tiistai 27. syyskuuta 2011

Sanotaan yhdessä Jeesukselle kyllä!

Tämän illan sanoma Oulusta kosketti sydämiämme Kuusamossa. Meitä oli koolla vähän suurempi joukko kuin eilen illalla. Olin erityisen iloinen siitä, että eräs ystävä jota kutsuin tänään ruokatunnilla kirkkoomme, otti kutsun vastaan ja tuli kokoukseen. Marko Huurteen todistus ja laulu toivat omakohtaisen kokemuksen kautta Jumalan sanan ja johdatuksen lähellemme. Raamattu vakuuttaa, että todistuksemme sanan kautta Herra vetää meitä puoleensa. Illan sana käsitteli uskon kautta vanhurskauttamisen totuutta monesta eri näkökulmasta. Tämä totuus on evankeliumia, joka tuo sydämeen suuren ilon, rauhan ja levon. Meidän ei tarvitse verrata itseämme toinen toisiimme ja kokea alemmuutta tai ylemmyyttä. Paavali opettaa tämän totuuden hyvin selvästi erityisesti Roomalaiskirjeessä. Simon Liversidge toi nämä tekstit vastaanotettaviksemme. Vastaanotettuna sana tulee lihaksi. Jumala rakastaa meitä kaikkia sellaisina kuin olemme. Jeesuksessa olemme Jumalan lapsia. Varmuus siitä, että meitä rakastava Isämme, joka odottaa ja kaipaa lapsiaan kotiin, innoittaa meitä elämään hänen lähellään jo tässä ajassa. Kainin ja Aabelin elämän kokemukset esikuvaavat kahta ihmisryhmää, jotka tälläkin hetkellä elävät maailmassamme. Aabel edustaa uskon kautta vanhurskautettuja ja Kain edustaa niitä, jotka luottavat omaan vanhurskauteensa, jota meillä ihmisillä ei ole ollenkaan. Olemme kaikki syntiä tehneet ja vailla Jumalan kirkkautta! Tarvitsemme Kristuksen vanhurskauden ja se riittää suurimmallekin syntiselle, pelastukseksi. Kaikkihan me olemme suuria syntisiä, joten tarvitsemme jokainen Kristuksen. Puheessa tuli hyvin esille se ajatus, että vanhurskaus ei ole idea tai oppi, jonka teoreettinen ymmärtäminen ja tiedollinen hyväksyminen, pelastaisi meidät. Pelastuaksemme, tarvitsemme Kristuksen persoonan. Vain persoonan varaan annettu elämä pelastuu. Tiedon on vaihduttava kokemukseksi ja suhteeksi persoonan kanssa. Kun otamme vastaan Kristuksen Vapahtajana ja Herrana, niin me saamme hänen vanhurskautensa ja alastomuutemme peitetään. Simon Liversidgen kokemus vuoren kielekkeeltä putoamisen vaarasta oli vaikuttava kuvaus pelastuksesta. Vain Jumalan ihme pelasti hänet ja hänen ystävänsä putoamasta rotkoon. Jumalan auttavat kädet ojentuivat heidän puoleensa juuri oikealla hetkellä. Simonin ystävä tunsi vahvan otteen vyötäröllään. Ne olivat Jumalan lähettämät auttavat, pelastavat ja suojelevat kädet. Simonin ystävä otti suuren riskin yrittäessään auttaa toveriaan putoamasta varmaan kuolemaan. Taivaan Isä otti myös suuren riskin, kun hän lähetti Poikansa meitä pelastamaan. Eikö tämä herätä meissä valtavan rakkauden ja kiitollisuuden Jumalaa kohtaan ja halun palvella häntä. Rakastavan Isän ojennetut kädet ovat valmiina sulkemaan meidät syliinsä. Emmehän torju hänen rakastavaa kutsuaan tulla hänen luokseen kotiin, jossa tulemme rakastetuiksi ja hyväksytyiksi juuri sellaisina kuin olemme. Kaikki on valmiina sinua ja minua varten. Sanotaan yhdessä Jeesukselle kyllä!

Tervetuloa huomenna klo 18 kuulemaan sanaa aiheesta: "Elämän tyhjyys ja tarkoitus?"

Ei kommentteja: