan ihme, ettei Jeesuksen usko ja Jumalan käskyt hävinneet maailmasta kokonaan tuona hirvittävänä vainon aikana. Taivaassa on paljon marttyyrejä. Kaikkia heitä yhdistää sama kohtalo. Jeesus tuntee taivaassa marttyyreja kohtaan syvää rakkautta ja hän on heitä hyvin lähellä. Uskon, että heillä tulee olemaan merkittävä tehtävä Jumalan suunnitelmissa ikuisuudessa. Hallavan hevosen aika vastasi Tyatiran aikakautta (n. 538 - 1517). Se oli keskiajan paavinvallan aikaa. Historian kirjat ovat tallettaneet monet kauhukertomukset viattomien ihmisten kidutuksista ja tappamisista. Jumalan kirjat ovat kuitenkin kaikkia ihmisten kirjoja tarkemmat. Näitä merkintöjä kukaan ei pääse poistamaan ja tekemään tyhjäksi. Oikeus on jo istunut tuomiolle. "Kun minä sitä katselin, istuimet asetettiin paikoilleen, ja ikiaikainen istuutui. Hänen pukunsa oli valkea kuin lumi ja hänen hiuksensa ja partansa kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta. Hänen luotaan lähti liikkeelle tulinen virta. Tuhannet ja taas tuhannet palvelivat häntä, miljoonat seisoivat odottaen hänen edessään. Oikeus asettui istumaan, ja kirjat avattiin." (Dan. 7:9,10.)

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Mustan ratsun selässä laukkaamme pimeyteen!

"Kun Karitsa avasi kolmannen sinetin, kuulin kolmannen olennon sanovan: "Tule!" Siinä samassa näin mustan hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli kädessään vaaka. Minä kuulin äänen, joka tuntui tulevan noiden neljän olennon keskeltä, ja se sanoi: "Mitta vehnää denaarilla, ohraa kolme mittaa. Öljyyn ja viiniin älä koske." (Ilm. 6:5,6.)

Musta ratsu vie meidät ihmiskunnan pimeään aikaan. Profeetta Aamos oli saanut tätä aikaa koskevan näyn. Hän kirjoittaa siitä näin:
"- Koittaa aika - sanoo Herra Jumala - jolloin minä lähetän maahan nälän. En leivän nälkää, en veden janoa, vaan Herran sanan kuulemisen nälän. Ihmiset hoippuvat mereltä merelle, pohjoisesta itään he harhailevat etsimässä Herran sanaa, mutta eivät löydä. Kauniit neitoset ja nuoret miehet nääntyvät niinä päivinä janoon." (Aam. 8:11-13.)

Kun uskonnolliset johtajat kielsivät luopumuksen aikana ihmisiä lukemasta Raamattua ja kun Raamattua pidettiin lukittuna kuolleeseen kieleen (latinaan) ja niitä ihmisiä vainottiin, jotka yrittivät kääntää Raamattua kansan kielelle, ihmiset joutuivat pimeyteen. Pimeys on aina moraalinen pimeys. Jumalan käskyjen kadotessa, tilalle tulevat ihmiskäskyt ja laittomuus pääsee valtaan. Rakkaus totuuteen kylmenee ja synti saa vallan. Tällaisena aikana ihmiset kärsivät hengellisen leivän puutteesta eikä pelastuksen elävä vesi sammuta ihmisten sielun janoa. Evankeliumin valo pimenee, jos hengelliset johtajat eivät usko Jumalaan, eivätkä saarnaa Herran sanaa. Emme kuitenkaan voi syyttää johtajia hengellisestä tilanteestamme. Meillä kaikilla on vastuu itse huolehtia hengellisestä leivästämme. Jos itse laiminlyömme sanantutkimisen ja rukouksen, niin joudumme pimeyteen ja usko kuolee ravinnon puutteesta. Ratsastajan kädessä oli vaaka. Tällä punnittiin ruoka-annoksia kovan nälänhädän aikana. Nälänhätä koski erityisesti hengellistä nälänhätää. Sanan leivästä oli huutava pula.

Denaari oli työmiehen päiväpalkka. Koiniks-mitta vastasi litraa. Palkka meni siis kokonaan ruokaan, eikä se riittänyt siihenkään. Jos perheessä oli monia suita ruokittavana, niin nälänhätä oli väistämätön tosiasia. Sotia ja nälänhätää esiintyisi Jeesuksen sanojen mukaan ennen hänen paluutaan. Sodat ja luonnonkatastrofit tuovat mukanaan aineellisen nälänhädän. Samat syyt ja seuraukset esiintyvät myös hengellisessä maailmassa.  

Miksi öljyyn ja viiniin ei saanut koskea. "Älä turmele öljyä äläkä viiniä." Öljy kuvaa Pyhää Henkeä ja viini on Jeesuksen sovittavan veren esikuva. Tämä lupaus rohkaisi ja rohkaisee yhä kaikkia niitä, jotka haluavat vilpittömästi palvella Jumalaa. Pyhää Henkeä ja Jeesuksen sovitustyön ansioita ei voi kukaan turmella eikä tehdä tyhjäksi. Ne ovat aina pelastusta kaipaavan ja sitä etsivän ulottuvilla. Herra antaa salattua mannaa sitä kaipaavalle. Nyt on aika hypätä mustan ratsun selästä kiireesti pois, koska sen selässä istujat joutuvat pimeyteen!

Tulipunainen hevonen ja iso miekka!

