keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Pienistä iloista oli tämä päivä tehty!

Aamulla kahdeksan maissa lähdimme Posiolle ja illalla kuuden maissa tulimme takaisin Kuusamoon eli samalla tavalla kuin eilen, kun kävimme Sallassa. Posiolla paistoi aurinko. Kuusamossa satoi rankasti vettä, kun palasimme Posion retkeltämme. Menomatkalla Posiolle lauloimme koko ajan hengellisiä lauluja ja matka taittui tämän johdosta aivan huomaamatta. Vapaa-aikatalo Pyrintö on ollut avustuspäivämme toimipisteenä jo useamman vuoden ajan, niin se oli tälläkin kerralla. Apu oli tervetullutta. Ihmisiä kävi kahden tunnin aikana tasaiseen tahtiin. Tuttuun tapaan hoidin kirjapöytää. Posiolaiset halusivat saada hengellistä luettavaa yhtä innokkaasti kuin Taivalkoskella ja Sallassakin asuvat. Lähes kaikki jakamani kirjat olivat uusia. Lahjoitetun kirjallisuuden arvo oli rahallisestikin ajateltuna huomattava, mutta sanomaa ajatellen korvaamattoman arvokas. Ilahduin erityisesti siitä, että lapset ja nuoret halusivat ottaa hengellistä luettavaa. Saakoon Herran sana rohkaista jokaista lukijaa jo tänä iltana, kun kirjoja avataan ja luetaan. Eräs ystävä halusi saada Raamatun ja hän toivoi, että voisi tulla uskoon. Sain rukoilla hänen puolestaan, että Herra pelastaisi hänet omaksi lapsekseen. Rukoushetki on aina hyvin henkilökohtainen kohtaaminen Jeesuksen kanssa ja sillä hetkellä on kannustava vaikutus elämään. Yksikin rukous voi muuttaa ihmisen askeleet oikeaan suuntaan. Eräs ihminen näytti tulevan tilaisuuteen viimeisillä voimillaan. Hän ei jaksanut kävellä perille asti vaan jäi istumaan eteisaulan tuolille. Siinä hän myös söi lämpimän aterian ystävän palvellessa häntä. Hän oli tullut aamutossuissa, koska hänen jalkansa olivat niin turvoksissa, ettei mikään kenkä sopinut hänen jalkaansa. Yritin etsiä hänelle sopivat jalkineet, mutta en valitettavasti löytänyt. Yhdet isot lenkkarit olivat melkein sopivat, mutta niiden jalkaan sovittaminen kotona ei varmaan onnistu. Hän halusi kuitenkin ottaa ne mukaansa.

Eräs ystävä tuli onnellinen ilme kasvoillaan näyttämään minulle löytämäänsä takkia ja sanoi, että hän löysi itselleen näin hyvän takin. Takki sopi hänelle todella hyvin ja se oli lisäksi erittäin hyväkuntoinen. Olin iloinen hänen puolestaan. Toinen asiakas iloitsi ääneen: "Ihanaa kun löysin itselleni puseron!" - "Minä sain matkalaukun", kuulutti eräs, poistuttuaan ovesta ulos. Tällaisia samanlaisia kokemuksia oli varmaan monilla. Näistä pienistä iloista oli tämä päivä tehty!

Päivän aikana minulle tuli useita sielunhoidollisia puheluja, Ivalosta asti! Sallastakin soitettiin ja kiitettiin viimeisestä!

Avustustapahtuman jälkeen ADRAn työryhmä halusi käydä Pentikillä. Tämä oli minulle toinen vierailu Pentikillä tämän kesän aikana. Muutamat ryhmän jäsenistä halusivat tutustua museoon ja kahvikuppinäyttelyyn. Olin mukana museokierroksella, "oppaana". Pentikin jälkeen saimme vierailupyynnön Puttosten vieraanvaraiseen kotiin. Meille tarjottiin ihanaa mustikkapiirakkaa ja teetä ym. herkkuja. Kiitos Senoralle ja Tonille tästä hetkestä, se virkisti todella paljon!

Ei kommentteja: