torstai 30. heinäkuuta 2015

Auton katsatuspäivä oli tänään!

Auto meni tänään katsastuksesta läpi. Hieno juttu, että saa taas vuoden ajella huoletta.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

"Heitä jo taakkasi pois!"

"Heitä taakkasi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen. Hän ei salli vanhurskaan ainaisesti horjua."  (Ps. 55:23.)

Pitkäaikainen huoli voi muodostua painavaksi, jopa yli voimien käyväksi, taakaksi, jota on raskas kantaa, varsinkin silloin, jos ihminen tuntee olevansa yksin painolastinsa kanssa. Elämä voi mennä niin vaikeaksi, että elämän tarkoitus ja sen mielekkyys katoavat kokonaan. Jumala ei kuitenkaan ole koskaan paha eikä muutu pahaksi. Hän on aina hyvä ja rakastava Isä, joka rakastaa meitä iankaikkisella rakkaudella. Maailmassa oleva paha ei ole Jumalan syytä.

On hyvä tietää, että meille sallitut koetuksen hetket ovat meidän parhaaksemme. Niiden kautta Herra kasvattaa meitä tulevia päiviä varten ja vahvistaa uskoamme vielä suurempiin koetuksiin, jotka tulevat maan piiriä koettelemaan. Jumalan toimintaa emme useinkaan ymmärrä. Vasta ikuisuudessa meille selviää moni arvoitus. Pahan koskettaessa meitä, meillä on suuri vaara katkeroitua, tulla vihaisiksi ja syyttäviksi ihmisiä ja Jumalaa kohtaan. Näistä tilanteista ei päästä vapaaksi ilman anteeksiantoa ja Jumalan rakkautta.

"Heitä taakkasi Herran huomaan" ... Tässä on rohkaiseva sana kaikille uupuneille ja särkyneille kulkijoille. Herran huomaan heitetyt ja jätetyt taakat keventävät askeleet ja suoristavat selät, koska tiedämme, että kaikki on hänen kädessään. Vapautuminen lähtee sisältä käsin, kun Herra antaa uskon ja luottamuksen siihen, että olemme hänen huolenpitonsa kohteina joka hetki. Hyvä Jumala ei anna meidän ainaisesti horjua uskon ja epäuskon tuulissa, kun tartumme uskossa hänen lupauksiinsa ja luovutamme hänelle kaiken, itsemme ja kaiken mikä painaa mieltämme.

"Heitä jo taakkasi pois! Heitä jo taakkasi pois, On Jeesus jo kantanut syntisi, Heitä jo taakkasi pois!" (W.A. Crane.)

Nämä laulun sanat saivat minut uskomaan evankeliumin ilosanoman omalle kohdalleni ja vapautumaan syntitaakasta. "Oi, kiitos, Jeesus, että etsit mun. Nyt iloita saan aina lapsenasi. Kaikk' vastukset ja elon murehet, Saan tuoda sulle, jättää helmahasi." (Saimi Moberg.)

lauantai 25. heinäkuuta 2015

Arvoitus!


 Kuvahaun tulos haulle Kyyhkynen
Arvoitus:

Kyyhkynen "lensi" länteen, vaikka sen oli määrä "lentää" itään.

Tiedätkö mikä on arvoituksen ratkaisu?

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Virkistävää ja stressitöntä kesäpäivää, Sinulle!

Oppiminen, pukeminen ja riisuminen tapahtuvat yksi asia kerrallaan. Samoin kävellessä, matka taittuu yksi askel kerrallaan. Monet marjoista ja hedelmistä poimitaan yksitellen. Aika kuluu sekunti kerrallaan. Esimerkkejä löytyy vaikka kuinka paljon siitä, miten pienillä asioilla on tärkeä merkitys hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Hosuminen, kiirehtiminen ja hamstraaminen eivät ole meille hyväksi. Väsytämme niillä turhaan itsemme.

Keskeneräiset työt kertovat siitä, että ihminen on ottanut uuden työn, entisen ollessa vielä kesken. Joskus näyttää siltä, ettei mikään asia tule koskaan valmiiksi. Keskeneräiset työt aiheuttavat meille stressiä.