"Kun Karitsa avasi toisen sinetin, kuulin toisen olennon sanovan: "Tule!" Nyt tuli esiin toinen, tulipunainen hevonen. Sille, joka istui hevosen selässä, annettiin valta riistää rauha maan päältä ja panna ihmiset tappamaan toisiaan. Hänelle annettiin iso miekka." (Ilm. 6:3,4.)

Tässä on kuva marttyyrikirkon ajasta (n. 100-313). Tulipunainen hevonen ja iso miekka kuvasivat verenvuodatusta. Ensimmäinen marttyyri, Stefanos, oli antanut Jeesuksen seuraajille rohkaisevan esimerkin uskollisuudesta Herraa kohtaan. Hänen sydämessään asuvaa rauhaa vainoojat eivät voineet ottaa häneltä pois. Ulkoisen rauhan pois ottaminen ei voi ottaa pois Jumalan lapsen sisäistä rauhaa, joka on Jeesuksen oma rauha. Jeesus lupasi antaa oman rauhansa kaikille niille, jotka tulevat hänen luokseen. Rooman keisarit halusivat itselleen sen palvonnan, jonka kristityt antoivat Jumalalle. Jeesuksen opetuslapset eivät voi tällaiseen vaatimukseen suostua, koska meidän tulee kumartaa ainoastaan Jumalaa eikä ihmisiä. Smyrnan seurakunnalle lähetetty kirje rohkaisi kristittyjä kestämään heihin kohdistuneet veriset vainot ja pysymään uskollisina Jeesukselle ja hänen sanalleen. Jeesukselle uskollisille luvataan elämän kruunu ja heitä ei toinen kuolema vahingoita.

Tulipunainen hevonen ratsastaa tänäkin päivänä kaikkialla siellä, missä Jeesukseen uskovia vainotaan ja tapetaan.


lauantai 15. syyskuuta 2012

Suojelusenkelisi ei väisty viereltäsi milloinkaan!

"Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet." (Ps. 91:11.)

Maailmassa on paljon erilaisia vaaroja. Jokaisen ihmisen elämä on jatkuvasti uhattuna. Kaikkea voi sattua kaikille. Yön kauhut voivat olla todella pelottavia asioita, koska silloin ihmiset kokevat helposti yksinäisyyttä ja turvattomuutta, jos ketään ihmistä ei ole lähellä. Päivällä taas voi lentää pahan palavia nuolia, koska ihmiset tekevät toisilleen monenlaista pahaa, ajatuksin, sanoin ja teoin. Rutto ja muut kulkutaudit aiheuttavat tartunnan pelkoa. Onnettomuudet ja erilaiset vitsaukset vaanivat koteja. Jos meillä ei olisi turvaa Jumalassa, niin emme selviäisi elämässämme.

Meillä on turva Jumalassa. Hän on antanut meille rohkaisevat lupaukset, jotka saamme omistaa omalle kohdallemme aamuin, illoin ja päivisin joka hetki. Kun enkelit saavat Jumalalta käskyn, niin he tottelevat sitä viipymättä. Jumalan totteleminen ei ole enkeleille raskas taakka ja velvollisuus, vaan he palvelevat Jumalaa ja meitä iloisella mielellä ja rakkaudella. Tarvitsemme jokainen enkelien apua ja suojelusta. Korkeimman suojelus on suuri siunaus. Sydämeen tulee rauhallinen ja levollinen olo, kun ajattelee sitä, miten paljon Herra on tehnyt ja tekee hyväksemme joka hetki koko elämämme ajan.

"Missä ikinä kuljet" pitää sisällään kaikki matkamme, menemiset ja tulemiset. Suojelusenkelisi ei väisty viereltäsi milloinkaan! Tämä antaa rohkeutta ja turvaa ja siitä haluaa kiittää Jumalaa koko sydämestään!

Ps. 91 lauluna

Joka korkeimman suojassa istuu, kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, sanoo hän: Herra on minun linnani, turvapaikka ja Jumalani.
Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee.
Sinut päästää Hän pois paulasta, sulillansa Hän sua suojelee. Alla siipiensä olet turvassa, kilpi on uskollisuutensa.
Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee.
Ethän pelkää sä yön kauhuja, et ruttoa, kulkutautia. Tuhat kaatukoon vain sinun sivultasi, ei se järkyttää voi rauhaasi.
Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee.
Enkelvartio käy teilläsi, ettei jalkasi loukkaantuisi. Kädet rakkahat kantavat suojaten yli kuilujen vaarallisten.
Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee.

"Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot"

"Minä näin, kuinka Karitsa avasi ensimmäisen seitsemästä sinetistä, ja kuulin yhden neljästä olennosta sanovan ukkosen tavoin jylisevällä äänellä: "Tule!" Ja siinä samassa näin valkoisen hevosen, ja sillä, joka istui hevosen selässä, oli jousi. Hänelle annettiin seppele, ja seppelöitynä voittajana hän lähti uusia voittoja kohti." (Ilm. 6:1,2.)

