perjantai 30. syyskuuta 2011

Armon blogi!

Tilastosta voin seurata, millä hakusanoilla katsojat ovat löytäneet blogini. Olen ihmetellyt, miten monenlaisilla hakukoneeseen syötetyillä sanoilla katsojat ovat blogilleni tulleet. Asfaltin neliöhinta, on eräs erikoisimmista sanoista, joilla katsojia on tullut melko suuri määrä. Hengellisestä sanastosta voisin mainita yhden sanaparin, josta olen aivan erikoisen ihastunut, että blogini löytyy niillä sanoilla. Jos kirjoitat googleen sanat: armon blogi, niin kahdeksantena tulee esille minun blogini. Nooan arkissa pelastui kahdeksan ihmistä, joita Jumalan armo erikoisesti siunasi. Toivottavasti blogini saa aina olla armon blogi, koska sitä me ihmiset kaikki eniten tarvitsemme. Raamattukin päättyy sanoihin, joissa armon ajatus jää viimeisenä asiana siunaamaan ja rohkaisemaan meitä. Jumala haluaa kiinnittää huomiomme Jumalan armoon, ettei kukaan koskaan menettäisi toivoaan pelastumisesta. Toivon ja rukoilen, että osaisin kirjoittaa Jumalan armon ja rakkauden sanomaa niin, että useammat kuin kahdeksan ihmistä pelastuisivat taivaan kotiin, Jumalan armosta!

Kristus on ainoa toivomme!

Rakkauden korkeaveisussa toivo on uskon ja rakkauden välissä. Toivo ojentaa käsiään uskon ja rakkauden puoleen ja yhdistää näin kaikki kolme toisiinsa, jättäen rakkauden suurimpana mieleemme, koska se on loppusana kaikesta, mitä olemme edellä kuulleet. Tänään saimme kuulla toivon kantavasta voimasta. Jopa rottakokeella on voitu todistaa toivon suuri merkitys elämänhaluun. Jos toivo katoaa, niin elämästä ei tule mitään. Kristus on ainoa todellinen toivon antaja tässä epävarmassa maailmassa, jossa elämme. Roomalaiskirjeen kahdeksas luku on valtava toivon luku.

"Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Room. 8:38,39.)

torstai 29. syyskuuta 2011

Anne on syksyn lapsi! Tänään on hänen syntymäpäivänsä!

Tänään on Annen syntymäpäivä. Anne syntyi tiistaina 29.9.1953 Kuopiossa. Onnea ja siunausta, juhlapäivänäsi. Toivon tuleviin vuosiin terveyttä, iloa ja rauhaa! Olen viettänyt Annen kanssa 34 syntymäpäivää. Tänään toin kylältä ruusukimpun ja sydänkakun ja juhlistimme näin päivää pienellä herkutteluhetkellä, ruusuntuoksun kera. Rohkaisuksi Ps. 118:24.
Tänään on myös Mikaelin - ja Terho Mikaelin nimipäivä! Onnea Hepokaarteen, pojille!
Nimipäiväonnittelut ja terveiset myös Mikko Vehkamäelle, Kankaanpäähän ja Mikko Hautalalle, Seinäjoelle!
Alavudella, Sanni-tädilläni on myös merkkipäivä, mutta tiedätkö mikä? Vastaus löytyy blogiltani!

Tilastoa maapallon uskonnoista

Buddhalaisia: 478 milj.
Perinteisiä kiinalaisuskontoja: 410 milj.
Animisteja/afrikkalaisten heimouskontojen harjoittajia ym.: 311 milj.
Hinduja: 959 milj.
Maallistuneita/ateisteja: 938 milj.
Kaikenlaisia muslimeja: 1,58 miljardia
Eri kirkkokuntiin kuuluvia kristittyjä: 2,2 miljardia

"Ja hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iankaikkinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on valtakunta, joka ei häviä." (Dan. 7:14.)
"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:19,20.)
"Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu." (Matt. 24:14.)
"Minä näin taas uuden enkelin, joka lensi korkealla taivaan laella. Hänen tehtävänään oli julistaa ikuinen evankeliumi maan asukkaille, kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille. Hän kuulutti kovalla äänellä: "Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia - hänen tuomionsa aika on tullut! Kumartakaa häntä, joka on luonut taivaan, maan ja meren ja vesien lähteet." (Ilm. 14:6,7.)

Kiitos Jeesus! Olet ihmeellinen!

Simon Liversidgen kokoussarja rakentuu Roomalaiskirjeen sanomaan. Tänään kuulimme hyvin rohkaisevan saarnan Jumalan armosta ja siitä vapaudesta, jonka Kristus antaa meille hänessä. Kristuksen risti olisi ollut turha, jos me ihmiset olisimme voineet pelastua jonkin muun tien kuin Jeesus-tien kautta. Kristus on tehnyt kaiken meidän puolestamme ja tekee edelleen. Jeesus toivoo, että katsoisimme kaiken aikaa häneen. Jeesus ei ainoastaan kuollut meidän puolestamme, vaan hän antaa meille elämän, elämisen arvoisen elämän jo tässä ajassa ja iankaikkisen elämän taivaassa ja uudessa maassa. Uskossa eläminen ei ole ponnistelua, vaan lepoa ja rauhaa Kristuksessa. Jumalan lahja Kristuksessa on niin suuri, ettemme pysty sitä järjellämme käsittämään. Saimme kuulla mielenkiintoista asiaa aivoistamme ja mielen voimasta. Kun aivomme saavat uuden kuvan, niin mielemme toimii uudella tavalla. Ihminen muuttuu katselemalla. Me hukumme, jos käännämme katseemme pois Jeesuksesta. Joku onkin sanonut osuvasti: "Katso 99 katsetta Jeesukseen ja vain yksi katse itseesi, nähdäksesi kuinka paljon tarvitset Jeesusta". Kuulimme kuinka seitsemänvuotiaan pojan uskon rukous sai Jumalan kaikkivaltiaan käden liikkeelle ja vaikea ongelma maastoauton juuttumisen tähden ratkesi kuin itsestään. Uskon merkitys on aivan valtava. Lumelääkkeet parantavat jopa 70 %, kun vahvasti uskoo niiden tehoon. Jeesus sanoi niille sairaille, jotka hän paransi, että uskosi on sinut parantanut. Jeesus ihmetteli ihmisten epäuskoa, vaikka he saivat nähdä Jumalan ihmeelliset teot heidän keskellään. Jeesuksen julkinen toiminta alkoi riemuvuoden vapauden julistuksella. Saakoon tämä vuosi, jota on jäljellä vielä kolme kuukautta, olla meille riemuvuosi, samoin ensi vuosi ja siitä eteenpäin kaikki muutkin vuodet aina Jeesuksen tulemiseen saakka. Jeesuksen tuleminen tuo sitten varjottoman ikuisen ilon ja riemun. Kiitos Jeesus! Olet ihmeellinen!

Elävänä tai kuolleena haudatut!

Tiedätkö mitä elävänä tai kuolleena haudatut! -otsikko tarkoittaa?

Kastevedestä nouseminen ylös kuvaa ylösnousemusta. Jeesuksen ylösnousemusvoima antaa kastetulle voiman elää uutta uskon elämää.

"Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista." (Room. 6:4.)
"Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa." (Room. 6:11.)

Jos vanha minä ei ole ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa, niin oma minä, ei ole kuollut. Jos tällainen ihminen kastetaan, niin se merkitsee elävänä hautaamista. Elävänä haudattu ei ole ottanut uskon kautta vastaan uutta elämää Kristuksessa, joten hän tuo vanhan elämänsä vanhoine tapoineen seurakuntaan ja aiheuttaa näin ongelmia ja hämmennystä sekä seurakunnan sisä- että ulkopuolella. Kastetut, mutta uudestisyntymättömät seurakunnan jäsenet kylvävät luopumuksen siemeniä. Näistä siemenistä kasvaa katkeruuden sato, joka tukahduttaa Jumalan viljan ja heikentää seurakunnan antaman todistuksen Kristuksesta. Jeesuksen vertaus hyvästä siemenestä ja lusteesta kuvaavat valtakunnan lapsia ja pahan lapsia samassa pellossa. Luste on aina paholaisen kylvöä ja siitä tulee paha sato.

Uudestisyntynyt, Jeesukselle kastettu, ylittää valtakunnan rajan. Hän siirtyy paholaisen valtakunnasta Jumalan valtakuntaan. Jumalan valtakuntaan syntynyt, Jeesukselle kastettu opetuslapsi, ei pysty omassa voimassa tekemään mitään hyvää. Hän tarvitsee joka hetki Pyhän Hengen armon kasteen, yhteyden Kristukseen. Herramme Jeesuksen Kristuksen armossa, Isän Jumalan rakkaudessa ja Pyhän Hengen yhteydessä on uskovan mahdollisuus elää uutta uskon elämää. Jeesuksessa saamme uudet arvot ja uuden päämäärän elämällemme. Haluamme keskittyä Jeesukseen Kristukseen, johon olemme sitoutuneet kasteessamme ja julkisesti tunnustaneet, että haluamme olla Jeesuksen puolella, hänen opetuslapsiaan. Samalla tavalla kuin vauvat tarvitsevat kodin, jotta he voivat kasvaa ja vahvistua, niin uudestisyntyneet hengelliset vauvat tarvitsevat hengellisen kodin, jossa he voivat kasvaa ja vahvistua hengellisesti. Jumala on järjestänyt asian hyvin. Hän on perustanut seurakunnan, jossa hengellisiä vauvoja ruokitaan ja hoidetaan. Herra ei synnytä lapsiaan äkkikuolemaan eikä jätä heitä heitteille. Minustakin hän on pitänyt hyvän huolen jo 36 vuotta.

Joku saattaa ajatella, että hän ei voi ottaa vastaan kastetta, koska hän ei ole vielä löytänyt täydellistä seurakuntaa, johon hän liittyisi. Tällaiselle henkilölle voisi sanoa, että jos hän sellaisen seurakunnan jostakin löytäisi, niin hänen ei pitäisi liittyä siihen, koska liityttyään siihen hän pilaisi sen. Uusina luomuksinakin seurakunnan jäsenet ovat syntisiä, puutteellisia, vajavaisia ja heikkoja ja ovat täysin riippuvaisia Jumalan armosta, rakkaudesta ja Kristuksen vanhurskaudesta. Kristuksessa olemme pelastetut!

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Elämän tyhjyys ja tarkoitus?

Tänään kuulimme hyviä sanoja uskosta ja rakkaudesta. Meillä kaikilla on taipumus tarkastella elämää liian paljon omasta näkökulmasta ja ihmisten maailmasta käsin. Meidän pitäisi siirtää ajatuksemme Jumalaan, joka rakastaa meitä hyvin paljon. Jumala on aivan "hulluna" meihin, omiin rakkaisiin lapsiinsa. Kun me tämän ymmärrämme, niin haluamme ilo mielin elää läheisessä suhteessa rakastavan Jumalan kanssa. Paholaisen väitteet Jumalasta eivät pidä paikkansa. Hän on antanut väärän kuvan ja todistuksen Jumalasta. Isä on kotona ja hänellä on aikaa lapsilleen. Kun opimme tuntemaan Jumalan paremmin, niin tulemme huomaamaan, ettei hän ole poissaoleva Isä, pelottava eikä etäinen. Jeesuksen kautta voimme saada läheisen suhteen Isäämme. Simon Liversidgen esimerkit Aabrahamista ja Gideonista valaisivat uskon merkitystä ja Jumalan rakkauden todellisuutta. Jumala näkee heikkoudessamme omat mahdollisuutensa toimia hyväksemme ja koko maailman hyväksi, kun hän pääsee toteuttamaan suunnitelmiaan. Gideon sai yllättäen kuulla Jumalan mielipiteen hänestä. Jumala piti Gideonia urheana soturina, vaikka Gideonin oma käsitys itsestään oli aivan päinvastainen. Gideon ei ollut omasta mielestään yhtään mitään. Itsessään mitättömät ihmiset ovat niitä, joita Herra pystyy käyttämään omassa työssään kaikkein parhaiten, koska heikkojen on turvauduttava kokonaan Jumalan apuun. Kristinan todistus sopi hyvin tämän illan aiheeseen. Kristina kertoi uupumuksesta, jota hän joutui kokemaan lastensa sairauksien tähden. Kun hänen omat voimansa loppuivat, niin Jumalan parantava kosketus muutti epätoivon toivoksi. Jumala rohkaisi Kristinaa Raamatun lupauksella. Jumalan sana on kaikkein paras lohduttaja. Koettelemuksillamme on aina jokin syvempi tarkoitus ja niiden merkitys selviää meille usein vasta myöhemmin, kun ongelmat eivät ole enää painamassa mieltämme matalaksi. Kaikkiin miksi? -kysymyksiin emme kuitenkaan välttämättä saa vastauksia tässä ajassa, mutta Isän kodissa meillä on mahdollisuus kysyä Jeesukselta niistä, jos on tarpeen ikuisen onnemme kannalta. Jumala pyyhkii kaikki kyyneleemme pois ja entisiä ei enää muisteta. Jeesus haluaa tulla pian takaisin hakemaan lapsensa kotiin. Hänellä on ikävä omiaan! Elämän tyhjyys katoaa, kun saamme olla Herraa lähellä. Jossain vaiheessa ihminen tulee huomaamaan ja tietämään, että Jumalasta erossa eletty elämä on ollut tyhjä ja lopulta tarkoitukseton.

Nettiseurakunta voi kasvaa räjähdysmäisesti!

Ihminen, joka kätkee elämänsä Kristuksen kanssa Jumalaan, ei joudu hukkaan. Kun kätkemme elämämme Kristuksen kanssa Jumalaan, niin meidän pitää lähteä jostakin pois. Mistä meidän pitää lähteä pois? "Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Isänne, ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias". (2. Kor. 6:17,18.) Ihminen ei voi palvella kahta herraa. Jumalan käskylle kuuliaisena kaste-ehdokas ilmaisee julkisesti hylkäävänsä Saatanan palvelemisen ja vastaanottavansa Kristuksen elämänsä valtaistuimelle. Saatanan palveleminen johtaa ihmisen saastaisuuteen ja eroon Jumalasta. Kääntymällä Kristuksen puoleen, saamme anteeksiantamuksen Jeesuksen puhdistavan veren kautta. Lain ja evankeliumin saarnan kautta ihmiset tulevat tietoisiksi omasta hengellisestä tilastaan. Jumalan sanan kautta Pyhä Henki tulee lähelle meitä ja "paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio". (Joh. 16:8.) Näin tapahtui Pietarin saarnatessa Jumalan sanaa helluntaina suurelle kuulijakunnalle.

"Kuullessaan tämän kaikki tunsivat piston sydämessään, ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: "Veljet, mitä meidän pitää tehdä?" Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä - keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme kutsuu." Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana." Ne, jotka ottivat hänen sanomansa vastaan, kastettiin, ja uskovien joukkoon tuli sinä päivänä lisää noin kolmetuhatta henkeä". (Ap.t. 2:37-41.)

Ymmärrämme tämän sanan kautta, että kääntymyskutsuun sisältyy myös kutsu ottaa kaste. Jos sinä tunnet nyt Pyhän Hengen vaikuttaman piston sydämessäsi ja kyselet mitä minun pitäisi tehdä? Niin vastaa Pyhän Hengen vetoomukselle kyllä! Anna Jeesuksen pelastaa sinut, ettet hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana! Käänny ja ota kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen (ellei sinua ole vielä kastettu), jotta saisit syntisi anteeksi. Silloin saat lahjaksi Pyhän Hengen. Tämä kutsu ei tule minulta, vaan Jumalalta! Se koskee juuri sinua, joka luet tämän kirjoituksen, olitpa lähellä tai kaukana! Rukoilen puolestasi, että saisit halun, voiman ja rohkeuden vastata kutsuun myönteisesti! Sinulla on mahdollisuus vastata tähän kutsuun siellä missä olet ja kertoa ratkaisustasi ja valinnastasi blogini kommenttia -kohdassa! Näin saat tilaisuuden tunnustaa Jeesuksen Vapahtajaksesi ja Herraksesi. "Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa. Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa." (Matt. 10:32,33.) "Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen." (Room. 10:10.) Herra voi tänäkin päivänä lisätä uskovien joukkoon kolmetuhatta henkeä, jopa enemmänkin. Jumalalle ei mikään ole mahdotonta! Eikö olisikin ihmeellistä, jos kommenttia kohtaan ilmestyisi yht' äkkiä kolmetuhatta nimeä, jotka haluaisivat ottaa kasteen Jeesuksen nimeen! "Nettiseurakunta" kasvaisi silloin räjähdysmäisesti!

tiistai 27. syyskuuta 2011

Sanotaan yhdessä Jeesukselle kyllä!

Tämän illan sanoma Oulusta kosketti sydämiämme Kuusamossa. Meitä oli koolla vähän suurempi joukko kuin eilen illalla. Olin erityisen iloinen siitä, että eräs ystävä jota kutsuin tänään ruokatunnilla kirkkoomme, otti kutsun vastaan ja tuli kokoukseen. Marko Huurteen todistus ja laulu toivat omakohtaisen kokemuksen kautta Jumalan sanan ja johdatuksen lähellemme. Raamattu vakuuttaa, että todistuksemme sanan kautta Herra vetää meitä puoleensa. Illan sana käsitteli uskon kautta vanhurskauttamisen totuutta monesta eri näkökulmasta. Tämä totuus on evankeliumia, joka tuo sydämeen suuren ilon, rauhan ja levon. Meidän ei tarvitse verrata itseämme toinen toisiimme ja kokea alemmuutta tai ylemmyyttä. Paavali opettaa tämän totuuden hyvin selvästi erityisesti Roomalaiskirjeessä. Simon Liversidge toi nämä tekstit vastaanotettaviksemme. Vastaanotettuna sana tulee lihaksi. Jumala rakastaa meitä kaikkia sellaisina kuin olemme. Jeesuksessa olemme Jumalan lapsia. Varmuus siitä, että meitä rakastava Isämme, joka odottaa ja kaipaa lapsiaan kotiin, innoittaa meitä elämään hänen lähellään jo tässä ajassa. Kainin ja Aabelin elämän kokemukset esikuvaavat kahta ihmisryhmää, jotka tälläkin hetkellä elävät maailmassamme. Aabel edustaa uskon kautta vanhurskautettuja ja Kain edustaa niitä, jotka luottavat omaan vanhurskauteensa, jota meillä ihmisillä ei ole ollenkaan. Olemme kaikki syntiä tehneet ja vailla Jumalan kirkkautta! Tarvitsemme Kristuksen vanhurskauden ja se riittää suurimmallekin syntiselle, pelastukseksi. Kaikkihan me olemme suuria syntisiä, joten tarvitsemme jokainen Kristuksen. Puheessa tuli hyvin esille se ajatus, että vanhurskaus ei ole idea tai oppi, jonka teoreettinen ymmärtäminen ja tiedollinen hyväksyminen, pelastaisi meidät. Pelastuaksemme, tarvitsemme Kristuksen persoonan. Vain persoonan varaan annettu elämä pelastuu. Tiedon on vaihduttava kokemukseksi ja suhteeksi persoonan kanssa. Kun otamme vastaan Kristuksen Vapahtajana ja Herrana, niin me saamme hänen vanhurskautensa ja alastomuutemme peitetään. Simon Liversidgen kokemus vuoren kielekkeeltä putoamisen vaarasta oli vaikuttava kuvaus pelastuksesta. Vain Jumalan ihme pelasti hänet ja hänen ystävänsä putoamasta rotkoon. Jumalan auttavat kädet ojentuivat heidän puoleensa juuri oikealla hetkellä. Simonin ystävä tunsi vahvan otteen vyötäröllään. Ne olivat Jumalan lähettämät auttavat, pelastavat ja suojelevat kädet. Simonin ystävä otti suuren riskin yrittäessään auttaa toveriaan putoamasta varmaan kuolemaan. Taivaan Isä otti myös suuren riskin, kun hän lähetti Poikansa meitä pelastamaan. Eikö tämä herätä meissä valtavan rakkauden ja kiitollisuuden Jumalaa kohtaan ja halun palvella häntä. Rakastavan Isän ojennetut kädet ovat valmiina sulkemaan meidät syliinsä. Emmehän torju hänen rakastavaa kutsuaan tulla hänen luokseen kotiin, jossa tulemme rakastetuiksi ja hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin olemme. Kaikki on valmiina sinua ja minua varten. Sanotaan yhdessä Jeesukselle kyllä!

Tervetuloa huomenna klo 18 kuulemaan sanaa aiheesta: "Elämän tyhjyys ja tarkoitus?"

Uusi elämä ei ole mahdollista ilman kuolemaa!

Kun ihmisen vanha minä on ristiinnaulittu yhdessä Kristuksen kanssa, niin hänen vanha elämänsä on silloin kuollut. Uskoon tullut ihminen haluaa hylätä entisen elämäntyylinsä ja kuolla pois synnistä. Ilman oman minän kuolemaa ja vanhan elämän hautaamista ei tapahdu uudestisyntymistä. Kun kuollut vanha elämä haudataan, niin uusi elämä syntyy. Uusi elämä ei ole mahdollista ilman kuolemaa! Kuolleen vanhan elämän hauta ei ole mullan alla, vaan vedessä. Vanha elämä haudataan hukuttamalla kasteveteen. Kastevedestä tulee näin vesihauta.

Joku voi ajatella, ettei hänestä tule parempaa ihmistä, vaikka hänet kastettaisiin kuinka monta kertaa tahansa. Voimme siis kysyä, että nouseeko kastevedestä parempi tyttö, poika, mies tai nainen, kuin ko. henkilö oli ennen kastetta? Minun mielestäni ei nouse, vaan kastevedestä nousee kokonaan uusi luomus. Jumala ei parantele vanhaa elämäämme, vaan luo kokonaan uuden luomuksen. Kaste on uudelleen alkamisen paikka. Eikö ole ihana asia, että Jumala antaa meille uuden mahdollisuuden, uudelle elämälle, jossa perustuksena on Kristus.

"Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! (". Kor. 5:17.)

Avioliittoon vihkiminen ja kastaminen muuttavat suhteen aivan toiselle tasolle. Ilman kastetta uskova elää "avoliitossa" Jeesuksen kanssa. Avoliitosta puuttuu se siunaus, jonka Jumala on varannut niille, jotka vihkiytyvät toisilleen tai Kristukselle. Jumala on mukana avioliittoa solmittaessa ja kasteessa, jossa uskova vihkiytyy Kristukselle.

Häiden jälkeen koittaa arki. Samoin kasteen jälkeen joudumme monenlaisiin kiusauksiin ja koettelemuksiin, joissa suhteen kestävyyttä "testataan".
Paavali antaa hyviä neuvoja sekä avio- että kasteenliiton solmineille. Lue esim. Ef. 5:21-33 ja 1. Kor. 13:1-13, niin saat paljon hyviä eväitä jumala- ja ihmissuhteiden hoitamiseen.

"Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa." (Room. 6:11 VKR.)

maanantai 26. syyskuuta 2011

Miksi minä elän? Ensimmäisen illan sanoma tuli perille Kuusamoon!

Muistitko katsoa tänään ohjelman Oulusta? Meitä oli Kuusamon kirkolla pieni ryhmä ja katsoimme ohjelman hyvin kiinnostuneena. Toivomme, että saamme huomenna lisää kuulijoita. Pääsisitkö sinä tulemaan huomenna klo 18? Ryhmässä on mukavampi kuunnella sanomaa kuin yksin. Onnistuuhan se kuitenkin yksinkin, mutta ryhmässä on oma viehätyksensä. Siinä tulee yhteisöllisyyden tuki aivan eri tavalla mukaan, mikä jää puuttumaan, jos seuraa ohjelmaa kotikoneelta. Ihmiskontaktit inspiroivat ja sanoman voima lisääntyy. Juha ja Simon kertoivat omasta hengellisestä kokemuksestaan, miten he ovat löytäneet oman paikkansa elämässä, Jumalan rakkauden ja johdatuksen kautta. Mielenkiinnolla odotamme huomisia todistuksia!
Keijo Salmelan laulama laulu: "Jumalan ikävä ihmisen luo", kertoo siitä kaipauksesta, jota Jumala tuntee meitä kohtaan. Jäin miettimään, että ikävöinkö Jeesusta yhtä paljon kuin hän ikävöi minua? Jeesus haluaa olla kanssamme ikuisesti, haluammeko me olla hänen kanssaan yhtä kauan? Emme arvanneet sitä kysymystä, joka paljastaa, kenestä lapsesta tulee hyvä soittaja? Lapsi, joka haluaa soittaa valitsemaansa soitinta koko ikänsä, on sellainen, josta tulee hyvä soittaja. Sitoutuminen valitsemalleen asialle on tärkeä kannustin. Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen henkilökohtainen kohtaaminen ja tunteminen sekä häneen sitoutuminen auttavat löytämään elämän tarkoituksen. Lämpimät terveiset Ouluun ja kiitos tästä, illasta! Muistamme teitä rukouksin, samoin kaikkia, jotka seuraavat Simon Liversidgen kokoussarjaa netin kautta. Huomisen aihe on: "Eksyksissä?" Ollaan kuulolla ja nähdään taas huomenna!

Kirjoittaisitko sinäkin kommenttiin niistä ajatuksista, jotka jäivät sinulle mieleen tämän illan ohjelmasta? Mikä ajatus kolahti sydämeesi?

PS. Aidan päällä kävelemisestä tuli mieleeni hetki, jolloin kädestä kiinni pitäen talutin Mikaelia Kuukkelintien aidan päällä tänä kesänä. Mikaelille se oli jännittävä hetki, mutta Simonin kuvauksessa aidan päällä kävelemisellä oli aivan toisenlainen merkitys. Muistatko mikä?

USA:sta rekisteröitynyt blogini katsojamäärä ylitti tuhannen!

Tänään 26.9. klo 14.02 Yhdysvalloista rekisteröitynyt katsojamäärä blogillani oli tuhat. Mitä muita maita on tullut mukaan, se selviää 1.9.2011 päivätyn sivun kohdalta?

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Kasteen hengellisiä vertauskuvia

Jos ajatellaan Jeesuksen kastetta profeetallisesta näkökulmasta, niin mitä esikuvia voimme siitä löytää ja mihin nuo esikuvat voisivat viitata Jeesuksen elämässä?
Ensiksikin Jeesus tulee kasteelle erämaasta, jossa paholainen on häntä kiusannut ja koetellut hyvin ankarasti. Näen tässä esikuvan Getsemanen taistelusta, jossa Jeesus tulee käymään vielä ankaramman, mutta lyhyemmän viimeisen taistelun, kaikkien meidän puolestamme ennen hänen ristiinnaulitsemistaan. Omassa kasteessaan Jeesus käy vertauskuvallisesti läpi kärsimykset, kuoleman, hautaamisen ja ylösnousemisen. Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa Paavali kuvaa meidän kastettamme, jossa meidät kastetaan Jeesuksen kohtalonyhteyteen.

"Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista. Jos kerran yhtäläinen kuolema on liittänyt meidät yhteen hänen kanssaan, me myös nousemme kuolleista niin kuin hän." (Room. 6:3-5.)

Nämä em. esikuvat ovat mukana, kun kaste suoritaan veteen upottamalla ja kastettavalla on Jumalan antama usko sydämessä ja hän suostuu liittoon Jumalan kanssa. Ilman uskoa kaikki hengelliset toimitukset ovat turhia. "Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." (Mark. 16:16.) Jeesus samaistui omassa kasteessaan meidän ihmisten kokemuksiin ja me samaistumme kasteessamme Jeesuksen kokemuksiin. Kuolemme yhdessä Kristuksen kanssa, meidät haudataan yhdessä hänen kanssaan, nousemme uuteen elämään yhdessä Kristuksen kanssa. Emme tee mitään omassa voimassamme emmekä ole kokemuksissamme milloinkaan yksin, hän on aina meidän kanssamme ja kulkee koko ajan vierellämme. Tämä on suuri siunaus ja antaa meille turvan.

lauantai 24. syyskuuta 2011

Luoja oli varannut "vihreät niityt", linnut ja virvoittavat vedet, iloksemme!