Jumala on järjestyksen Jumala. Luodessaan maailman, hän teki sen järjestyksessä ja sai työnsä päätökseen. Sen työn, jonka hän on aloittanut meissä, hän vie sen päätökseen.

"Herra vie asiani päätökseen. Herra, sinun armosi pysyy ikuisesti. Älä jätä kesken kättesi työtä!" (Ps. 138:8.)

" ... ja luotan täysin siihen, että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, vie sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä." (Fil. 1:6.)

Tämän päivän sana antaa meille iloa ja rauhaa!

"Luota Herraan ja tee hyvää, asu maassa ja noudata totuutta. Olkoon ilosi Herrassa, niin hän antaa sinulle mitä sydämesi pyytää. Anna tiesi Herran haltuun ja luota häneen, niin hän sen tekee. Hän tuo esiin vanhurskautesi kuin valon ja oikeutesi kuin keskipäivän. Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, joka juonia punoo. Jätä pois viha ja hylkää kiukku. Älä kanna kaunaa, se on vain pahaksi." (Ps. 37:3-8.)

Virkistävää ja stressitöntä kesäpäivää, Sinulle!

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Suomalaiset ystävät toivat tänään ranskalaisen ystävänsä Rukouspuutarhaan!

Tänään, kun olin syömässä Karpalossa, näin eteisessä kolme asiakasta, jotka tutkivat ilmoitustaulua. Huomasin, että eteinen vaikutti kovin pimeältä, koska aurinko ei sillä hetkellä paistanut. Jätin ruokailuni kesken ja menin eteiseen laittamaan valot päälle. Asiakas kysyi, että mitä tuo Rukouspuutarha tarkoittaa ja missä se on? Sanoin heille, että voin viedä heidät sinne ja näyttää missä se on. Menimme alakertaan ja pyysin heitä riisumaan kengät jalasta ja odottamaan, kunnes saan laitettua Rukouspuutarhan juhlavalaistukseen. Kun kaikki oli valmista, johdattelin heidät sisään puutarhaan ja samalla puutarhan esittelyn kautta Raamatun ihmeelliseen maailmaan. Ystävät olivat näkemästään ja kokemastaan hämmästyneitä ja vaikutettuja. Ystävistä kaksi oli suomalaista ja yksi ranskalainen. Raskalainen tunsi olonsa hyvin kotoisaksi, koska puutarhassa oli Eifeltornin pienoismalli. Hän oli myös huomannut kaksi maalausta, jotka olivat ranskalaisen taiteilijan maalaamia. Rukouspuutarhassa sain antaa heille muistoksi Raamatun lupaukset ja rukoilla heidän puolestaan. He sanoivat tuntevansa Rukouspuutarhassa erityisen rauhan ja siunauksen.
"En olisi uskonut, että Kuusamossa on tällainen paikka", totesi lopuksi yksi vieraista. Rukouspuutarhan vieraskirjaan jäi kauniit sanat muistoksi tästä vierailusta!

Sanoin ystäville, että usein 22 päivä minulle tapahtuu merkittäviä asioita. Tämä on se merkittävä asia, joka tänään 22.7.2015 tapahtui, sanoin heille. Uskon, että ystävät tulevat muistamaan tämän hetken koko loppu elämänsä ajan. Toivottavasti tätä kokemusta kerrotaan myös Ranskassa. Ranskalaisten ystävien on mahdollista lukea tämä kirjoitus blogiltani, google-kääntäjän avulla, omalla kielellään.

Olette kaikki lämpimästi tervetulleita kokemaan Jumalan läsnäolon ja hiljentymään tähän puutarhaan. Se on avoinna ma-pe klo 11-17 ja muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kun tulin takaisin jatkamaan ruokailuani, huomasin, että lautaselleni oli ilmestynyt lisää ruokaa. Niina oli laittanut Karpalon sulkeutumisen tähden lounaspöydältä jääneitä tähteitä lautaselleni. Oli siinä minulla syömistä, ennen kuin lautanen oli tyhjä.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Pappilan pellolla tapahtuu ihmeitä ja kuullaan Jumalan ihmeistä!