Tässä tekstissä on monia vertauskuvallisia sanoja, joiden ymmärtäminen avaa sanoman.
Karitsa = Jeesus Kristus
Sinetti = merkki hyväksymisestä, omistusoikeudesta ja aitoudesta
Valkoinen = puhtaus
Hevonen = taistelun vertauskuva
Hevonen ja ratsastaja em. tekstissä = evankeliumin sanansaattajat
Seppele = voiton merkki
Jousi = taisteluase pahaa vastaan

Sinettien avaaminen avaa eteemme seitsemän erilaista näkymää, jotka valaisevat meille Jumalan kansan kokemuksia eri aikakausilta Jeesuksen taivaaseenastumisen ja hänen toisen tulemuksensa väliseltä ajalta. Ilmestyskirjassa käydään läpi tätä samaa jaksoa tai sen määrättyä osaa useissa eri kohdissa ja erilaisilla vertauskuvilla valaisten. Ihmiskunnan kokemat eri vaiheet muodostavat suuren draaman, josta voidaan käyttää nimeä: suuri taistelu hyvän ja pahan välillä. Ilmestyskirjan alussa saimme lukea seitsemälle seurakunnalle lähetetyt viestit. Viestien sanomat olivat ajankohtaisia kirjoittajan omana aikana, mutta löysimme niistä myös oman aikamme, menneen historian ja tulevaisuuden näkymät Jeesuksen tulemukseen saakka. Samalla tavalla käy nytkin, kun Pyhä Henki saa valaista mielemme käsittämään kirjoituksia.

Ensimmäisen sinetin vertauskuvien perusteella voimme nähdä, että tekstissä kuvataan evankeliumin voittokulkua ja seurakunnan menestystä alkuseurakunnan ajalla. Sanoma oli raikasta, puhdasta ja totuudenmukaista. Valkoinen väri kertoo siitä. Jos seurakunnan suorittama evankelioimistyö olisi ollut tällaista jatkuvasti, niin työ olisi saatu päätökseen ja eläisimme varmasti jo uudessa maassa. Seuraavien sinettien avaaminen paljastaa meille kuitenkin uudenlaisia näkymiä siitä, millaiset kokemukset Jumalan kansan on käytävä läpi ennen Jeesuksen takaisintuloa. Hypätään ratsujen selkään ja kuljetaan yhdessä läpi historian! Ratsut kuvaavat myös meidän omaa historiaamme, yksilötasolla. Raamatun sana on ajankohtaista Jumalan puhetta jokaiselle ihmiselle, jokaisena aikakautena.

perjantai 14. syyskuuta 2012

Ilmoitus Inarilaiseen 19.9.2012


Heittäytyminen kuninkaan eteen kuvaa alamaisuutta, kunnioitusta ja palvontaa!

"Kun Karitsa otti kirjan, ne neljä olentoa ja kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyivät hänen eteensä. Vanhimmilla oli kaikilla harppu ja kultamalja täynnä uhrisavua, pyhien rukouksia. He lauloivat uuden laulun: - Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit, sillä sinut on teurastettu, olet verelläsi ostanut Jumalalle ihmisiä kaikista heimoista, kaikista kielistä, kansoista ja maista. Olet tehnyt heistä kuningassuvun, meidän Jumalamme pappeja; he tulevat hallitsemaan maan päällä." (Ilm. 5:8-10.)

Johannes Kastaja esitteli Jeesuksen Jumalan Karitsana, joka ottaa pois maailman synnin. Ilmestyskirjassa tämä kuva Jeesuksesta ei ole muuttunut. Teurastetulla Karitsalla on oikeus ottaa kirjakäärö ja avata sen sinetit, koska taivaassa ja maan päällä ei ole muuta nimeä, jossa me voisimme pelastua. Jeesus on ainoa pelastaja. Hänen asemansa taivaassa on niin korkea, ettei mistään löydy hänen vertaistaan. Meidän on vaikea käsittää sitä suuruutta ja majesteettisuutta, joka Jeesuksen persoonaan liittyy.

"Karitsa, joka on teurastettu, on arvollinen saamaan vallan, rikkauden, viisauden ja voiman, kunnian, kirkkauden ja ylistyksen. Ja minä kuulin, kuinka kaikki luodut taivaassa, maan päällä, maan alla ja meressä, kaikki mitä niissä on, lausuivat: - Hänen, joka istuu valtaistuimella, hänen ja Karitsan on ylistys, kunnia, kirkkaus ja mahti aina ja ikuisesti. Ne neljä olentoa sanoivat: "Aamen", ja vanhimmat heittäytyivät kasvoilleen ja osoittivat kunnioitustaan." (Ilm. 5:12-14.)

Tulee aika, jolloin mistään maailmankaikkeuden kolkasta ei kuulu yhtään soraääntä eikä kenelläkään ole minkäänlaista kapinamieltä Jumalaa vastaan. Tällaiseen kuningassukuun meillä on etuoikeus kuulua Jeesuksen poikina ja tyttärinä. Kuninkaallinen pappeus kuvaa sitä asemaa ja tehtävää, johon lunastetut ihmiset on tarkoitettu.

Ilmestyskirjan neljännessä ja viidennessä luvuissa mainitaan useaan kertaan heittäytyminen valtaistuimen eteen. Taivaassa osoitetaan näin alamaisuutta, kunnioitusta ja palvontaa Jumalalle, kuninkaana. Itämaan tietäjät tekivät myös näin, kun he tulivat lahjoineen Jeesus-lapsen luo. Voisimmeko mekin opetella tätä jo nyt?!

Luonteemme kasvaminen on tärkeämpää kuin tiedon lisääntyminen!

"Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja." (1. Kor. 10:11. UKR.)

"Tämä, mikä tapahtui heille, on esikuvallista ja on kirjoitettu varoitukseksi meille, joille maailmanaikojen loppukausi on tullut." (1. Kor. 10:11. VKR.)

Jumala on tiennyt ja tietää kaiken aikaa maailman, meidän elämämme ja jokaisen ihmisen elämän historian alun ja lopun ja kaiken siltä väliltä kaikkia yksityiskohtia myöten. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä tosiasiaa, että jokainen ihminen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa oman historiansa sisältöön. Jumalan alkuperäinen suunnitelma elämäämme nähden voi olla erilainen, riippuen valinnoistamme. Tämä totuus pätee yksilöiden, kansojen ja koko maailman historian suhteen. Yhden ihmisen valinnat voivat olla niin ratkaisevia, että ne vaikuttavat koko maailman historiaan. Vaikutus voi olla hyvä tai paha. Tämä on vakava kysymys. Valinnoillamme on aina seuraukset! Tästä syystä meidän tulee aina jättää suunnitelmamme Jumalan käteen ja kysellä hänen tahtoaan tehdessämme valintoja. Jeesus pyysi rukoilemaan: "Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa."

Jumalan antamat profetiat ovat kuin etukäteen kirjoitettua historiaa. Vain Jumala voi toimia näin. Kukaan ihminen ei osaa ennustaa oman eikä toisen ihmisen elämään liittyviä yksityiskohtia etukäteen 100 %:n tarkkuudella. Vanhan testamentin messiasennustukset toteutuivat Jeesuksessa täydellisesti. Monet Israelin kansaa koskevat ennustukset saavat täyttymyksensä Jeesuksen elämässä tai hänen seurakuntansa elämässä ajan loppuun saakka sekä taivaassa että uudessa maassa, ikuisuudessa. Jumalan antamalla profetialla on aina monitahoinen merkityksensä. Sen täyttymys voi toteutua maallisessa tai hengellisessä mielessä, ajassa tai ikuisuudessa. Ilmestyskirjan profetioiden esikuvat löytyvät Vanhasta testamentista. Kaikki Vanhan testamentin tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä aikalaisilleen ja meille, joiden osana on elää lopun aikaa. Ilmestyskirja avautuu koko Raamatun muun ilmoituksen kautta. Ilmestyskirjaa tutkiessamme ja lukiessamme meidän tulee ajatella lunastussuunnitelman kokonaisuutta. Kun haluamme perehtyä jonkun suuren taiteilijan persoonaan ja hänen maalaukseensa, niin katsomme ensin koko kuvaa ja sitten perehdymme taiteilijan ja hänen maalauksensa yksityiskohtiin ja kenties maalauksen syntymiseen liittyvään tekniikkaan.

Ilmestyskirjan tutkiminen tulisi vaikuttaa enemmän sydämeemme kuin päähämme. Luonteemme kasvaminen on tärkeämpää kuin tiedon lisääntyminen!

torstai 13. syyskuuta 2012

Kenen kädessä on kohtalomme kirja?

Kysymys arvollisuudesta ja palvonnasta kulkee punaisena lankana läpi koko Ilmestyskirjan. Meidät haastetaan ottamaan kantaa siihen kysymykseen, että kuka on arvollinen ja ketä meidän tulee palvoa? Näihin kysymyksiin saamme viisautta ja ymmärrystä ja löydämme vastaukset Ilmestyskirjan sanomien kautta. Arvovallan omaavan persoonan tunteminen on tärkeä asia. Hän, jolla tuo arvovalta on, kirkastuu meille Ilmestyskirjan kautta. Tunnustammeko tuon arvovallan ja hyväksymmekö Ilmestyskirjan sankarin herraksemme, on kohtalonkysymys meille jokaiselle tänään! Ilmestyskirjan viidennen luvun mukaan taivaassa näytti olevan käynnissä etsintäkuulutus. Etsittiin häntä, joka olisi arvollinen avaamaan Jumalan kädessä olevan seitsemällä sinetillä suljetun kirjakäärön. Johannes ymmärsi kirjakäärön avaamisen olevan pelastuksemme kannalta elintärkeän. Kysymys oli elämästä ja kuolemasta, ikuisesta kohtalostamme.  Kohtalomme näytti olevan hetken "vaakalaudalla". Johanneksen katkera itku tuo mieleeni Jeesuksen katkeran itkun Getsemanessa, jossa hän käy viimeisen taistelun ihmiskunnan pelastuksen puolesta. Tässä puutarhassa saatu voitto vei Jeesuksen askeleet voitosta voittoon ja teki hänestä arvollisen katsomaan maailman kohtalon kirjaan, ottamaan sen omaan käteensä ja avaamaan sen kaikki sinetit. Näky teurastetusta Karitsasta ei saa koskaan himmentyä sielussamme. 

Valtaistuin peritään tai voitetaan taistelun kautta!

"Minä näin, että valtaistuimella istuvan oikeassa kädessä oli kirjakäärö. Se oli kirjoitettu täyteen molemmin puolin ja sinetöity seitsemällä sinetillä. Ja minä näin mahtavan enkelin, joka kuulutti kovalla äänellä: "Kuka on arvollinen avaamaan kirjan ja murtamaan sen sinetit?" (Ilm. 5:1,2.)

Ilmestyskirjan neljäs ja viides luku kuuluvat kiinteästi yhteen. Näiden lukujen sanoma tuo mieleeni Jeesuksen kruunajaiset taivaassa, jotka pidettiin siellä, kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen astui ylös taivaaseen. Jeesuksen alentuminen ja korotus voidaan nähdä näiden lukujen teksteissä. Kun ajattelemme taivaallista jumalanpalvelusta, niin kaksikymmentäneljä vanhinta voisivat lukea kuorolausuntana alkutekstiksi, ennen voittoisaa hymniä, sanat:

"Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: "Jeesus Kristus on Herra." (Fil. 2:5-11.)

Luomisen perusteella taivaan valtaistuin kuuluu Jeesukselle ja lunastuksen perusteella se on vahvistettu hänelle kuuluvaksi ikuisiksi ajoiksi. Kaikki olennot tunnustavat Jeesuksen herruuden iankaikkisesti. Lusifer ei onnistunut kukistamaan Isää eikä Poikaa Jeesusta Kristusta hänen valtaistuimeltaan. Maallisesti ajateltuna valtaistuin peritään tai saadaan voittoisan taistelun jälkeen. Pohdin, että sopivatko nämä ajatukset myös taivaallisen valtaistuimen kohdalla?

Muistomerkki

Muistomerkki

Muistomerkki on kohde, joka toimii jonkin muistona, usein henkilön (yleisimmin kuolleen) tai tapahtuman. Yleisiä muistomerkin muotoja ovat maamerkit, kuten patsaat, suihkulähteet tai jopa kokonaiset puistot. Hautakivi on mahdollisesti yleisin muistomerkki. Yleisiä muistomerkkejä ovat myös sotamuistomerkit, joita pystytetään sodassa menehtyneiden muistoksi.
Samankaltainen käsite on memoriaali, joka alun perin tarkoitti muistiinpanoa, muistiota tai muistomerkkiä.

Katso myös

Muistomerkki, matkamuisto, muistoraha, muistorahasto, muistoadressi, muistokirjoitus jne. Kaikki edellä luetellut muistamiseen liittyvät asiat, jotka ihmiset ovat keksineet, tehneet ja pystyttäneet ovat katoavia. Kaikki ihmiset toivovat sydämessään, että heidät muistettaisiin hyvällä sekä elämän aikana että sen jälkeen. Sen tähden he hankkivat, pystyttävät ja luovat muistomerkkejä, ettei heitä ja heidän saavutuksiaan unohdettaisi. Kukaan ei halua joutua unohduksiin, paitsi Job kärsimyksensä aikana ja siitä syystä. Ryövärikin pyysi Jeesusta muistamaan hänet. Merkiksi tästä muistamisesta hän sai Jeesuksen lupauksen paratiisiin pääsystä. Jeesuksen sanat ja lupaukset ovatkin maallisia muistomerkkejä kestävämpiä ja tärkeämpiä. Jumalan sanojen tulisi olla muistolauseina sidottuina käsiimme ja otsaamme.

Edellinen kirjoitukseni päättyi kysymykseen Jumalan muistomerkistä. Oletko jo miettinyt tätä asiaa? Oletko löytänyt vastauksen siihen?

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Luoja on arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan!

"Taukoamatta, päivin öin, nuo olennot lausuvat: - Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias! Hän oli, hän on ja hän on tuleva. Aina kun olennot ylistävät, kunnioittavat ja kiittävät häntä, joka istuu valtaistuimellaan ja joka elää aina ja ikuisesti, nuo kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyvät maahan hänen valtaistuimensa eteen ja osoittavat hänelle kunnioitustaan - hänelle, joka elää aina ja ikuisesti. He asettavat seppeleensä valtaistuimen eteen ja lausuvat: - Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu." (Ilm. 4:8-11.)

Katsellessamme tätä maailmaa, näemme hyvin paljon kärsimystä ja ahdistusta. Monet ihmiset kieltävät Jumalan olemassaolon tai eivät jaksa uskoa Kaikkivaltiaaseen rakkauden Jumalaan, koska maailmassa on niin paljon pahuutta. He kyselevät, että jos Jumala on Kaikkivaltias ja rakkaus, niin miksi hän ei lopeta, erityisesti viattomien ihmisten, kärsimyksiä? On paljon asioita, joita me emme ymmärrä, koska katselemme tätä maailmaa ja sen tapahtumia omasta rajoittuneesta näkökulmasta käsin, lyhyellä aikavälillä. Valtaistuimen ympärillä olevat olennot, joilla on joka puolella paljon välkehtiviä silmiä, on kokonaisvaltaisempi näkökyky. Ylpeys ei ole sokaissut heidän silmiään, kuten Lusiferille tapahtui, kun hän kerran palveli Jumalaa tuolla samalla paikalla. Jumalalle uskolliset olennot katsovat tilannetta ikuisuuden näkökulmasta käsin. He eivät syytä Jumalaa epäoikeudenmukaiseksi, kovaksi, välinpitämättömäksi eikä voimattomaksi. Heille Jumala on iankaikkinen, pyhä ja Kaikkivaltias. Jumalan hallituksen kaikki jäsenet näkevät tilanteen samalla tavalla, myös kaksikymmentäneljä vanhinta, jotka ovat kerran eläneet maailmassa ja nähneet ja kokeneet synnin kauheudet kukin oman elämänsä aikana. He heittäytyvät Jumalan valtaistuimen eteen ja osoittavat hänelle kunnioitustaan samasta syystä kuin muutkin taivaan olennot.