Anne lähti torstai-iltana Kajaaniin vanhempiaan hoitamaan. Minulla oli hoidettavana Kuusamon kotiseurakuntamme. Lähdin tänään liikkeelle klo 9.30 ja palasin kotiin klo 20.00. Kirkkomatka venähti siis melko pitkäksi. Tänään meillä oli ehtoollisjumalanpalvelus. Oli mukava, kun ainakin neljä jäsentämme, jotka eivät ole pitkään aikaan päässeet kirkkoon, olivat nyt paikalla. Jumalanpalveluksen jälkeen vein viidelle jäsenelle ja yhdelle ystävälle ehtoollisen heidän kotiinsa. Herra siunasi meitä kaikkia hyvin paljon. Kiitos hänelle!
Sitten sain yllätyskutsun Senoralta ja Tonilta tulla heidän kotiinsa Posiolle, syömään. Herkullisen aterian jälkeen lähdimme vesille. Rannalla oli iso moottorivene, johon istahdimme hyvissä varusteissa, turvaliivit päällä. Tonin ja Senoran talo on Posiojärven rannalla. Veneretkemme reitti kulki Posiojärven yli Ahvensalmelle ja sen kautta kuuluisalle kirkasvetiselle Kitkajärvelle. Kitkajärvi on tullut kuuluisaksi pienestä muikustaan, "Kitkan viisaasta", sekä taimenistaan. Nyt emme kuitenkaan lähteneet kalastusretkelle, vaan virkistysretkelle. Ennen vesille lähtöä saimme ihailla muuttolintujen muodostaman auran purjehtimista Posion taivaalla, niiden lentosuunta oli etelä. Luin netistä Koillissanomien tälle päivälle päivätystä Erkki Aholan kirjoituksesta harvinaisesta lintuhavainnosta Posiojärvellä. Kirjoituksen otsikko oli: "Joutsenella ennätysperhe Posiojärvellä". Kirjoituksessa sanotaan: "Harvinaisen iso, peräti 9-poikueinen joutsenperhe havaittiin Posiojärven Nilojokisuulla. Tämä sivuaa kaikkien aikojen ennätystä Suomessa. Vastaava 9-poikueinen joutsenperhe havaittiin todistettavasti Äetsässä vuonna 2004." Saimme ihailla näiden kauniiden lintujen uiskentelua ja lentoa veneretkemme aikana. Oli mukava istua veneessä ja katsella lintuja ja Posion ruskaisia maisemia, vaikka sää ei ollutkaan paras mahdollinen, veneilyn kannalta. Jossain vaiheessa pilvet ripsauttivat vähän vettäkin, mutta se ei matkantekoa haitannut. Kitkajärven suurimmalla ulapalla Toni sammutti veneen moottorin. Vene lipui hiljaa pienten laineiden liplatusten tahdissa ja kostea syystuulen vire tuntui kasvoillamme, ei kuitenkaan liian kylmänä. Tummanvihreät, rannoilla kasvavat havupuut, olivat saaneet seurakseen keltaiset koivut. Keltainen väri piristi maisemaa ja korvasi auringon valon, joka ei tänään paistanut, pieniä hetkiä lukuun ottamatta. Pilviverhojen takaa näimme kuitenkin sen suunnan mistä aurinko yritti valoansa heittää. Jossain vaiheessa näimme kaksi kirkasta kohtaa pilvisellä taivaalla. Minusta ne näyttivät kuin kirkkailta silmiltä, jotka katsoivat meitä ystävällisesti ja lempeästi. Senoralla oli mukanaan toisenlainen silmä, jonka takaa hän kurkisteli liikkuvia maisemia. Hän oli ottanut mukaansa kameran, jolla hän napsi kuvia vähän väliä. Istuin suoraan kameran linssin kuvauskulmassa, joten taidan näkyä ainakin kahdessakymmenessä hänen ottamassa kuvassaan. Senora lupasi lähettää kuvia sähköpostiini. Ehkä ne sitten jossain vaiheessa ilmestyvät blogini kuva-arkistoon. Retken jälkeen nautimme vielä teestä, pirtelöstä ja mustikka-kaurahyveestä. Mukavan ja virkistävän sapatin päätti rukoushetki, jossa Kiitimme Herraa ja muistimme lähimmäisiämme rukouksin. Kiitos, Senora ja Toni, kun järjestitte minulle mukavan ja vikistävän sapatti-iltapäivän! Luoja oli varannut "vihreät niityt" (ruskan), linnut ja virvoittavat vedet iloksemme, tänään!

perjantai 23. syyskuuta 2011

"Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste!"

"Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma ykseys. On vain yksi ruumis ja yksi Henki, niin kuin myös se toivo, johon teidät on kutsuttu, on yksi. Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste! Yksi on Jumala, kaikkien Isä! Hän hallitsee kaikkea, vaikuttaa kaikessa ja on kaikessa." (Ef. 4:1-6.)

Yksi ruumis, yksi Henki, yksi toivo, yksi Herra, yksi usko, yksi kaste, yksi Jumala!

Jokaisesta em. asiasta voisi kirjoittaa oman lukunsa, mutta valitsen vain yhden, koska käsittelen tätä aihetta parhaillani, blogissani.

Yksi kaste!

'Kastaa' -verbi on suomennettu kreikan sanasta baptidzoo (kantasana on verbi baptoo), joka viittaa upottamiseen.

Johannes kastoi Jordanissa (Ainonissa, Salimin lähellä), koska siellä oli runsaasti vettä. (Joh. 3:23.) Upotuskasteeseen tarvitaan runsaasti vettä, koska sekä kastaja että kastettava astuvat molemmat kasteveteen. Johannes Kastaja kastoi Jeesuksen, veteen upottamalla, samoin Filippos etiopialaisen hoviherran jne. Katso Matt. 3:6, Mark. 1:5, Joh. 3:23, Mark. 1:9,10, Matt. 3:16, Ap.t. 8:38,39.) Kaikki Raamatussa kerrotut kasteet suoritettiin samalla tavalla eli kastettava upotettiin kokonaan veteen. Näin kristillinen seurakunta menetteli systemaattisesti 1400-luvulle asti. Siitä ovat todistamassa esim. vanhojen kirkkojen yhteydessä olevat kastealtaat ja niiden rauniot Pohjois-Afrikassa, Turkissa, Italiassa, Ranskassa jne. Tämä sama kastekäytäntö on edelleen voimassa. Sitä noudatetaan niissä seurakunnissa, jotka pitäytyvät Raamatun opetukseen ja Jeesuksen esimerkkiin.

Sanojen, `yksi kaste´, painopisteessä ei minun mielestäni ole kysymys: yhdestä kerrasta kastamisesta, vaan yhteen uskoon ja yhteen Herraan kastamisesta. Seurakuntaa verrataan ruumiiseen. On vain yksi seurakunta-ruumis, jonka päänä on Jeesus Kristus. Tähän seurakuntaruumiiseen uudestisyntynyt uskova oksastetaan eli liitetään, kasteen kautta.

torstai 22. syyskuuta 2011

Joukkokaste pilvessä ja meressä ei auttanut pääsemään perille!

"Veljet, haluan teidän tietävän, että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa. He joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus. Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa." (1. Kor. 10:1-5.)

Israelin kansan lähtö Egyptistä ja heidän vaeltamisensa erämaassa on täynnä vertauskuvia ja varoittavia esimerkkejä meille, joiden osana on elää, lopun aikoja.

Noin kaksi miljoonainen kansa sai joukkokasteen. Tämä tapahtui matkalle lähdön alkutaipaleella. Tämä on varmaan suurin vertauskuvallinen kaste, mikä maan päällä on suoritettu Jumalan toimesta. Koko liikkeellä oleva kansa sai vertauskuvallisen kasteen pilvessä ja meressä Mooseksen seuraajiksi. Pilvi oli heidän yläpuolellaan ja suuret vesimassat ympäröivät heidät molemmilla sivuilla. Tästä kastekokemuksesta ei kuitenkaan ollut monillekaan mitään hyötyä, koska useimpia kohtasi matkalla tuho. Vain Joosua ja Kaaleb pääsivät perille luvattuun maahan niistä, jotka lähtivät Egyptistä. Usko vei heidät perille. Epäusko karsi joukon näin pieneksi. Vain yksi miljoonasta selvisi "maaliin" saakka. Joukkokaste pilvessä ja meressä ei auttanut Egyptistä lähtenyttä Israelin kansaa pääsemään perille luvattuun maahan.

Mitä voimme tästä oppia? Minun mielestäni tämä kokemus antaa meille varoituksen, ettemme tuudittautuisi ajattelemaan, että kaste tai mitkään muutkaan uskonnolliset seremoniat automaattisesti takaisi meille pelastuksen ja pääsyn uuteen maahan. Tarvitsemme Jumalan antaman uskon, jonka kautta saamme yhteyden hengelliseen kallioon, josta saamme hengellistä ruokaa ja - juomaa. Kristinusko ei ole ihmiskeskeinen eikä suorituskeskeinen uskonto. Se ei keskity meidän tekoihimme, vaan Kristuksen tekoon meidän hyväksemme ja meissä. Kristinusko on Kristuskeskeinen lahjauskonto, joka on täynnä rakkautta, iloa ja rauhaa Pyhässä Hengessä sekä lepoa Kristuksessa. Iloitkaamme ja riemuitkaamme siitä!

Kaste ei ole ihmisen teko eikä hänen ansionsa!

Kun tiedemiehet etsivät lähi- tai ulkoavaruudesta elämän merkkejä, niin he ovat kiinnostuneita siitä, että löytyykö planeetalta vettä? Veden löytyminen antaa heti toivoa jonkinlaisen elämänmuodon mahdollisuudesta. Vesi on tärkeä elementti, jonka kanssa olemme päivittäin tekemisissä. Vesi voi esiintyä monessa eri muodossa kuten, nesteenä, lumena, jäänä, kiteinä, höyrynä, kosteutena, pisaroina, jne. Ympärillämme voi olla liian vähän vettä tai sitä voi olla liikaa. Vesi voi olla kuumaa tai kylmää, rauhallista tai levotonta. Voimme pelätä sitä tai ihailla ja nauttia siitä. Olen tavannut ihmisiä, joilla on vesikammo. Useimmat kuitenkin nauttivat vedestä. Vesi pelastaa, mutta myös hukuttaa, se kantaa, mutta myös upottaa!

Vesi-teemaa käytetään Raamatussa hyvin paljon ja sillä kuvataan monia hengellisiä totuuksia. Ajattelen nyt kasteeseen liittyviä vertauskuvia ja kirjoitan niistä joitakin ajatuksia. Ensimmäisenä kirjoitan vedenpaisumuksesta ja kasteesta.

"Vain muutama ihminen, kaikkiaan kahdeksan, pelastui arkissa veden kantamana. Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus ---". (1. Piet. 3:20b-21.)

Tässä tekstissä puhutaan kasteesta ja pelastuksen perustuksesta. Pietari toteaa, että kaste pelastaa meidät nyt samalla tavalla kuin Nooa ja hänen perheensä pelastuivat veden avulla. Kasteen pelastava ja kantava voima perustuu Jeesuksen ylösnousemukseen. Sama elementti, joka Nooan aikana hukutti toiset, pelasti toiset. Miten se oli mahdollista? (Usko/epäusko.) Uskon kautta se oli mahdollista. Uskon kautta, Jumalan armo ja suojeleva voima pelasti Nooan ja hänen perheensä. Arkin rakentaminen toi esille Nooan uskon ja luottamuksen Jumalaa ja hänen sanaansa kohtaan. Jumala teki Nooan kanssa liiton. Em. tekstissä mainitaan hyvän omantunnon liitto, jonka perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus. Nooalla oli hyvä omatunto, hänen rakentaessaan arkkia ja kun hän astui valmiin arkin sisälle ja kutsui ihmisiä suojaan, hänen omatuntonsa ei soimannut häntä. Kun ihminen suostuu Jumalan tahtoon, uskoo Jeesukseen ja sanoo hänelle kyllä, niin Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus pelastaa hänet ja antaa hänelle hyvän omantunnon ja pelastusvarmuuden Kristuksessa. Syntien anteeksisaaminen on mahdollista vain Jeesuksen veren ansiosta. Kastevesi itsessään ei voi pestä meidän syntejämme, vaikka kaste suoritettaisiin raamatullisella tavalla ja teknisesti oikein. Pelastuksemme on mahdollista ainoastaan Kristuksen ansioiden kautta. Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus takaavat pelastuksen niille, jotka ottavat uskossa vastaan Jeesuksen sovitustyön ansiot omalle kohdalleen. Kasteessa teemme juuri näin. Ennen kastetta, kasteelle tuleva tunnustaa suullaan sydämen uskonsa Jeesukseen ja ottaa hänet vastaan Vapahtajana ja Herrana. Hän lupaa seurata Jeesusta kaiken sen valon ja ymmärryksen mukaan, minkä Pyhä Henki hänelle kirkastaa ja opettaa Raamatusta. Näin hän ilmaisee luottavansa kaikessa Jeesukseen. Jeesus Kristus ja hänen työnsä meidän hyväksemme ja meissä on uskovan pelastuksen perustuksena joka hetki. Raamattu vakuuttaa kaikkialla, että pelastumme armosta, uskon kautta Jeesukseen Kristukseen.

"Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä." (Ef. 2:8,9.)

Kaste ei ole ihmisen teko eikä hänen ansionsa, vaan Jumalan asetus pelastuksen vastaanottamiseksi uskon kautta.

"Ihmisten epäusko hämmästytti häntä." (Mark. 6:6.) "Huomaamme näin, että perillepääsyn esti epäusko." (Hepr. 3:19.)

keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Lämpimät terveiset Kuusamosta Yhdysvaltoihin!

Lämpimät terveiset, Yhdysvaltoihin! Ilokseni olen huomannut, että maastanne vieraillaan blogillani tällä hetkellä hyvin ahkerasti. Tänään Yhdysvalloista on kirjautunut jo 67 katsojaa. Rukoilen puolestanne, niin kuin kaikkien muidenkin lukijoitteni puolesta!
1.9.2011 päivätyn sivun kohdalta voitte seurata blogillani vierailevien määrät maittain. Kolmen kärjessä ovat Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat!

Tänään 21.9.2011 klo 15.38 Yhdysvallat ohitti Ruotsin blogini katsojamäärässä. Yhdysvaltojen katsojamäärä oli 832 ja Ruotsin 831.
Blogini osoite näyttää leviävän erityisesti Yhdysvalloissa. Kiinasta tuli tänään ensimmäinen katsoja.

Jeesus ei estänyt lapsia tulemasta hänen luokseen!

Ne, jotka syntyvät vain kerran kuolevat kahdesti, mutta ne, jotka syntyvät kahdesti kuolevat vain kerran. Tämä väittämä pitää paikkansa, mutta poikkeuksia on olemassa, tiedätkö millaisia?

Maailmaan syntyminen on Jumalan suuri luomisteko. Kun lasta odottavilta vanhemmilta kysytään ennen lapsen syntymää, että kumpaa he toivovat: tyttöä vai poikaa? He vastaavat yleensä, että tärkeintä ei ole sukupuoli, vaan terveys. Terveen lapsen syntyminen tuo lapsen kotiin ja sukuun paljon iloa, onnea ja siunausta.

Opettiko Jeesus, että vastasyntyneet lapset pitäisi kastaa? "Karl Barth myönsi: Uudessa testamentissa ei ole ainuttakaan kohtaa, missä vastasyntyneen kaste mainittaisiin." (Church Dogmatics, trans. G.W. Bromiley, Edinburgh, T.& T.Clark, 1969, vol.4/4, s. 179.)
G.R. Beasley-Murray tunnusti: "Havaitsen mahdottomaksi tunnistaa vastasyntyneen kasteessa Uuden testamentin seurakunnan kastetta." (Babtism in the New Testament (Grand Rapids, MI., Wm. B. Eerdmans, 1973), s. 392.)

Alkuseurakunta ei kastanut vastasyntyneitä lapsia, vaan uudestisyntyneitä uskovia, jotka olivat kääntyneitä ja halusivat antautua Kristukselle. Kasteelle tulevien piti olla sellaisia, jotka ymmärsivät kasteen merkityksen, uskoivat Jeesukseen ja halusivat seurata Jeesusta sekä liittyä seurakuntaan. Hengellinen ratkaisu ja valinta on aina omakohtainen kokemus, toinen ei voi tehdä sitä minun eikä sinun puolesta. Uskoon tulemisessa on kysymys suhteesta, johon ihminen antautuu Jeesuksen kanssa.

On huomioitava eräs valintaan liittyvä asia. Se ilmenee Jeesuksen seuraavista sanoista:

"Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää, joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte." (Joh. 15:16.)

Tekstiyhteys antaa ymmärtää, että tässä valinnassa on kysymys Jumalan valtakunnan työstä. Jeesuksen työkutsusta seuraa liikkeelle lähtö Herran viinitarhaan. Jeesus valitsee meidät työhönsä oman valintansa mukaan tänäkin päivänä.

Lapset ovat Jeesukselle hyvin rakkaita ja Jeesuksella on heille paljon annettavaa. Eläessään maan päällä, Jeesus antoi itse esimerkin siitä, miten meidän tulisi suhtautua lapsiin. Hän otti lapset syliinsä ja siunasi heidät. Tämä ei ollut kastetilaisuus, vaan siunaustilaisuus. Jeesus ei estänyt lapsia tulemasta hänen luokseen saamaan hänen armon valtakuntansa siunauksia. Kaikki tarvitsemme nämä siunaukset, olimmepa minkä ikäisiä hyvänsä.

Jeesuksen ylösnousemuksen ja taivaaseen astumisen jälkeen Jeesuksen seuraajat kastettiin Pyhällä Hengellä. Mekin tarvitsemme vesikasteen lisäksi Pyhän Hengen kasteen. Pyhän Hengen kaste annetaan meille palvelutehtävää varten.

"Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka." (Ap.t. 1:8.)

tiistai 20. syyskuuta 2011

Pakotettu liitto vai vapaaehtoinen sopimus?

Kaikki mitä Jeesus käski meidän tehdä, ovat pelastuksemme kannalta tärkeitä asioista. Kaste merkitsee uutta suhdetta Kristuksen kanssa. Avioliiton solmimista ja kastetta verrataan toisiinsa. Toisiinsa rakastuneet ihmiset haluavat vapaaehtoisesti sitoutua elämään toistensa kanssa koko elämän ajaksi, sen tähden heidät vihitään Jumalan kasvojen edessä, todistajien läsnä ollessa. Kun Jeesukseen rakastunut ihminen haluaa elää hänen kanssaan, niin hän haluaa liittoon Vapahtajan kanssa. Kasteen yhteydessä puhutaan liitosta. Uskova ihminen ei halua solmia salaliittoa Jeesuksen kanssa, vaan todistajien läsnä ollessa hän vihkiytyy Kristukselle. Pakkoavioliitot eivät ole Jumalan tahto. Rakkaus ja rakastavaisten keskinäinen sopimus, ovat kestävän avioliiton perusasioita. Uskoon ja rakkauteen ei voida ketään pakottaa. Jumala ei pakota meitä elämään hänen kanssaan maan päällä eikä taivaassa. Rakkauteen kuuluu valinnanvapaus. Jokainen suhde, joka ei perustu rakkauteen ja omaan valintaan, on tavalla tai toisella pakotettu suhde, jossa eri osapuolet kokevat orjuutta, alistamista tai pakkovaltaa, kukin omalla tavallaan ja tasollaan.

Jeesuksen ja hänen Isänsä suhde oli täydellinen. Täydellinen rakkaus yhdisti heidät toisiinsa ihmeellisellä tavalla. Jeesuksen synnittömyys teki hänestä erilaisen kuin mitä me olemme. Jeesus oli samanaikaisesti todellinen ihminen ja todellinen Jumala.

"Koska Kristus, vaikka oli synnitön, kastettiin, jotta Jumalan vanhurskas tahto täytettäisiin, meidät, jotka olemme syntisiä, meidätkin tulee kastaa." (TKPR s. 210.)

Oletko pannut merkille, että sekä Jeesuksen toiminnan alkuun että loppuun, liittyy kaste. Toimintansa alussa Jeesus tulee itse vapaaehtoisesti kasteelle ja toimintansa lopussa hän antaa käskyn kastaa hänen opetuslapsiaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Huomaatko, että sana "nimeen" on yksikkömuodossa? Tämä opettaa meille sen, että kolmiyhteinen Jumala on läsnä kasteessamme. Kun luet Raamatusta Jeesuksen kasteesta, niin huomaat, että Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat läsnä, Vapahtajamme kasteessa, kuten meidänkin kasteessamme.

Jatkan aiheen käsittelyä, myöhemmin ...

Opettakaa heitä!

"--- ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti." (Matt. 28:20.)

Nämä ovat viimeiset sanat Matteuksen kirjoittamassa evankeliumissa. Ne kuuluvat osana Jeesuksen antamaan lähetyskäskyyn.
Mitä Jeesus on sanonut ennen, ja -sanaa?

"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen." (Matt. 28:19.)

Nyt ymmärrämme Jeesuksen lähetyskäskyn paremmin. Jeesus käski omiaan tekemään kaikkien kansojen ihmisistä opetuslapsia, ei meidän ihmisten opetuslapsia, vaan Jeesuksen opetuslapsia.
Opetuslapsi on sellainen ihminen, joka seuraa opettajaansa. Jeesuksen seuraajien tehtävä on tehdä Jeesuksen seuraajia, niistä ihmisistä, jotka eivät tunne Jeesusta eivätkä seuraa häntä. Ihminen voi tuntea Jeesuksen tiedollisesti, seuraamatta kuitenkaan häntä. Kun ihminen tuntee Jeesuksen kokemusperäisesti, niin hän haluaa seurata Jeesusta. Tiedollisesti Jeesuksen tunteva ihminen ei ole vielä Jeesuksen opetuslapsi.

Miten Jeesuksen opetuslapsia tehdään?

Ymmärrän, että työ on Herran! "- Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot." (Sak. 4:6b.) Jumalan sanassa on uuden elämän siemen. Kun julistamme Jumalan sanaa, niin Pyhä Henki herättää luetun ja kuullun sanan kautta uskon kuulijan sydämeen. Kun ihminen ottaa vastaan Jumalan sanan uskon kautta, niin hän ottaa vastaan Jeesuksen ja hänestä tulee Jeesuksen seuraaja, kun hän seuraa sanaa.

"Niille juutalaisille, jotka nyt uskoivat häneen, Jeesus sanoi: "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani." (Joh. 8:31.) Vähän myöhemmin Jeesus sanoo opetuslapsilleen: "Siinä minun Isäni kirkkaus tulee julki, että te tuotatte runsaasti hedelmää ja niin osoitatte olevanne opetuslapsiani." (Joh. 15:8.) Vain Jeesuksessa ja hänen sanassaan pysyminen tekevät opetuslapseuden ja Hengen hedelmän tuottamisen mahdolliseksi!

Jeesuksen lähetyskäskyssä mainitaan, kaste. Kaste-asia on herättänyt paljon keskustelua ja väittelyitä. Milloin ja miten kaste tulisi suorittaa, ovat yleisiä keskustelun aiheita? Monet miettivät myös, miten tärkeä kaste on? Vaatiiko Jumala todella kastetta? Kannattaako kasteen takia asettaa henkeään vaaralle alttiiksi, niin kuin monet ovat tehneet? Pelastuuko ihminen, jos häntä ei ole kastettu tai jos hän on saanut vääränlaisen kasteen?

Kun lähdemme etsimään vastauksia näihin kysymyksiin, niin paras lähtökohta on mielestäni Jeesuksen esimerkki.

Jatkan aiheen käsittelyä, myöhemmin ...

Toivon, että lukisit, lähetyskäskyn lisäksi, Matt. 3:13-17 ja Matt. 21:25 ja miettisit vastauksia em. kysymyksiin.

maanantai 19. syyskuuta 2011

Matkanteko tarvitsee virtaa!

Virran loppuminen auton akusta asumattomalla seudulla synnyttää hankalan tilanteen. Näin pääsi käymään kahdelle metsämiehelle eilen. Minua pyydettiin tulemaan apuun ja tuomaan virtaa autostani tai vetämään sammunut auto korvesta pois. Kyselin ajo-ohjeita sovituissa paikoissa, etappi kerrallaan. Sitten tuli ongelmia. Matkapuhelimestani loppui kenttä ja virtaakin oli enää parin pykälän verran. Polttoainetankin varoitusvalo oli myös syttynyt jo alkumatkasta. Ajattelin, että taidan jäädä itsekin korpeen. Puhelimessani luki, että ainoastaan hätäpuhelut ovat sallittuja. Soitin hätänumeroon pari kertaa, mutta kuuluvuus tähän numeroon oli niin huono, ettei siitä ollut apua. Sitten kuulin lähestyvän auton äänen. Ilokseni totesin maasturin tulevan samaa metsätietä, jonka varteen olin jumittunut. Kaksi ystävällistä ja avuliasta miestä otti tilanteen hallintaansa. He pyysivät minua tulemaan autoonsa. Maasturin tavaratilassa ei ollut penkkejä. Työkalupakin päällä oli kuitenkin ihan hyvä istua. Sitten ajelimme kapeaa hiekkatietä edes takaisin ja etsimme kenttää jokaisen nyppylän päältä. Lopulta saimme yhteyden pulassa oleviin metsämiehiin ja maaston tuntevat "pelastusmiehet" löysivät perille. Paikalle oli ennättänyt tulla joku vanhempi metsämies, mutta hänen autossaan ei ilmeisesti ollut akkukaapeleita, koska he eivät olleet käynnistäneet sammunutta moottoria. Maasturimiehillä oli hyvät pitkät kaapelit ja niiden avulla virta siirtyi autosta toiseen ja sammunut moottori pyörähti käyntiin. Metsämiesten auton akku oli tyhjentynyt, koska heidän autonsa valot olivat jääneet päälle ja kuluttaneet akusta virran loppuun. Kun simahtaneen auton moottori pyörähti käyntiin, niin kaikille meille tuli iloinen mieli, koska tiesimme, että pääsemme pian turvallisesti kotiin.

Tiedustelin "pelastusmiehiltä", että mitä olen heidän palveluistaan velkaa? - En mitään, sain vastaukseksi. Huomasin heidän kasvoistaan, että auttaminen oli heille ilo. He halusivat kaiken muun avun lisäksi tukea myös Karpaloa, antamalla autoonsa kertyneet tölkit Kuusamon ETRA ry:n hyväksi. Lämpimät kiitosterveiset oikeaan aikaan oikeassa paikassa liikkuville hyväntahtoisille, auttajille! Joka toista auttaa, sitä autetaan! Uskon, että saatte kokea tämän totuuden todeksi omassa elämässänne!

Soitin vielä hätäkeskukseen ja kerroin heille, että kaikki on nyt ok., muuten olisin saattanut kuulla helikopterin äänen ja nähnyt miten lämpökameroita apunaan käyttävät pelastajat toimivat Kuusamon korvessa.

sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Näkymätön ajatusmaailma on todellinen!

"Lopuksi, veljet, ajatelkaa kaikkea mikä on totta, mikä on kunnioitettavaa, mikä oikeaa, puhdasta, rakastettavaa ja kaunista, mikä vain on hyvää ja ansaitsee kiitoksen." (Fil. 4:8.)

Tänään puhutaan paljon elämänhallinnasta. Tällä tarkoitetaan sitä, että ihmisen arkirutiinit ovat kunnossa ja elämä sujuu tiettyjen sääntöjen mukaan. Hallitussa elämässä on tärkeää kokonaisvaltainen terveys, hyvä itsetunto jne. Kun ihminen tulee toimeen hyvin itsensä kanssa, eikä hän aiheuta ympäristössään vaikeita ongelmia, häntä pidetään sellaisena ihmisenä, jonka elämänhallinta on kunnossa. Näyttää siltä, että monilta elämänhallinta on kadonnut kokonaan. Voiko ihminen hallita elämäänsä?

Kaarina Honkasalon runossa on ajatus: "Voi ihminen ohjailemassa olla, mutta pelastustyössä hän on täysi nolla."

Vain Jumala pystyy hallitsemaan elämää. Meidän elämämme on kokonaan hänen kädessään. "Hänessä me elämme, liikumme ja olemme". (Ap.t. 17:28.)

On turvallista luovuttaa elämä päivittäin ja hetkittäin Jumalan käsiin. Jumalan johdatus on aina kaikkein parasta meille. Jos otamme elämämme johdon omiin käsiimme, niin huomaamme pian, että elämämme ei ole hallinnassa. Ajatukset, sanat, teot, tavat ja luonne "kulkevat" vääriä ratojaan ilman Jumalaa. Tämän päivän sana haluaa kiinnittää huomiomme ajatuksiin. Näkymätön ajatusmaailma on todellinen maailma, josta syntyy hyvää tai pahaa. Kun mielemme liikkuu tässä maailmassa, niin emme saisi lähteä kulkemaan yksin, ettemme eksyisi ja joutuisi vaaratilanteisiin. Jeesus on lähettänyt meille hyvän oppaan. Hänen kanssaan on turvallista liikkua tässä näkymättömässä, mutta hyvin todellisessa maailmassa. Jeesuksen lähettämä opas on Pyhä Henki. Pyhä Henki haluaa kiinnittää ajatuksemme totuuteen. Jumalan sana on kokonansa totuus. Jumalan sana synnyttää ajatuksia, jotka ovat: hyviä, kunnioitettavia, oikeita, puhtaita, rakastettavia ja kauniita. Ne ansaitsevat kiitoksen! Avataan tänään ajatusmaailmamme ovi Jeesuksen lähettämälle Pyhälle Hengelle, niin tästä päivästä tulee paras päivämme!

lauantai 17. syyskuuta 2011

Lupaus voimasta ja avusta

"Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa". (Fil. 4:13 UKR.)
"Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa". (Fil. 4:13 VKR.)

Tämä lupaus on suuri, ja meidän kannattaa painaa se mieleemme. Jokaisen elämään tulee voittamattomilta tuntuvia vaikeuksia ja esteitä. Jumala lupaa vahvistaa meitä koetuksissamme, kun kohtaamme ongelmat Hänen kanssaan.

Muistuu mieleeni eräs nuori mies, joka oli hyvin ahdistunut polvensa tähden. Aina, kun kohtasin hänet, keskustelu siirtyi hänen kipeään polveensa. Ystäväni oli loukannut polvensa auto-onnettomuudessa. Onnettomuuden tähden hän oli joutunut jättämään seisomatyönsä ja menemään kauppakouluun, uudelleenkoulutukseen.

Pyysin häntä kirjoittamaan em. lupauksen ja panemaan sen kodissaan näkyvälle paikalle. Ehdotin hänelle tämän lupauksen toistamista ääneen niin usein, että se ottaisi ensimmäisen sijan hänen ajatuksissaan. Kun tapasin hänet seuraavan kerran, hän oli paljon iloisemman oloinen, toivottomuus oli poissa. Elämä jatkui ja hän sai myöhemmin uuden ammatin ja uuden työpaikan. Polvikaan ei tuntunut vaivaavan eikä häiritsevän enää hänen elämäänsä.

perjantai 16. syyskuuta 2011

Nöyrtykää, heittäkää, pitäkää, vastustakaa ja valvokaa!

"Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. Pitäkää mielenne valppaana ja valvokaa. Teidän vastustajanne Saatana kulkee ympäriinsä kuin ärjyvä leijona ja etsii, kenet voisi niellä. Vastustakaa häntä, uskossa lujina! Tiedättehän, että veljenne kaikkialla maailmassa joutuvat kokemaan samat kärsimykset." (1. Piet. 5:7-9.)

Pietarilla oli tästä omakohtainen kokemus. Saatana oli vähällä niellä hänet, mutta Jeesuksen esirukoukset Pietarin puolesta pelasti hänet. Jeesuksen esirukoukset pelastavat myös meidät, kun turvaudumme niihin. Kaksi leijonaa käy meistä kamppailua. Kumpi voittaa?

Pietarin käyttämät käskymuodot kannattaa pitää mielessä!
Ne ovat: Nöyrtykää! Heittäkää! Pitäkää! Vastustakaa! Valvokaa!

Nöyrtykää!: Vapaaehtoinen nöyrtyminen on paljon parempi asia kuin nöyryytetyksi tuleminen! Notkistakaamme siis polvemme Herran edessä tarpeeksi ajoissa! Se on viisas neuvo ja ratkaisu moneen ongelmaan!

Heittäkää!: Meidän ei pidä heittää pois uskallustamme, vaan huolemme ja murheemme hänen kannettavakseen! Kun teemme näin, niin olo kevenee huomattavasti!

Pitäkää!: Mieli on pidettävä valppaana joka hetki! Meillä ei ole varaa herpaantua hetkeksikään, muuten joudumme ärjyvän leijonan saaliiksi!

Vastustakaa!: Meidän ei pidä vastustaa Jumalaa, vaan Saatanaa! Luja usko Jeesukseen ja hänen sanaansa varustaa, voimistaa, vahvistaa ja lujittaa meidät, niin ettemme tuhoudu!

Valvokaa!: Sana ja rukous ovat valvomisen ABC!

Entinen tuhlaajapoika kutsuu nyt rakkautteen Jeesuksen kanssa!

"Simon Liversidge oli menestyvä lakimies, joka käänsi selkänsä Jumalalle. Tänään hän on Kalifornian nopeimmin kasvavan adventtiseurakunnan pastori. Suomessa evankelista vierailee puhujana Oulun adventtiseurakunnan 90-vuotisjuhlaviikolla 26.9. - 1.10.2011 klo 18-19.30.

Simon Liversidgen tarina on esimerkki siitä, että kristitty koti ei takaa elävää uskoa. Se ratkaisee, onko meillä omakohtainen suhde, Vapahtajaamme.
Simon Liversidge on syntyisin Australiasta, mutta hän asui ensimmäiset kymmenen vuotta Papua Uudessa Guineassa. Vanhemmat olivat lähetystyöntekijöitä ja Simon sai kristillisen kasvatuksen. Tästä huolimatta hän toteaa: "Minulla ei ollut henkilökohtaista suhdetta Jeesukseen". (Oulu -lehti 14.9.11 s. 14.)

Miten Simon Liversidge löysi Jeesuksen? Miksi hän voi sanoa tänään, että Jeesus on nyt intohimoni, rakkauteni ja voimani kaikessa? Mitä hänelle on oikein tapahtunut? Tämä selviää meille kaikille, kun kuuntelemme hänen kokoussarjansa puheet.
Tule sinäkin kuuntelemaan miten entinen tuhlaajapoika kutsuu meitä rakkauteen Jeesuksen kanssa?!

torstai 15. syyskuuta 2011

Miksi minä elän? Kokoussarja!

Tänään jaettiin ke 14.9.2011 ilmestynyt Oulu -lehti Kuusamoon. Lehdessä oli neljä sivua Oulun adventtiseurakunnan 90-vuotisjuhlaan liittyvää juttua. Oulun seurakunta järjestää juhlan johdosta erityisen teemaviikon. Juhlapuhujaksi on kutsuttu pastori, entinen lakimies Simon Liversidge Kaliforniasta. Mukana on myös muusikko Keijo Salmela Lohjalta, joka piti oman kokoussarjan hiljattain Kuusamossa.
Tilaisuudet pidetään ma 26.9.-pe 30.9.2011 klo 18-19.30.
Kokoussarjan teema on: "Miksi minä elän?
Tapahtuma, jossa etsitään elämän tarkoitusta.

Ohjelma:
Ma 26.9. klo 18-19.30 Oma paikka elämässä
Ti 27.9. klo 18-19.30 Eksyksissä
Ke 28.9. klo 18-19.30 Elämän tyhjyys ja tarkoitus?
To 29.9. klo 18-19.30 Jumalan armo
Pe 30.9. klo 18-19.30 Toivo
La 1.10. klo 11-13.00 Heikkous ja voima

Su 2.10 klo 14-15.30 Oulun adventtiseurakunnan 90-vuotisjuhla

Seuraamme nettilähetyksiä Oulusta livenä ma-pe 26.9.-30.9. klo 18-19.30 Kuusamon Adventtikirkossa, Kitkantie 37. Olet lämpimästi tervetullut suoraan lähetykseen Oulusta! Ohjelmaa seurataan tietokoneen ja videotykin avulla valkokankaalta. Tule ja tuo kaverisikin mukaan! Etsitään yhdessä elämän tarkoitusta!

Simon Liversidgen puheet voit kuunnella videoituna verkossa oulu.adventist.fi/live tai mahdollisesti kuusamo.adventist.fi

Aloitin tänään Sympatia-keräyksen!

Aloitin tänään vuoden 2011 Sympatia-keräyksen.

Tämän vuoden keräystunnus on: "Ole arjen sankari"!

Löydät keräykseen liittyvää tarkempaa tietoa netistä osoitteella: www.sympatia.fi

Miksi tarvitsemme apuasi?
Ketään ei saisi jättää yksin kriisissä, ja siksi olemme Sympatia-keräyksessä lähteneet keräämään varoja avun varmistamiseksi tarpeessa oleville ja estämään heidän syrjäytymisensä elämänhaaverinsa lisäksi.
Kaikki me olemme voittajia, kun saamme toivon syttymään kriisin kokeneen elämässä ja hänet taas jaloilleen ja innostumaan elämästä. Monesta on vuorostaan tullut elämänolosuhteittensa sankari, joka on voinut ajallaan auttaa ja nostaa toisia elämän syrjään vahvasti kiinni. Niin avunsaaja kuin -antajakin muuttuu tässä prosessissa. Tämän tähden haastamme sinut mukaan hädänalaisten auttamiseen sinulle sopivalla summalla! (Sympatia-esite 2011.)

Tuli hyvä mieli, kun pääsin vihdoinkin liikkeelle hyvän asian puolesta! Toivottavasti monet muutkin saavat kokea tämän työn siunaukset tavalla tai toisella!
Pyydän myös esirukouksianne Sympatia-keräyksen puolesta! Kiitos!

Oletko heikko ihminen vai väkevä soturi?

"Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani". (Ps. 119:105 UKR.)
"Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni" (Ps. 119:105 VKR.)

Koko Raamattu on valon kirja. Avattuna sen valo tulvii sydämeemme, vastaanotettuna valo ei sammu yölläkään. Jokaisen ihmisen elämää voidaan kuvata matkana. Toisilla matka on pitkä ja toisilla lyhyt. Kukaan ei tarkalleen tiedä milloin hänen matkansa päättyy. Elämän matkan voi kulkea valossa tai pimeydessä. Jos otamme matkallemme mukaan valon, niin se näyttää tietä ja valaisee askeleemme. Eksyminen tai pimeässä kompuroiminen ei ole mukavaa.

Jalkalamppu tuo mieleemme olohuoneen lukunurkkauksen lattialla seisovan valaisimen, jonka tehtävänä on valaista silmiämme, että näemme lukea tai tehdä käsitöitä. Psalmin kirjoittajalla on mielessään toisenlainen kuva. Pimeällä liikkuja kiinnitti lampun jalkaansa ja siinä se näytti valoa kulkijan tielle askel kerrallaan. Kaivosmiehet ja suunnistajat kiinnittävät lampun otsalle. Tämä on kätevämpää kuin taskulampun käyttö. Ulkoista valoa tärkeämpi on sisäinen valo.

Uskon sankareista sanotaan, että "He olivat heikkoja", mutta he voimistuivat, heistä tuli väkeviä sotureita, he työnsivät takaisin vihollisen joukot". (Hepr. 11:34.)

Kaikki ihmiset ovat itsessään heikkoja, mutta jokaisesta voi tulla väkevä soturi Kristuksessa. Sanotaan, että kaikilla ihmisillä on omat heikot kohtansa. Mitä heikoille kohdille pitäisi tehdä? Niitä pitäisi vahvistaa, on ensimmäinen ajatus, joka tulee mieleeni. Miten ihminen voi vahvistaa heikkoja kohtiaan? Ensiksikin meidän on ymmärrettävä se totuus, että olemme kokonaan heikkoja. Emme ole vahvoja itsessämme missään kohdassa. Jos ajattelemme, että olemme jossakin asiassa vahvoja, niin saatamme juuri tuossa kohdassa langeta heti ensimmäisessä koetuksessamme.

Tänäänkin meillä on etuoikeus tuoda puutteemme ja heikkoutemme Herralle. Kun tarraudumme uskossa Kristukseen, hänen väkevyyteensä ja hänen ansioihinsa, niin olemme vahvoja. Jeesuksen antamat lupaukset yhdistävät meidät lupauksien antajaan, ikuisen voiman ja valon lähteeseen. Oletko heikko ihminen vai väkevä soturi?

keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Yksisilmäinen kyklooppi iski minulle silmää!

Mitä mieltä sinä olet tien varsilla olevista peltipoliiseista, jotka seisovat liikenteen vartijoina?
Ovatko ne sinun "kavereitasi" vai "vihamiehiäsi"? Tämä riippuu varmaan siitä, minkälaisen "kontaktin" olet niiden kanssa "luonut".

Uskon, että peltipoliisit ovat tehneet hyvää työtä ja saaneet aikaan sen, että liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet, kun nopeusrajoituksia on alettu paremmin noudattaa, vai onko? En tiedä, että onko ko. asiaa tutkittu ja pitääkö arvailuni paikkansa?

Minulle on tullut mieleen myös se, että tien varsilla olevat peltipoliisit ovat ainakin hyviä "raha-automaatteja", jotka tienaavat vuosittain valtiolle melkoisen suuren potin. Ne jaksavat seisoa vartiopaikallaan yötä päivää ja räpsäyttävät valokuvan säikähtäneestä kuskista hyvin mielellään, joka lähestyy niitä liian "tunkeilevasti". Täytyy ajatella, että peltipoliisit tekevät työtään meidän kaikkien parhaaksemme, vaikka niiden kautta saamamme sakkolaput eivät meitä miellyttäisikään. Elämä on aina tärkeämpi kuin raha! Joskus kuitenkin tuntuu siltä, että peltipoliiseja on keksitty laittaa erityisen tiheään sellaisiin kohtiin, joissa mahdollisimman monet saadaan varmasti kiinni. Autoilu voi tulla yllättävän kalliiksi niille, joilla on herkkä kaasujalka. Monet ovat saaneet matkan jälkeen ylinopeussakkolapun, kuin "pikavoiton". Postiluukusta tipahtanut "ylimääräinen" maksulappu harmittaa ja valittaminen ei auta.
Olen miettinyt, että seuraavatko tien varsilla olevat peltipoliisit tieliikennettä samalla tavalla, kuin vakoojat, jotka tutkivat omia kohteitaan avaimenreiästä? Herää kysymys, että pystyvätkö peltipoliisit luomaan oikean kokonaiskuvan tilanteista, vai antavatko ne sakon heti, jos joku kulkuneuvo vilahtaa niiden ohi liian suurella nopeudella, olkoon syy, mikä hyvänsä?
Peltipoliisi voi olla kuin yksisilmäinen kyklooppi sellaiselle autoilijalle, jota se eniten muistaa.

Arvaatte varmaan, miksi kirjoitan tästä aiheesta?

Pudasjärvi-Kiiminki tieosuudella on lyhyellä matkalla monta peltipoliisia ja nopeusrajoitus vaihtelee tuolla alueella 60 km/h-80 km/h välillä vähän väliä. Kun menin Ouluun 18.8.2011 illalla, niin pimeässä en huomannut tarpeeksi ajoissa, että nopeusrajoitus oli siinä kohdassa 60 km/h eikä 80 km/h. Nopeuteni oli 87 km/h. Peltipoliisi huomasi minut ennen kuin minä huomasin sen. Silmissäni räpsähtänyttä valoa luulin pallosalaman iskuksi. Vasta jälkeenpäin tajusin, että yksisilmäinen "kyklooppi" iski minulle silmää, muistuttaen varmasta sakosta. Ei mennyt kovin pitkään, kun sain "kykloopin" terveiset. Seuraava järkytys olikin sakon suuruus. Voitteko kuvitella, että joudun maksamaan tuosta epähuomiostani 528,- euron sakon. Kortin "kuivumaan" ottaminen oli myös lähellä. Tämä tuntuu aivan epäinhimilliseltä! - Hiljainen suora tie, täysin vaaraton tilanne. - Näin suuri rangaistus tahattomasta epähuomiosta! Ainoa lohdutus asiassa on se, että saan maksaa sakon erissä. Toivottavasti raha menee hyvään tarkoitukseen! Oppisinkohan jatkossa olemaan myös huolellisempi ja tarkkaavaisempi, liikenteessä, muuten minulla ei ole varaa pitää autoa, vaan on siirryttävä käyttämään yleisiä kulkuneuvoja.

Elämän rakennusohjeita!

Avasin koneeni ja mietin ääneen, että mitä kirjoittaisin aamuhartaudeksi nettiseurakuntalaisilleni? Anne kuuli ajatukseni ja sanoi, että katso aamuvartiojae. Se olikin hyvä ehdotus. Syyskuun aamuvartiojakeiden ajatukset ja opetukset liittyvät luonteen rakentamiseen.

"Luonteen rakentaminen on tärkein tehtävä, mikä milloinkaan on uskottu ihmisolennoille, eikä siihen paneutuminen ole milloinkaan ennen ollut niin tärkeää kuin nyt" (E.G. White, Elämä ja kasvatus, 1976, s. 213.)