Olin eilen illalla kasvimaalla, yksin. Sateen jälkeen maa näytti raikkaalta ja hyvävoimaiselta. Iloitsin kasveista ja kasvun ihmeestä. Perkasin penkkien välejä.  Sain eräältä palstaviljelijältä kätevän haran, joka oli valmistettu pokasahan terästä. Tilasin sellaisen haran itsellenikin.

Näen kaukaa erään iäkkään herrasmiehen astelevan varovaisin askelin minua kohti. Hän on selvästikin iltalenkillä ja tekee nyt pienen poikkeaman lenkiltään. Mies on minulle tuntematon. Aluksi en ajatellut, että hän tulee minun luokseni. Hänen lähestyessään huomaan, että miehellä on valkoinen lappu oikean silmän päällä silmälasin alla.

Saapuessaan palstani reunalle hän katselee viljelyksiäni tarkasti. Hän antaa tunnustusta hyvin hoidetusta maasta ja toteaa, ettei tämä tulos ole tullut muuten, kuin ahkeran työn tuloksena. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. Hän on kiinnostunut tietämään, mitä kasveja kasvatan. Hän kertoo olevansa maanviljelijä. Keskustelemme maanviljelyksestä, kasveista, Suomen maanviljelyksen kannattavuudesta, Suomen sääolosuhteista ja erityisesti tästä poikkeuksellisen kylmästä kesästä.

Katson hänen oikeaan silmäänsä ja kysyn: "Mitä sinun silmällesi on tapahtunut"? "Se on mennyt puhki, hän vastasi." "Miten se tapahtui", kysyin?

Mies kertoo pitkän tarinan traktorionnettomuudesta. Hän oli jäänyt oman traktorinsa alle ja saanut sorkkaraudalla avitettua sen verran, että oli saanut päänsä pois traktorin pyörän alta. Sitten hänet kiidätettiin Kuusamon sairaalan kautta Ouluun. Kuljetukseen tarvittiin myös pelastushelikopteri. Ymmärsin, että kopterissa ollut lääkäri oli joutunut tekemään pitkän haavan paineiden poistamiseksi. Mies sanoo, ettei hän olisi ehkä jäänyt henkiin, jos tätä toimenpidettä ei olisi hänelle tehty ajoissa.
"Onnettomuus tapahtui helmikuussa 2015 ja vasta nyt hän on päässyt kotiin", mies selitti.

Mies näyttää päässään olevia leikkausarpia ja kertoo, että leikkaukseen on tarvittu luuta toiselta ihmiseltä. Tulevina päivinä tutkitaan, että onko mahdollista tehdä hänelle silmänsiirto.

Oulussa hänelle tapahtui toinenkin onnettomuus. Hän oli kaatunut kasvoilleen kovalle asfaltille ja loukannut itsensä melko pahoin. Lääkäri oli sanonut hänelle, että jollei hän olisi ehtinyt laittaa käsiään kasvojensa eteen suojaksi, niin hän olisi ehkä kuollut.

Sanoin miehelle, että hänen elämällään on tärkeä merkitys, koska hän on edelleen elossa. Totesimme yhdessä, ettei ole ollut hänen aikansa vielä lähteä.

Keskustelun lopuksi kerroin, että olen Kuusamon adventtiseurakunnan pastori ja haluaisin pitää rukoushetken hänen kanssaan ja kiittää Jumalaa elämästä, varjeluksesta ja suojeluksesta. Hän suostuu ehdotukseeni. Pyysin hänelle myös pikaista paranemista kaikista vaivoista ja runsasta Jumalan siunausta tuleviin päiviin! Rukouksen jälkeen mies ottaa kädestäni kiinni ja kiittää liikuttuneena kokemastaan pyhästä hetkestä.

Jäin ihmetyksen valtaan, ja mietin, miten tuollaisesta onnettomuudesta voi selviytyä hengissä? Ihmettelin myös onnettomuudesta selviytyneen miehen iloisuutta ja reippautta. Panin merkille, ettei hän syyttänyt ketään, eikä valittanut elämän kovuutta! Herra siunatkoon tätä miestä ja hänen läheisiään!

Tällä kohtaamisella oli tärkeä merkitys! Tämä oli Jumalan johdatus! Pappilan pellolla tapahtuu ihmeitä ja kuullaan ihmeistä!