Ilmestyskirjan neljännen luvun ylistyksen ja kunnioituksen kohteena ja syynä on iankaikkinen, Kaikkivaltias pyhä Jumala, joka on kaiken Luoja. Raamattu ilmoittaa Luojaksemme Jeesuksen Kristuksen, jonka välityksellä kaikki on luotu. Kristukseen sopivat arvoitukselliset sanat: Hän oli, hän on ja hän on tuleva. Meidän tulee palvella Jeesusta Kristusta ja palvoa häntä Luojana jo tässä ajassa. Luomisen yhteydessä Kristus itse asetti luomisen muistomerkin, ettemme koskaan unohtaisi alkuperäämme ja olemassaolomme syytä ja tarkoitusta. Tämä muistomerkki ei ole puusta, kivestä, hopeasta, kullasta, jalokivistä tai muista metalleista valmistettu. Se ei ole katoavasta aineesta tehty. Se on kulkenut, se kulkee ja se tulee kulkemaan ajan virrassa joka hetki ihmiskunnan keskuudessa, erityisesti niiden ihmisten sydämissä, jotka rakastavat ja kunnioittavat Jumalaa Luojana ja Lunastajana. Se on rakkauden Jumalan lahja, jota hän ei ole ottanut meiltä pois eikä tule ottamaan pois luoduiltaan uudessa maassakaan. Se muistuttaa ikuisesti kaikkia luotuja luomisesta ja lunastuksesta. Tiedätkö mikä ikuinen muistomerkki tämä on?

tiistai 11. syyskuuta 2012

Ketä me kunnioitamme, sitä me palvomme!

"Valtaistuimesta lähti salamoita ja kuin ukkosen jyly. Sen edessä oli seitsemän soihtua, Jumalan seitsemän henkeä, ja sen edessä oli myös ikään kuin lasinen, kristallin tavoin kimmeltävä meri. Valtaistuimen edessä ja ympärillä oli neljä olentoa, jotka sekä edestä että takaa olivat täynnä välkehtiviä silmiä. Yksi muistutti leijonaa, toinen nuorta härkää, kolmannella oli kuin ihmiskasvot, ja neljäs näytti lentävältä kotkalta. Näillä neljällä olennolla oli kullakin kuusi siipeä, jotka olivat molemmilta puolin täynnä välkehtiviä silmiä." (Ilm. 4:5-8.)

Ukkosen jyly ja salamat liittyivät myös Siianain vuoren kokemuksiin, jolloin Jumala antoi lakinsa kirjoitetussa muodossa. Jumalan läsnäolo herättää kunnioituksen pelon, niiden sydämissä, jotka Jumalaa rakastavat. Monet Ilmestyskirjan vertauskuvat avautuvat pyhäkköpalveluksen kautta. Maallisessa pyhäkössä oli seitsenhaarainen lampunjalka, jossa paloi jatkuva tuli. Tämä tuli valaisi temppelin ja se oli esikuva Jumalasta maailman valona. Pyhää Henkeä verrataan Raamatussa tuleen. Seitsemän on täydellisyyden luku. Seitsemän tulisoihtua kuvaa täydellistä Jumalan valoa. Jumalassa ei ole pimeyden häivääkään. Jumalasta lähtenyttä tulta ei voi mikään sammuttaa. Jumalan tuli voi sytyttää sammuneen rakkauden paloon, mutta se voi myös tuomion tulena polttaa ja tuhota jumalattomat. Tuli on voimakas elementti, jonka vain Jumala pystyy hallitsemaan täydellisesti. Jumalalla on tulen varastohuone. Tulta hän tulee käyttämään viimeisenä aseenaan synnin ja synnin seurauksien lopulliseen hävittämiseen. Löytyikö maallisesta temppelistä kristallin tavoin kimmeltävän meren vertauskuvaa? Pyöreä vaskiallas, jota kutsuttiin mereksi, ja jossa temppelin papit peseytyivät, voisi olla eräs esikuva taivaassa olevasta kristallin tavoin kimmeltävästä merestä. Taivaallisen kristallin kirkkaan meren saavat nähdä ne, jotka ovat "pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä".

Leijona, härkä, kotka ja ihminen edustavat lajinsa parhaimmistoa. Johanneksen saamassa temppelinäyssä nämä tunnukset löytyvät Jumalan valtaistuimen edessä olevilta olennoilta, jotka palvelevat Jumalaa taukoamatta. Olennot kiirehtivät kaikkiin ilmansuuntiin Jumalan käskystä ja suorittavat heidän tehtäväkseen annetut tehtävät uskollisesti. Siivet ja silmät kuvaavat nopeutta ja Jumalan antamaa näkökykyä nähdä asiat Kaikkivaltiaan näkökulmasta. Kaikilla Jumalan palvelijoilla tulisi olla samanlainen asenne Jumalaa ja hänen tahtoansa kohtaan. Ilmestyskirja paljastaa meille tärkeän totuuden: Ketä me kunnioitamme, sitä me palvomme!

Vanhimmat ovat Jumalan valittuja!

"Tämän valtaistuimen ympärillä oli kaksikymmentäneljä valtaistuinta, ja niillä istui kaksikymmentäneljä vanhinta, joilla oli yllään valkeat vaatteet ja päässään kultaseppele." (Ilm. 4:4.)

Israelin kansa koostui kahdestatoista sukukunnasta. Jeesus valitsi seuraajikseen kaksitoista opetuslasta. Voisiko luku kaksikymmentäneljä kuvata koko maanpäällistä seurakuntaa, joka muodostuu sekä juutalaiskristityistä että pakanakristityistä? Kaksikymmentäneljä vanhinta edustaisivat näin ollen kaikkia ihmiskunnan lunastettuja ihmisiä kaikilta aikakausilta.

"Seuraavan kehotuksen minä osoitan niille, jotka teidän joukossanne ovat vanhimman asemassa - minä, joka itsekin olen vanhin ja Kristuksen kärsimysten todistaja sekä myös osallinen siitä kirkkaudesta, joka on ilmestyvä: Kaitkaa sitä laumaa ..." (1. Piet. 5:1,2.)
"Vanhimmilla" tarkoitetaan seurakunnan johtavia ja vastuuta kantavia henkilöitä.