Luonteen rakentamiseen liittyvästä aiheesta on ollut jo monia hyviä tekstejä syyskuun aikana, kirjaan ne tähän:
Ps. 19:12-14, Joos. 1:7-9, Room. 14:7,8, Matt. 6:24, Fil. 2:5, 1. Tim. 4:12, Joh. 15:2,3, Kol. 4:6, 2. Kor. 9:6,7, Ps. 119:9, Matt. 11:28-30, 2. Kor. 10:3-5, Room. 12:1.

Jos haluat, niin voit lukea nämä tekstit ja kirjoittaa kommenttiin jonkun luonteen rakentamiseen liittyvän ajatuksen mikä tulee mieleesi lukemasi sanan perusteella. Tästä sivusta tuleekin sitten mielenkiintoinen "luonnekoulu" kaikille nettiseurakuntalaisille.

Tämän aamun sana löytyy 2. Tim. 2:15.
"Pyri kaikin voimin osoittautumaan Jumalan silmissä luotettavaksi työntekijäksi, joka ei häpeä työtään ja joka opettaa totuuden sanaa oikein".

Kun isä ja poika tekevät työtä yhdessä kotonaan, niin tämä on kasvatusta siihen yhteistyöhön, jota pojan odotetaan tekevän Taivaan Isän kanssa. Sama periaate pätee tietysti myös tyttöjen kohdalla. Kotielämä opettaa meille sen, että kaikkien pienten arkiaskareitten uskollinen suorittaminen on tärkeä tehtävä. Koti on lapsen ensimmäinen koulu ja vanhemmat ovat lapsen ensimmäiset opettajat ja kasvattajat. Palveleminen rakkaudesta kuuluu tärkeimpiin opetuksiin, mikä meidän tulisi oppia lapsuuskodissamme, samoin uskollisuus ja luotettavuus. Kun ihminen oppii suorittamaan ihan tavalliset arkiaskareet huolellisesti ja ripeästi, niin se kasvattaa luonnetta oikeaan suuntaan. Kun olemme uskollisia vähäisimmissä asioissa, niin valmistaudumme suorittamaan myös vastuullisemmat ja suuremmat tehtävät hyvin. Raamatussa on monia hyviä esimerkkejä, jotka opettavat meille tämän totuuden. Esimerkiksi Joosefin, Danielin, Elisan ja Samuelin elämänkokemuksista voimme oppia paljon uskollisuuteen liittyvistä asioista. Kun olemme uskollisia vähässä, niin Jumala asettaa meidät paljon haltijaksi.
Rehellistä työtä, vaikka se olisi miten vaatimatonta tahansa, ei tarvitse hävetä. Jumala voi kaitselmuksessaan johtaa meitä suorittamaan mitä erilaisempia tehtäviä kasvattaakseen meitä palvelukseensa. Meidän ei pidä koskaan ajatella, että elämämme on hyödytöntä raatamista ja työllämme ei ole merkitystä.
Tiedämme jokainen kokemuksestamme, että ihminen ei voi hyvin, jos hänellä on liikaa tai liian vähän työtä. Sana, kohtuus, sopii myös työntekoon.

tiistai 13. syyskuuta 2011

Suoritin tänään hygieniapassin aikuiskoulutuskeskuksessa

Anne osti jokin aika sitten hygienia-oppaan ja ilmoittautui aikuiskoulutuskeskukseen hygieniapassin testiin. Minäkin innostuin asiasta ja luin tuon oppaan läpi. Siinä olikin erittäin tärkeää tietoa kenelle tahansa. Kaikkien kotitalouksien pitäisi lukea tuo kirjanen. Tänään osallistuin testiin. Meitä oli viisi henkilöä suorittamassa ko. koetta. Meidän piti vastata neljäänkymmeneen väittämään ja vastata niihin kyllä tai ei. Virheitä sai tulla vain kuusi, jos aikoi päästä läpi. Testistä tuli mieleen autokoulun teoriakoe, jossa on samantapainen periaate, virheiden suhteen. Minulle tuli viisi virhettä, joten pääsin läpi. Tuntui ihan mukavalta tämä onnistumisen tunne.
Tein muutaman hassun virheen, koska en ollut tarpeeksi huolellinen, vastauksissani. Joukossa oli myös kompakysymyksiä, joten vastausten suhteen piti olla, tarkkana.
Hygieniapassi on minulle tärkeä asia tulevan Karpalon tähden.

"Ylistäkää kaikin soittimin Herraa"

Psalmissa 150 mainitaan erilaisia soittimia, joilla meitä kehotetaan ylistämään Herraa.

"Ylistäkää häntä raikuvin torvin, ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen! Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen! Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, ylistäkää häntä riemukkain symbaalein! Kaikki te, joissa on elämän henkäys, ylistäkää Herraa! Halleluja! (Ps. 150:3-6.)

Eo. soittimien luetteloon voisi liittää paljon muita soittimia, joita ihmiset soittavat ja joilla he tuottavat musiikkia. Eri maissa on omat suosikkisoittimensa, jotka sopivat heidän kulttuuriinsa.

Kirjoitan luettelon erilaisista soittimista, jotka tulevat mieleeni. Etsin tietoa myös netistä. Tämä luettelo ei ole täydellinen. Tässä ei ole vielä kaikki. Jos sinulle tulee mieleen joku erilainen soitin, joka puuttuu listasta, niin voit mainita siitä kommentissasi. Lisään sen sitten tähän luetteloon.

Agogo, Akustinen kitara, alppitorvi, alttoviulu, balalaikka, banjo, baritonitorvi, bassokitara, bassorumpu, bassoviulu, cembalo, cimbalom, domra, fagotti, flyygeli, fuku, gongi, guirot, harmooni, harmonikka, harppu, huuliharppu, kannel, kampa, kastanjetit, kellopeli, kinnor, klaveesit, klarinetti, kontrabasso, kornetti, koto, ksylofoni, kulkuset, käyrätorvi, luuttu, lyyra, maracas, marimba, melodika, nokkahuilu, oboe, okariina, paimentorvi, pajupilli, panhuilu, pasuuna, patarummut, penaalit, pentaputket, piano, piccolohuilu, pikkurumpu, poikkihuilu, psalttari, rumpusetti, saha, saksofoni, sello, sitra, sofar, sointukannel, sähkökitara, sähköpiano, sähköurut, säkkipilli, tamburiini, triangeli, trumpetti, tuuba, tuulikello, ukulele, urut, vetopasuuna, vibrafoni, viulu, virsikannel

Jos kaikki em. soittimet olisivat käytössä yhtä aikaa, niin minkälaista musiikkia siitä tulisi?

maanantai 12. syyskuuta 2011

Herra antaa meille voiton aseet!

"Herra rakastaa kansaansa, hän auttaa heikkoja ja nostaa heidät kunniaan. Iloitkoot Herran palvelijat hänen kunniastaan, riemuitkoot silloinkin, kun on yölevon aika! Heillä on huulillaan Jumalan ylistys, heillä on kädessään kaksiteräinen miekka" (Ps. 149:4-6.)

Olen merkinnyt Raamattuuni tiedon, että Irma ja Sauli Poikolainen antoivat tämän tekstin minulle 50-vuotissyntymäpäivänäni 17.7.2004. Kiitos muistamisesta!

Tässä on meille kaikille hyvä sana Herralta. Tervehdin teitä kaikkia näiden sanojen ajatuksilla ja toivotan teille iloista ja onnellista päivää! Meillä kaikilla on monia syitä iloon!

En olisi muistanut Irman ja Saulin tervehdystä ilman merkintää. Asioiden ja tapahtumien kirjaaminen muistiin on monin tavoin hyödyllistä ja kiinnostavaa. Usein käy niin, että vasta jälkeenpäin näkee asioiden ytimeen ja pääsee aivan kuin kokemuksen "sisään".

Psalmi 149 rohkaisee Herran omia iloitsemaan, laulamaan ja ylistämään Herraa ja osoittamaan hänelle kiitollisuutemme.

"Halleluja! Laulakaa Herralle uusi laulu, kokoontukaa ja ylistäkää häntä, te Herran omat! (Ps. 149:1.)

Ihminen voi laulaa uuden laulun vain silloin, kun hän on uusi luomus. Pyhä Henki luo meissä jatkuvasti uutta, kun annamme hänen vaikuttaa elämässämme. Jumalan armo on joka aamu uusi. Joka aamu saamme laulaa Herralle uuden laulun ja uuden sävellyksen, joka soi duurissa. Jos nousemme uuteen päivään mieli täynnä valitusvirren sanoja ja säveliä, niin olemme voimattomia ja ilottomia. Herra haluaa siirtää ajatuksemme pois vanhasta, nostamalla katseemme Luojaan, kuninkaaseen, joka on ylhäinen ja sangen ylistettävä. Jeesus on elämämme lähde! Hänen lähellään suru vaihtuu pian iloon ja riemuun!

"Iloitkoon Israel Luojastaan, riemuitkoot Siionin asukkaat kuninkaastaan, ylistäkööt tanssien hänen nimeään, soittakoot hänen kiitostaan rummuin ja harpuin! (Ps. 149:2,3.)

Olisiko tässä hyvä sana koulujen aamuhartauteen?

Herran läsnäolo voi olla toisinaan niin innoittava, että jalat eivät pysy enää maassa. Ensirakkauden aika saa ihmisen tunteet pintaan niin, että se näkyy koko hänen olemuksessaan. Rakastuneen ihmisen tunnistaa jo kaukaa. Meillä tulisi olla Jeesuksen kanssa ensirakkauden kokemus joka päivä!

Psalmista kehottaa Herran omia kokoontumaan yhteen, laulamaan ja ylistämään Herraa. Kun jaamme ilomme toistemme kanssa, niin ilo kasvaa suureksi. Kokoontuminen on tärkeä asia. Jos jäämme pois tällaisesta kokouksesta, niin hengellinen kokemuksemme saattaa surkastua ja sen myötä ilomme kadota.

Kaksiteräinen miekka kädessä (Jumalan sana) ja huulilla, sydämestä lähtenyt Jumalan ylistys, karkottavat ympärillämme olevat pahan voimat. Herra antaa meille nämä voiton aseet käyttöömme, kun pyydämme niitä häneltä ja otamme ne vastaan uskon kautta!

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

"Ylistäkää Herraa taivas ja maa!"

Psalmi 148 on kaunis ylistyspsalmi. Ylistyksen kohteena on Hän, joka on kaiken Luoja, Pyhä Jumala. Herran nimi edustaa korkeinta, pyhintä ja suurinta persoonaa minkä tiedämme asuvan taivaassa. Ylistyskuoron alkusoitto alkaa Jumalan kodista, taivaasta, ja tähän kuoroon kutsutaan kaikki luodut taivaassa ja maan päällä ja myös meren syvyydetkin sekä pedot, jotka siellä asuvat.

Taivaan valot: aurinko, kuu ja kirkkaat tähdet mainitaan Raamatussa usein yhdessä. Tässä niitä kutsutaan ylistämään Herraa. Aurinko ylistää päivällä, kuu ja tähdet jatkavat ylistystä yöllä. Näin ylistys on jatkuvaa. Ylistyksen tulisi olla jatkuvaa myös ihmisten keskuudessa, koska kuorolaulu alkaa auringon noususta ja kestää sen laskuun saakka. Jumala kutsuu meitä kaikkia liittymään tähän valtavaan kuoroon. Sinäkin voit tulla siihen mukaan, vaikka sinulla ei omasta mielestäsi olisikaan nuottikorvaa tai kaunista laulun ääntä. Jokainen saa ylistää Herraa omalla persoonallisella tavallaan. Jumala on iloinen, kun kaikki antavat hänelle yksimielisen ylistyksen.

Pian tuhannet kurjet ja joutsenet antavat ylistyksen Jumalalle, kun ne lähtevät pitkälle muuttomatkalle halki taivaan, etsien lämpimämpien tuulien maita kuin meidän pohjolamme on. Niillä on mukanaan uudet "lapset", joille matka on ensimmäinen. Onnea matkaan! Tulkaa sitten takaisin, kun saatte Luojaltanne käskyn palata luoksemme, iloa tuomaan.

"Ylistäkää, tuli ja rakeet, lumi ja usva, ylistä, myrskytuuli, hänen käskyläisensä! Ylistäkää vuoret ja kukkulat, hedelmäpuut ja setrit, villipedot ja karja, maan matelijat ja taivaan linnut! Ylistäkää Herraa kuninkaat ja kansat, ruhtinaat ja kaikki maan mahtimiehet, nuorukaiset ja neidot, vanhat ja nuoret! Ylistäkööt nämä kaikki Herran nimeä, hänen mahtinsa ulottuu yli taivaan ja maan". (Ps. 148:8-13.)

Voi, jospa Herra antaisi meille kaikille tällaisen ihanan ylistysmielen!

Psalmi 148 päättyy sanoihin: "Herra on antanut kansalleen uuden voiman. Häntä ylistävät kaikki hänen palvelijansa, Israelin kansa, joka saa olla lähellä häntä. Halleluja!" (Ps. 148:14.)

Meillä kaikilla on etuoikeus ja mahdollisuus kuulua tähän kansaan, joka saa olla lähellä Herraa!

Liputtamisesta

Siitä on 10 vuotta, kun terroristit iskivät Amerikassa. Monia pahoja iskuja on tehty sen jälkeen eri puolilla maailmaa. Jos kaikkien terroritekojen muistoksi asetetaan muistopäivä, niin pian lippu liehuu puolitangossa eri maissa vähän väliä. Löytyisikö historiasta enemmän hyviä tapahtumia, joita muistelisimme enemmän, jopa liputtamalla? Olisiko sinulla mielessä joku hyvä asia, jota kannattasi Suomessa/maailmalla liputtaa?
Minusta ystävänpäivänä olisi mukava nostaa lippu salkoon, samoin koulujen alkamis- ja lopettamispäivinä!

Urheilumaailma käyttää liputusta kaikkein eniten.

lauantai 10. syyskuuta 2011

Kuusamo kaunistuu päivä päivältä!