Taivaan hallitukseen kuuluu vanhemmisto, joka koostuu maapallolta lunastetuista ihmisistä. Eenok, Mooses ja Elia kuuluvat hyvin todennäköisesti tähän joukkoon, koska heidät on jo otettu taivaaseen. Taivaaseen astuessaan Jeesus vei mukanaan hänen kuolemansa yhteydessä herätettyjä uskovia.

"Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti. Maa vavahteli, kalliot halkeilivat, haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. He lähtivät haudoistaan, ja Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen he tulivat pyhään kaupunkiin ja näyttäytyivät siellä monille." (Matt. 27:51-53.)

Kahdenkymmenenneljän vanhimman valtaistuimilla istuminen kuvaa sitä hallintavaltaa, jonka he ovat Jumalalta saaneet. He eivät ole itse pyrkineet tähän asemaan, vaan heidät on valittu. Vanhimmat ovat Jumalan valittuja! Jumala on viisaudessaan ja armossaan heidät tähän tehtävään valinnut. Ei myöskään maanpäällisen seurakunnan vanhimman virkoja voi kukaan ottaa itselleen omasta tahdostaan. Seurakunta valitsee virkailijat vuosittain demokraattisella äänestyksellä. Sellaiset henkilöt, jotka tavoittelevat valtaa itsekkäästi taktikoiden, eivät ole Jumalan asialla. Sellaisten henkilöiden valtaanpääsy tietäisi ongelmia ja vaikeuksia seurakunnan elämässä ja toiminnassa. Seurakunnan vanhimman tehtävä on hyvin vastuullinen tehtävä. Henkilön valitseminen tähän tehtävään on tärkeä asia. Valinta pitää suorittaa hartaasti rukoillen, että Jumala itse saa olla neuvonantajana.

Taivaassa työskentelevät kaksikymmentäneljä vanhinta olivat puetut kaikki samalla tavalla. Kaikilla vanhimmilla oli yllään valkeat vaatteet. He olivat saaneet nämä vaatteet Jumalan armosta. Missään muussa asussa taivaaseen ei päästä. Valkoiset vaatteet kuvaavat Kristuksen vanhurskauden viittaa, johon meidät puetaan, kun otamme Kristukselta uskon kautta pelastuksen lahjan vastaan. Kultaseppele on voiton tunnus, jota lunastetut saavat kantaa Kristuksen ansiosta.

"Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä mitä sinulla on, ettei kukaan vie voitonseppelettäsi." (Ilm. 3:11.)

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Jumalan valtaistuin on armon ja oikeuden valtaistuin!

"Näin, että taivaassa oli valtaistuin ja sillä valtaistuimella istui joku, joka loisti kuin jaspis ja karneoli. Valtaistuinta ympäröi sateenkaaren kaltainen smaragdinvärinen hohde."

Taivaan avatusta ovesta katsellessaan Johannes sai katsella maailmankaikkeuden pyhimpään paikkaan, josta käsin maailmakaikkeuden elämää johdetaan ja hallitaan, myös meidän elämäämme. Näky valtaistuimesta ja sillä istujasta oli ensimmäinen asia, minkä Johannes kirjoittaa muistiin saamastaan näystä. Istuja oli verhoutunut suureen ja ihmeelliseen kirkkauteen. Paavalin Timoteukselle kirjoittama kuva Jumalasta on samankaltainen. "Sen antaa aikanaan tapahtua ylistettävä ja yksin hallitseva Jumala, kuninkaiden Kuningas ja herrojen Herra. Hän yksin on kuolematon, hän asuu valossa, jota ei voi lähestyä. Häntä ei yksikään ihminen ole nähnyt eikä voi nähdä. Hänen on kunnia ja ikuinen valta. Aamen." (1. Tim. 6:15,16.)

Taivaassa olevaa valtaistuinta ei voi kukaan eikä mikään kukistaa. Se on ikuinen ja sillä istuja on ikuinen, kuolematon. Raamatussa käytetään esikuvia, joilla kuvataan taivaan todellisuuksia. Daavidin valtaistuimen ja temppelin kaikkein pyhimmässä olleen liitonarkin avulla Jumala on valaissut meille taivaalliseen temppelipalvelukseen liittyviä salaisuuksia.

"Herran valtaistuin on taivaan vesien yllä, hän hallitsee kuninkaana iäti." (Ps. 29:10.)
"Silloin pystytetään jälleen Daavidin majaan uskollisuuden lujittama valtaistuin ja sillä istuu luotettava tuomari, joka tuntee lain ja toteuttaa oikeuden." (Jes. 16:5.)
"- Kunnian valtaistuin, korkealle korotettu alusta asti, on meidän pyhäkkömme paikka." (Jer. 17:12.)

Jaspis ja karneoli ovat punaruskeita jalokiviä ja smaragdin väri on vihreä. Näillä väreillä kuvataan Jumalan valtaistuimella tapahtuvaa oikeutta ja armoa. Temppelin kaikkein pyhimmässä säilytettävän liitonarkin armoistuin kuvasi Jumalan valtaistuinta. Armoistuimen alla säilytettiin Jumalan laki, jonka "luotettava tuomari tuntee ja toteuttaa". Jos valtaistuimelta puuttuisi armoistuin, niin meillä ei olisi toivoa. Armoistuin on Kristuksen lahja meille ja se tekee pelastuksemme mahdolliseksi. Tälle istuimelle syntinen uskaltaa tulla armoa pyytämään ja saamaan, silloin kun sitä tarvitsemme. "Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme." (Hepr. 4:16.)

lauantai 8. syyskuuta 2012

Ruskainen veneretki Kuusamojärvellä!