Kuusamossa on ollut tänä kesänä monta isoa rakennusprojektia. Ei pelkästään Rukalla, vaan myös Kuusamon keskustassa. Vanhoja kerrostaloja puretaan ja uusia rakennetaan tilalle. Suuria liiketiloja nousee, erityisesti Toranginahon tuntumaan. Ihmisillä on uskoa tulevaisuuteen. Ouluntaival saa kolmeen risteykseen liikennevalot. Näin liikenteen solmukohtiin tulee selkeyttä ja turvallisuus lisääntyy. Tietyöt ovat jo loppusuoralla. Maisemointeja on toteutettu monissa paikoissa. Raivaustöitä on tehty innolla, roskapuita on kaadettu pois, risukot hävitetty ja tilalle on istutettu jalompia puita. Olen pannut merkille, että kuusia on istutettu aika paljon. Joukossa näyttäisi olevan myös hopeakuusia, jotka ovat minusta hyvin kauniita. Sinikuuset ovat myös upeita. Rannat ovat siistiytyneet ja uusia pyörä- ja kävelyteitä on tullut ilahduttavasti lisää. Rannoille tehdyt kivetykset eivät jää huomaamatta. Ajattelin tänään pyöräillessäni, että Kuusamosta tulee kovaa vauhtia entistä kauniimpi kaupunki. Tämä lisää ihmisten viihtyvyyttä ja mielenkiintoa muuttaa tänne asumaan. Kauneus ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös asuntoja ja työpaikkoja tänne muuttaville uusille tulokkaille. Siisti kaupunki on tärkeä "käyntikortti", erityisesti ulkomaalaisille matkailijoille. Matkailijat saavat mukaansa kauniita kuvia Kuusamosta ja kun he laittavat ne blogeillensa nettiin, niin heidän ystävänsä näkevät miten kauniissa paikassa he ovat käyneet. Näin tieto leviää ja uusia ihmisiä tulee katsomaan kuinka kaunis Koillismaan helmi oikein onkaan, "livenä".
Meidän on kuitenkin muistettava, että ulkonaista kauneutta tärkeämpi asia on ihmisten sisäinen kauneus. Rakkaus, kohteliaisuus, ystävällisyys, huomaavaisuus, palvelualttius, hyväsydämisyys, uhrautuvaisuus, anteliaisuus, vieraanvaraisuus jne. tekevät ihmisistä sisäisesti kauniita. Kun sisäisesti kauniit koillismaalaiset ottavat vastaan ulkopaikkakuntalaiset ja ulkomaalaiset vieraansa, niin vieraat eivät tule tänne vain kerran eivätkä he tule yksin, vaan he ottavat mukaansa parhaat kaverinsa, kun he tulevat uudelleen. Koillismaalla kannattaisi järjestää nyt sisäisen kauneuden kursseja, ettei liikemaailman kova kilpailu, kateus, ahneus, itsekkyys, oman edun tavoittelu jne. tekisi ihmisistä kovasydämisiä ja negatiivisia. Hymyilevät ja iloisen lempeät kasvot luovat ympärilleen positiivista ilmapiiriä ja jättävät jälkeensä hyvänolon tunteen.

Kaivosmiehen kalleudet!

"Kuulkaa minua, te jotka tavoittelette vanhurskautta ja etsitte Herraa! Katsokaa sitä kalliota, josta teidät on lohkaistu, sitä kaivosta, jonka uumenista teidät on louhittu." (Jes. 51:1.)

Raamatusta löytyy 22 jaetta (UKR), joissa on sanapari "Kuulkaa minua" eli yhtä monta kuin heprean kielen aakkosissa on kirjaimia. Ne kohdat, joissa Herra puhuu palvelijoidensa kautta näin, ovat erityisen merkittäviä. "Kuulkaa minua" - sanat pysäyttävät kiireisen ihmisen kuulemaan sitä sanomaa, joka näiden sanojen jälkeen seuraa.

Toinen pysäyttävä sana on: "Katsokaa" (71 kertaa UKR).

Näillä sanoilla halutaan sanoa, että pitäkää nyt silmät ja korvat auki, sillä minulla on teille tärkeää sanottavaa!

Eo. jakeesta löytyvät nämä molemmat ajatukset, joten sanoma on mitä tärkein.
Tässä vanhurskautta tavoittelevan ja Herraa etsivän kansan tulee kääntää katseensa kutsumuksensa alkujuurille. Ihmiset ovat Jumalalle kuin timantteja ja jalokiviä maailman suuressa kaivoksessa, joita hän etsii hyvin huolellisesti ja uutterasti. Herra on taitava ja viisas kaivospäällikkö, joka tietää missä ovat hänen arvokkaat kalleutensa. Hänellä on suunnitelma viedä korvaamattomat aarteensa Uuden Jerusalemin porttien sisäpuolelle.

"Kaikki kansojen kalleudet ja ihanuudet tuodaan sinne. Mitään epäpuhdasta ei sinne päästetä, ei ainoatakaan iljettävän valheen palvelijaa, vaan ainoastaan ne, joiden nimet on kirjoitettu Karitsan elämänkirjaan." (Ilm. 21:26,27.)

Jalokivien ja timanttien tie maan uumenista kirkkaiksi ja loistaviksi "arvoesineiksi" on pitkä prosessi. Timanttien hiominen vaatii ammattitaitoa, tarkkuutta, aikaa ja oikeat työvälineet. Hiojan on oltava kärsivällinen ja varovainen työssään, ettei hän tekisi virhearviointeja ja vahingoittaisi arvokasta materiaaliansa. Hiojaa kannustaa työn ja vaivan lopputulos, kaunis ja säteilevä timantti.

Karitsan elämänkirja on kuin "timanttiluettelo", joka varmistaa sen, ettei yksikään "jalokivi" pääse katoamaan omistajaltaan matkalla, vaan löytyy hänen kokoelmastaan suurena juhlapäivänä, kun "kaivosmies" esittelee "kalleuksiaan" koko universumin joukoille. "Kaivosmiehellä" on kaksinkertainen omistusoikeus "timantteihinsa". Luominen ja lunastaminen antavat "timanteille" korvaamattoman arvon, johon kullat ja hopeat eivät riitä maksuksi. Jeesuksen veren arvo ei koskaan romahda. Sen ihmeellistä voimaa tullaan ihmettelemään halki ikuisuuksien.

Jakamaton suhde varjelee lumoukselta!

"Tulee aika - ja se on jo nyt - jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo" (Joh. 4:23.)

Tunne ja totuus kuuluvat oikeaan jumalanpalvelukseen. Rakkaus Jumalaan ilmaistaan sekä tunteen että totuuden kautta. Oikean jumalanpalveluksen motiivina on aina rakkaus Jumalaan. Jos palvelemme Jumalaa jostakin muusta syystä kuin rakkaudesta, niin palveluksesta tulee kaavojen ja rituaalien suorittamista. Jumalanpalvelus voi olla muodollisesti oikea, mutta jos sydän ei ole mukana, se jättää ihmisen kylmäksi.

Totuuden kirkastuminen sekä omasta itsestä että Jumalasta on merkki Pyhän Hengen työstä ihmisen sydämessä. Totuuden kirkastamisessa Pyhä Henki käyttää Jumalan sanaa, Raamattua. Jumala on ilmoittanut totuutensa sekä vanhan - että uuden testamentin kirjoitusten kautta. Oikeassa jumalanpalveluksessa sana on keskeisellä paikalla. Jumalanpalveluksessa on kyse kumartamisesta eli palvomisesta ja palvelemisesta. Oikea palvonta ei jätä ihmistä paikalleen, vaan johtaa palvelemiseen yhdessä Jeesuksen kanssa. Rakkaudessa ja totuudessa palveleminen on suurinta ja kauneinta mitä ihminen voi elämässään kokea. Ihminen palvelee sitä mitä hän palvoo ja kumartaa. Palvominen osoittaa kiintymyksemme kohteen, palvelemisessa tulee esille tämän rakkaussuhteen hedelmä. Ihminen voi kiintyä hyvin moniin eri asioihin. Jumala varoitti kansaansa kiintymästä vääriin asioihin. "Kun kohotatte katseenne taivasta kohden ja näette auringon, kuun ja tähdet, taivaan kaikki joukot, älkää langetko niiden lumoihin, älkää kumartako älkääkä palvoko niitä. Ne on Herra, teidän Jumalanne, jättänyt muille kansoille." (5. Moos. 4:19.) Eevan ja Adamin kokemus opettaa meille sen, että ihminen voi helposti lumoutua. Paholaisella on lumoamisesta pitkäaikainen kokemus. Hän on käyttänyt lumouksen taktiikkaa erittäin menestyksellisesti. Lumous sokaisee silmämme niin, ettemme näe totuutta ja sen tähden astumme harhaan. Jeesuksen kohdalla hänen lumouksensa ei onnistunut, koska Jeesuksella oli Isänsä kanssa jakamaton suhde. Jeesuksen kautta meillä on mahdollisuus vapautua paholaisen lumouksesta. Kun meillä on Jeesuksen kanssa läheinen ja jakamaton suhde, niin olemme turvassa hänen siipiensä suojassa.

perjantai 9. syyskuuta 2011

Teuvo täytti eilen 50 vuotta!

Minua pyydettiin eilen aivan yllättäen erään ihmisen 50-vuotissyntymäpäiville. En edes tiennyt kenestä henkilöstä oli kysymys. Kutsu oli niin vetoava, että rohkenin ottaa kutsun vastaan. Jännittyneenä menin juhlaan. Hämmästyin, koska päivänsankari olikin minulle entuudestaan hyvin tuttu. Muistin heti oman 50-vuotisjuhlani, joka oli kaikille avoin. Silloin aivan yllättäen juhlaani saapui tämä sama mies, jonka juhlaan minä vuorostani saavuin nyt. Olipa erikoinen johdatus, että olimme toistemme 50-vuotisjuhlissa, kuin "sattuman" oikusta. Elämä on ihmeellistä! Juhla oli vapaamuotoinen. Ohjelma koostui lähinnä kakku-tarjoilusta ja vapaamuotoisesta keskustelusta. Vieraat istuivat ringissä, pitkin huoneen reunuksia ja juttelivat. Keskellä huonetta oli iso pöytä, josta sai käydä noutamassa suuhun pantavaa.
Kiitos juhlan järjestäjille ja onnea ja siunausta Teuvolle, siirtyessäsi uudelle vuosikymmenelle!"Älä sure, vaikka vuodet karttuu, niiden myötä onni suureks varttuu!"

Miten me voimme ruokkia Jeesusta?

Kaikki häävieraat seisovat hääparin lähellä nähdäkseen miten he leikkaavat hääkakusta yhteisen palan ja sitten heille varatussa pöydässä syöttävät tuota kakkua toinen toisilleen. Tässä on kaunis kuva rakkaudesta, joka yhdistää miehen ja naisen toinen toisiinsa. En tiedä miksi juuri tähän yhteyteen on otettu mukaan jalanpolkaisun rituaali, jossa tavoitellaan "johtajuutta". Ajatellaan nimittäin niin, että se kumpi ensiksi ennättää polkaista toisen jalkaa on tulevan kodin "kingi", joka sanoo missä kaappi seisoo. Särkeekö tuo jalanpolkaisurituaali kauniin kuvan rakkaudesta, joka ei etsi omaa etuaan? Onko tuohon rituaaliin kätketty valtataistelun siemen, joka alkaa vaikuttaa polkaisun voittaneen aviopuolison alitajunnassa, antaen hänelle "luvan" olla kodin määräävä osapuoli?

Jätän nyt tuon jalanpolkaisuriitin sikseen ja mietin enemmän kakunsyöttämisen kaunista ja herkkää hetkeä.
Mitä voimme oppia tästä kauniista seremoniasta hengellisesti?

Kakun leikkaaminen ja syöminen yhdessä on ensimmäinen teko, jonka aviopuolisot tekevät yhdessä. Yhteistyön tulisi jatkua häiden jälkeen elämän loppuun asti. Rakkaus ei elä, jos molemmat aviopuolisot eivät huolehdi toistensa "ruokkimisesta".
Kun Jeesus haluaa luoda läheisen rakkaussuhteen kanssamme, hän kolkuttaa ovellamme ja pyrkii pääsemään ateriayhteyteen kanssamme. Mieleeni tulee hääpöytä, jossa rakastavaiset syöttävät herkkuja toinen toisilleen. Jeesuksen tarjoaman ruoan ymmärrämme tarkoittavan hänen sanaansa, mutta mitä on se ruoka, jota me tarjoamme Jeesukselle? Miten me voimme ruokkia Jeesusta?

Jätän tämän kysymyksen avoimeksi ja odotan sinulta mielipidettä asiaan?
Kerro millä tavoin me voimme ruokkia Jeesusta? Löydätkö Raamatusta jonkun kohdan, jossa kerrotaan siitä, mikä tekee Jeesuksen kylläiseksi?

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

"Hetkessä saapuu hänen sanansa perille!"

Psalmit antavat paljon iloa, rakkautta ja rauhaa. Nääntynyt sielu saa voimaa ja mieli virkistyy. Kun avaa Raamatun ja lukee psalmeja, niin mielessä tapahtuu samaa kuin pimeässä huoneessa, jossa sytytetään valot. Monissa psalmeissa kutsutaan meitä kiittämään ja ylistämään Jumalaa. Näin tehdään myös psalmissa 147. Sanoin ja sävelin kiittäminen on luonnollisin tapa osoittaa kiitollisuutta Jumalalle.
"Hyvä on Jumalaamme sävelin kiittää, ihanaa on virittää ylistyslaulu!" (jae 1.)
Kun katsotaan psalmia 147 vähän tarkemmin, niin nähdään miten paljon erilaisia syitä voimme löytää Jumalan ylistämiselle ja kiittämiselle. Jumala haluaa herättää meissä ylistämisen ja kiittämisen halun monin eri tavoin. Luominen ja lunastaminen ovat kaksi suurta teemaa, jotka tulevat esille kaikkialla Raamatun teksteissä. Näiden aiheiden ajatteleminen ja ymmärtäminen eivät jätä ihmistä välinpitämättömään ja surulliseen mielentilaan. Niiden kautta Vapahtaja tulee todelliseksi, rakkaaksi ja läheiseksi.

Herra on rakentaja ja parantaja. Tämä antaa toivoa kaikille ihmisille. Erityisesti niille, jotka ajattelevat, että heidän elämänsä on pilalla. Nuorenkin elämä voi olla tänä päivänä kuin rikki revitty. Murskaantuneiden toiveiden keskellä tuskainen ja kipeä sydän saattaa miettiä, että kuka korjaisi elämäni rauniot?

"Herra rakentaa Jerusalemin jälleen ..." (jae 2.) Sinä voit panna oman nimesi Jerusalemin nimen paikalle. Herra haluaa rakentaa sinut jälleen, sinut, sinun perheesi, kotisi, työsi, yhteisösi ja seurakuntasi. "Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, hän sitoo heidän haavansa." (jae 3.) Tässä on meille toivoa antavia Jumalan lupauksia. Niihin on hyvä tarttua uskon otteella ja pitää niistä kiinni. Tähdet taivaalla muistuttavat meitä jatkuvasti Jumalan huolehtivasta rakkaudesta. Jokaisella tähdellä on Jumalan antama nimi, jota Jumala ei unohda koskaan. Kaikilla taivaankappaleilla on jokin ihmeellinen merkitys, Jumalan suunnitelmissa. Hän on kutsunut myös sinut nimeltä. Olet Jumalalle tärkeä ja kallisarvoinen, vaikka et sitä itse huomaisikaan. "Suuri on Herramme, suuri ja voimallinen, mittaamaton on hänen viisautensa." (jae 5.) Psalmin sanat vakuuttavat, että Jumala on huolehtiva Jumala. "Hän antaa karjalle ravinnon, hän ruokkii korpin pojat, jotka huutavat nälissään." (jae 9.) Onko tämä totta myös ihmislasten kohdalla? Vieläkö Herra jaksaa armahtaa ja ruokkia ihmiskunnan nälkäkuoleman partaalla elävät lapset ja aikuiset, joilta kuumat ja kuivat tuulet ovat vieneet leivän? Onko nälkäisillä lupa vedota psalmin 147 lupauksiin tänään, huomenna ja tulevaisuudessa?

"Herra katsoo niihin, jotka häntä palvelevat, niihin jotka panevat toivonsa Herran armoon." Tämä ajatus tuo mieleen kysymyksen, että mitä Herra tekee niiden ihmisten kanssa, jotka eivät häntä palvele? Niiden, jotka kieltävät hänen olemassaolonsakin tai pilkkaavat ja herjaavat Luojaansa avoimesti ja julkeasti?

Raamatun sanan ja Jeesuksen elämän kautta Jumala on ilmoittanut meille tahtonsa. "Hän lähettää käskynsä maan päälle, hetkessä saapuu hänen sanansa perille". (jae 15.) Onko hänen sanansa saapunut perille sinun ja minun sydämeen? Tämä kysymys on niin tärkeä, ettei sitä voi ohittaa välinpitämättömällä asenteella!

tiistai 6. syyskuuta 2011

Tyttökaarti "lensi" Ouluun

Suvi palasi tänään lasten kanssa Oulun kotiin. Vilma täyttää perjantaina kolme kuukautta ja Jessica jouluna kolme vuotta. Aika menee nopeasti ja lapset kasvavat ja kehittyvät vauhdilla. Terveiset Ouluun ja hyviä ja aurinkoisia syyspäiviä, Nahkatehtaankadulle.

Onnitteluteksti rohkaisee yhä!

Kun täytin seitsemän vuotta sitten (17.7.2004) 50 vuotta, sain Esalta ja Tepalta onnittelutekstiksi Ps. 146:5.

"Onnellinen se, jonka auttaja on Jaakobin Jumala, onnellinen se, joka turvaa Herraan, Jumalaansa".

Tämä jae kertoo onnemme lähteestä. Jumala on elämämme lähde. "Hänessä me olemme, elämme ja liikumme". Psalmin kirjoittaja ymmärtää Luojan suuruuden, rakkauden ja uskollisuuden luotujansa kohtaan. Sen tähden hänen sielunsa ylistää Herraa. Jumalan hyvyydestä tietoisena hän päättää kiittää ja ylistää Herraa koko elämänsä ajan. Kiittämiseen hän haluaa käyttää suuta ja sormia. Hän haluaa laulaa ja soittaa niin kauan kuin hän elää.

Kun luemme Raamattua, niin voimme panna merkille, kuinka Jumala on heikon ihmisen tukena. Sorretut, nälkäiset, vangitut, sokeat, maahan painetut, muukalaiset, lesket ja orvot saavat osakseen Jumalan armon ja avun. Voimme todeta tämän totuuden myös psalmin 146 ajatusten perusteella.

Maan mahtavilla kuvataan niitä ihmisiä, jotka luottavat omiin voimiinsa ja jotka pyrkivät alistamaan toiset ihmiset heidän valtansa alle.

Ne, jotka eivät pysty suojelemaan itseään väärältä kohtelulta, saavat turvautua Jumalan apuun. Tämä antaa heikolle voimaa ja onnen tunteen hänen sydämeensä, koska hän tietää, että Jumala ei hylkää eikä jätä häntä hädän hetkellä, vaan tulee hänen avukseen.

"Herra hallitsee ikuisesti. Hän on sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!" (Ps. 146:10.)

maanantai 5. syyskuuta 2011

Loma loppui ja työt alkoivat

Lomani loppui ja työt alkoivat. Kahdeksan tuntia toimistotyötä on nyt takanapäin. PSL:n ylimääräisen edustajiston kokouksen pöytäkirja tuli melkein valmiiksi. Tietokone ja puhelin ovat työni tärkeät työvälineet. Ilman näitä tekniikan keksintöjä työ ei nykyisin onnistuisi lainkaan. Puhelin muisti soida useampaan kertaan. Puhelinmyyjät ovat myös aloittaneet työnsä. Virolaisella korostuksella puhuva reipas naisääni myi Tonon sukkia. Illalla, kun olin Vilman kanssa, Suvin ja Annen ollessa kauppareissulla, Annenkin puhelimeen tuli puhelinmyyjän soitto. Tällä kerralla oli kyseessä ilmeisesti lehtitilaukset. En jäänyt kuuntelemaan tarkemmin. Nyt joudun olemaan pari päivää ilman autoa, koska taannoin kuorma-auton aiheuttamat autoni peräosassa olevat kolhut korjataan automaalaamossa. Onneksi minulle ei tule korjaustöistä laskua. Maksoin nimittäin melko suuren autonkorjauslaskun tänä syksynä ennen katsastusta. Tämä oli ensimmäinen huolto, jonka teetin nykyiseen autooni.

lauantai 3. syyskuuta 2011

Niinisalon varuskunta-alue toi mieleeni muistoja nuoruudestani

Niinisalon varuskunta-alue toi muistoja nuoruudestani. Siitä on jo n. 40 vuotta aikaa, kun olin näissä maisemissa tykkimiehenä, mittauspatteristossa.
Tällä kerralla olin Terhon apuna, kun hän haki Niinisalosta käytetyn auton. Arjavaaran perheellä oli myynnissä Volvo V 850 vm 95. He olivat tuoneet auton Saksasta, Frankfurtista, seitsemän vuotta sitten vuonna 2004. Terho on nyt auton kolmas omistaja.

Kiitos Arjavaaran perheelle ystävällisyydestänne ja vieraanvaraisuudestanne. Oli rohkaisevaa tavata teidät ja nuorin poikanne. Harvoin sitä autokauppojen yhteydessä rukoillaan. Tämä oli kuitenkin aivan luonnollinen kokemus teidän kanssanne. Usko yhdistää tuntemattomat ihmiset ihmeellisellä tavalla. Rouva sanoi minun olevan tutun näköinen. Hän kertoi tavanneensa minut blogillani. Tämä osoitti sen, että blogini on tainnut löytää paikkansa nettimaailmassa. Eilenkin näillä sivuilla oli käynyt 91 katsojaa. Jospa useammat ihmiset rohkenisivat laittamaan ajatuksistaan pienen kommentin. Näin blogista tulisi entistä mielenkiintoisempi. Jokaisella ihmisellä on jotakin ainutlaatuista jaettavaa muiden ihmisten kanssa. Ihan tavalliset arkiasiatkin ovat piristäviä. Kuvaukset ovat kuin ikkunoita, joista saamme katsella elämän ihmeitä.

Autonhakumatka oli pitkä. Terho ajoi minun autollani koko matkan Kuusamosta Niinisaloon. Paluumatkalla seurasin tarkasti mustaa volvoa jonka rekkari on RTY-877. Ruvetaan Terho yhteistyöhön, oli ajastus, joka tuli mieleeni rekkarin kirjaimista. Tiet olivat hyvässä kunnossa eikä hidasteita ollut missään. Matkanteko joutuikin meiltä nopeasti. Menomatkalla pidimme vain pari pientä pysähdystä. Paluumatkalla pysähdyimme useamman kerran. Navigaattori ohjasi matkamme Oulun kautta lyhintä mahdollista reittiä.

Sanni-tätini lämmin koti, Alavudella, oli matkamme tärkeä tukikohta. Saimme nauttia isäni siskon vieraanvaraisuudesta, saunomisesta ja iloisesta seurasta. Terho ehti käydä Sannin kanssa verkoillakin. Näin ainakin pari isoa lahnaa, jotka Sanni ajatteli savustaa myöhemmin päivällä. Kiitos Sanni-tädille hyvästä huolenpidosta! Kiitos myös Toni Puttoselle yskänlääkkeestä, jonka saimme reseptisi mukaan Alavuden apteekista. Flunssan jälkeen saamani yskä on hellittänyt jo huomattavasti ja olo on paljon parempi.

Sapattiaamuna 3.9. klo 10-12 pidimme Viinikankujalla kotijumalanpalveluksen. Lauloimme, rukoilimme, tutkimme sanaa ja keräsimme myös uhrilahjan lähtystyötä varten. Terho luki lähteyskertomuksen Afrikasta. Se kertoi Deborahista, jolta kysyttiin paljon uskoa ja rohkeutta seurata Jeesusta, koska hänen kodissaan oli vihamielinen suhtautuminen Doborahin vakaumusta kohtaan. "Eräänä vaikeana hetkenä Herra antoi Deborahille unen, joka on rohkaissut häntä. Unessa hän näki kirkkaan valon ja kuuli äänen, joka kehotti häntä pysymään uskollisensa Jumalalle ja totuudelle. Uni on auttanut häntä kestämään kärsivällisesti ne uskon koetukset, joita hän joka päivä kohtaa".
Raamatuntutkistelun teema oli: "Jumalanpalvelus pakkosiirtolaisuuden ajasta eteenpäin". Sanoma puhutteli meitä kaikkia hyvin paljon ja opimme monia tärkeitä asioita Jumalasta ja hänen palvelemisensa tärkeydestä.

Lastenlapset saivat matkalta mukavia tuliaisia. Mikael sai punaisen palomiehen kypärän ja kuulia, Jessica sai pienen hevosen ja Vilma lämpimän pehmeän asun (Tutta-tuotteita).

Suomi on siisti ja harvaanasuttu maa, jossa asuu ahkeria, rehellisiä ja rauhaa rakastavia ihmisiä.

perjantai 2. syyskuuta 2011

Lähden matkalle

Lähden tänään Terhon kanssa matkalle Etelä-Suomeen. Suvi tulee tänään lasten kanssa Kuusamoon.
Pyydän esirukousta, että matka menisi hyvin!

torstai 1. syyskuuta 2011

Blogini tilastotietoja katsomassa

Katsoin tänään 1.9.2011 mielenkiinnosta blogini tilastotietoja. Tänään blogillani on käynyt 70 henkilöä. (Eilinen katsojamäärä oli lopulta 87). Koko blogini historian aikana sivujen katsojalukumäärä 1.9.2011 mennessä on ollut: 36.709. Kaikkein eniten katsojia on ollut helmikuussa 2011 (3.991).
En tiedä, että onko tuo luku paljon vai vähän, kun sitä verrataan muiden blogeihin ja niiden sivujen katsojalukuihin? Mitä mieltä te olette?
Löysin lisää mielenkiintoista tilastotietoa blogiltani.
Toukokuu 2009 - maaliskuu 2019 välisenä aikana blogillani on käynyt ihmisiä Suomesta ja ulkomailta seuraavasti: (Päivitetty päivittäin/viikoittain)

Suomi 197.380, Yhdysvallat 22602, Saksa 21.936, Venäjä 14.744, Ukraina 7.079, Ruotsi 3.002, Ranska 2.640, Espanja 1.663, Tuntematon alue 1.202, Alankomaat 1045,

Britannia 1041, Kiina 848, Puola 844, Romania 754, Portugali 727, Arabiemiirikunnat 713, Norja 645, Kanada 472, Irlanti 449, Indonesia 326, Serbia 303, Thaimaa 234, Moldova 225, Singapore 186, Intia 169, Myanmari (Burma) 162, Japani 160, Turkki 154, Latvia 150, Kambodza 145, Brasilia 137, Egypti 133, Saudi-Arabia 119, Viro 114, Mauritius 113, Vietnam 107, Australia 102, Israel 101, Tsekki 94, Etelä-Korea 84, Malesia 84, Unkari 78, Tanska 68, Kroatia 67, Taiwan 67, Italia 66, Itävalta 65, Pakistan 64, Sveitsi 64, Hongkong 63, Libanon 51, Valko-Venäjä 50, Kenia 43, Kolumbia 43, Belgia 42, Meksiko 41, Slovakia 39, Jemen 38, Filippiinit 34, Slovenia 29, Argentiina 28, Malta 27, Kreikka 22, Irak 20, Sri Lanka 17, Armenia 16, Jordania 16, Islanti 14, Luxemburg 12, Peru 12, Nigeria 11, Bulgaria 11, Ahvenanmaa 11,

Ahvenanmaa 9, Panama 8, Turkmenistan 8, Etelä-Afrikka 7, Algeria 6, Bangladesh 6, Togo 6, Senegal 4, Georgia 4, Nepal 4, Norsunluurannikko 4, Marokko 4, Caymansaaret 4, Ghana 3, Bolivia 3, Kypros 3, Chile 3, Bosnia ja Hertsegovina 3, Oman 3, Ecuador 3, Liettua 3, Kazakstan 3, Albania 3, Uruguay 2, Aruba 2, Costa Rica 2, Dominikaaninen tasavalta 2, Uusi-Seelanti 2, Venetzuela 2, Makedonia 2, Mongolia 2, Qatar 2, Etiopia 1, Paraguay 1, Benin 1, Somalia 1, Angola 1, Malediivit 1, Guatemala 1, Azerbaidzan 1, Färsaaret 1, Macao 1, Liberia 1, Montenegro 1, Sudan 1, Tunisia 1, Kongon demokraattinen tasavalta 1, Kuwait 1, Guam 1, Palestiina 1, Afganistan 1, Guinea 1, Iran 1, Tansania 1, Mali 1

Kymmenen kiinnostavinta kirjoitusta (18.12.2017) ovat olleet seuraavat:
1. 2.5.2009 (1.315) Esirukouspalsta
2. 15.9.2012 (1.026) Ps. 91 lauluna
3. 8.2.2012 (998) Luentosarja henkimaailman ilmiöistä
4. 15.4.2012 (992) Titanic-hymni
5. 1.1.2013 (890) Kasvisravintola Karpalon avajaispäivä
6. 16.3.2009 (767) Kasvisravintola Karpalo
7. 26.2.2013 (707) Hannu Hautala
8. 29.11.2009 (499) Armas Maasalon adventtivesper 
9. 1.9.2011 (498) Blogini tilastotietoja katsomassa
10. 2014 (329) Minkälainen puu sinä olet

11. 21.1.2010 (319)Jeesus haluaa antaa sinulle
12. 1.2.2011 (202) Oodi Helmikuulle!
13. 13.5.2009 (180) Yksityiskohtaista tietoa juuristani
14. 6.3.2012 (170) Terveysprojekti Karpalo

(Tämä lista on päivitetty 25.1.2019)

Päivitän tilastoa ainakin siltä osin, että näette mistä uusista maista blogilleni on tullut vieraita. Tänään (2.9.2011) sain vieraan Argentiinasta7