Tänään iltapäivällä kävimme nelistään Anne, Terho, Mikael ja minä veneilemässä Kuusamojärvellä HT Vene ja Vuokrauksen uudella nopealla veneellä. Tosca-koira oli myös mukana nauttimassa syksyisestä veneretkestä. Hopeiset pärskeet veneen molemmilla puolilla nousivat melko korkealle. Emme kuitenkaan kastuneet. Veneen perässä järveen muodostui suihkulähteen tapainen vesipatsas ja isojen aaltojen muodostama v-muotoinen vana seurasi perässämme. Aurinko paistoi pärskeisiin niin, että vasemmalle sivulle syntyi hento sateenkaari. Suuri lokkiparvi lehahti lentoon, kun vene tuli liian lähelle niiden uiskentelupaikkaa. Lokit pitivät ilmeisesti syyskokoustaan, jossa ne suunnittelivat muuttomatkaa lämpimämpiin maihin talveksi. Tosca katseli lintuja ja arvioi niiden liikkeitä koiramaisen tarkasti. Pienessä viisaassa päässään se tajusi, etteivät nämä linnut olleet riistalintuja, joten niiden seuraaminen jäi vain hauskaksi katseluhetkeksi. Retkemme päätepiste oli melko iso saari. Rantauduimme saaren eteläkärkeen, johon aurinko paistoi mukavan lämpimästi. Terho lähti Toscan kanssa tutkimaan saarta vähän tarkemmin. Me muut jäimme aurinkoiseen niemenkärkeen. Joku oli pystyttänyt hiekalle muistomerkin, merkiksi käynnistään samalla paikalla ennen meitä. Mikaelia kiinnostivat rannalta löytyneet linnun sulat. Hän keräsi niitä ison nipun. Anne huomasi karvarouskuja, joita hän ei malttanut jättää poimimatta. Hän otti puseronsa päältä ja teki siitä pussin, jossa hän sai tuotua ne maihin. Minä poimin kouraani puolukoita ja söin niitä hyvillä mielin. Poislähtiessämme Terho pyysi Mikaelia jättämään sulat rannalle. Nyt piti keksiä joku juttu, että sulkien jättäminen rannalle ei tuntuisi Mikaelista ikävältä menetykseltä. Teimme Mikaelin kanssa kivistä ja sulista hienon muistomerkin rannalla entuudestaan olleen muistomerkin vierelle. Sanoimme sen olevan linnun majan. Sitten seurasimme tuota majaa veneestä ja vilkutimme sille hyvästiksi. Paluumatkalla Mikael sanoi näkemänsä linnun lentävän tuohon majaan. Matka taittui nopeasti hyvällä veneellä. Muitakin veneilijöitä liikkui samoilla vesillä. Alkava ruska teki maisemasta auringonpaisteessa kauniin värikkään. Tolpanniemen venesatamassa totesimme kaikki, että olipa mukava ja virkistävä retki.

perjantai 7. syyskuuta 2012

Sadonkorjuun aika on tullut!

"Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagoogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: "Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen." (Matt. 9:35-38.)

Usein kuulee sanottavan, että on niin vähän niitä, jotka ovat kiinnostuneita Jumalasta ja evankeliumista. Em. teksti kertoo tilanteen olevan toinen. Satoa on Jeesuksen mielestä paljon, mutta työmiehiä, jotka korjaisivat tuon sadon, heitä on vähän. Liian harvat vaivautuvat lähtemään työhön. Hengelliset peltotyöt eivät ole välttämättä kevyitä. Kentällä vaaditaan kestävyyttä. Päivän kuormat ja helteet kysyvät voimia. Jokainen Jeesuksen opetuslapsi on kutsuttu työhön, sielusadon kokoamiseen taivaan aittoihin.

Minulle kerrottiin tänään, että eräs sisaremme on sairaalassa. Hänelle on annettu elinaikaa kuukauden verran. Kun tulin hänen huoneensa ovelle, näin ovessa kyltin, jossa luki: "kosketuserityksessä". Kysyin hoitajalta ohjeet, että mitä minun pitää ottaa huomioon, käydessäni hänen luonaan. Sain ohjeet, laitoin suojavarusteet ja menin huoneeseen. Siellä hän lepäsi, vuoteellaan, hyvin hauraana. Ymmärrys oli kuitenkin tallella. Luin hänelle Raamattua, lauloin muutaman laulun ja rukoilin. Kysyin häneltä, että uskooko hän Jeesukseen? Sain selvän ja kirkkaan vastauksen, että uskon! "Sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan". Kun olin tekemässä poislähtöä ja seisoin jo ovella, katsoin kuolinvuoteellaan lepäävää sisarta, hyvästelin hänet vilkuttamalla ja sanomalla hei, hei!. Sisar vastasi tähän sanomalla moneen kertaan hei, hei ja nostamalla kätensä ylös vilkutukseen. En voinut tarttua tuohon käteen, mutta uskon, että Herra on tarttunut siihen ja taluttaa hänet perille Isän kotiin. Tämä kokemus herätti minulle ajatuksen, että Jumalan Hengen kosketuksesta emme voi ketään eristää. Jumalan Henki tulee luoksemme, vaikka olisimmekin karanteenissa ja eristyksessä syystä tai toisesta. Satoa on paljon! Jumalan kypsää viljaa on paljon myös sairaaloissa, odottamassa sadonkorjuuta ja leikkuumiehiä!