Lain kautta tulee synnintunto, Jeesuksen kautta pelastus synnistä!

Laki kasvattaa meitä Kristukseen ja vartioi meidät Kristuksen omina. Laki ei voi puhdistaa sydäntämme, mutta se ohjaa meidät puhdistuslähteelle, Jeesuksen luo, jonka veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos Jumalan laki kumotaan tai poistetaan, niin syntikin poistuu, eikä armoa tarvita.
Lain tehtävä on paljastaa meille synti ja Vapahtajan tarpeemme. Jos ihminen etsii vanhurskautta lain kautta, niin hän yrittää mahdotonta. Meidän pitää etsiä Jeesusta Kristusta ja antaa elämämme hänelle. Uskomalla häneen ja antautumalla hänelle, löydämme tien, joka vie elämään. Lain kautta tulee synnintunto, Jeesuksen kautta pelastus synnistä ja sen seurauksista!

M. L:n muistolle

Herran seurakunta odottaa autuaallisen toivon täyttymistä, Jeesuksen Kristuksen takaisintuloa. Tämä toivo muuttaa kuoleman, tappiosta voitoksi, koska Jeesus herättää uskossa kuolleet, kun hän tulee. Jokainen Jumalan lapsi voi yhtyä apostoli Paavalin sanoihin, jotka hän sanoi ennen kuolemaansa, kun hän tiesi lähtönsä hetken tulleen:

”Minä olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut, juoksun päättänyt, uskon säilyttänyt. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat.” (2. Tim. 4:7,8.)   

M. L. syntyi 1925 Sysmässä. Hän nukkui pois raamatullisen iän ylittäneenä 91-vuotiaana maanantaina 10.7.2017 klo 18.20, Rovaniemellä rakkaan tyttärensä saattelemana.

  

M. syntyi maanviljelijäperheeseen viidentenä lapsena 8-lapsiseen sisarusparveen, jossa pojat ja tytöt syntyvivät vuorotellen 4+4. Hän oli jo lapsena hyvin aktiivinen kaikessa toiminnassa. Valittulan kouluun oli lähes 8 km suuntaansa, jonka M teki kävellen ja talvella hiihtäen. Matka lyheni muutaman kilometrin, kun Joutsjärven jään kautta pääsi oikaisemaan.

Sota-aikana hän hankki pistoolin itselleen, jolla teurasti maatalojen sikoja ja muita eläimiä, kun miehet olivat rintamalla.17-vuotiaana hän itsekin osallistui sotatoimiin radistina Laguksen joukoissa Vickers-panssarivaunussa. Kuolema kävi lähellä, kun panssarivaunuun tuli vihollisen ammus. M sai päähänsä elinikäiset sirpaleet, jotka koteloituivat päähän muistona sodasta. Lapin sodassa M ajoi moottoripyörällä miinaan ja makasi tajuttomana Sinetän tien varrella, josta ruumiiden kerääjät toimittivat hänet Hirvaan kenttäsairaalaan. M osallistui silloin Tornion-maihinnousuun ja täytti siihen aikaan 18 vuotta.

Sodan päättyessä M jatkoi varusmiespalvelustaan Turussa autokomppaniassa, jossa hän sai lempinimen ”Touhula”. Iltalomilla hän tutustui tulevaan E-puolisoonsa. E:n täyttäessä 18 vuotta11.helmikuuta 1945 he menivät kihloihin ja häät vietettiin jo toukokuussa samana vuonna M:n kotona Sysmän Valittulassa.

Ensimmäinen koti perustettiin M:n lapsuudenkotiin Sysmään.

L:n perheeseen syntyi kolme lasta: kaksi tytärtä ja yksi poika. R syntyi esikoisena vuonna 1946, R 1947 ja M kuopuksena 1950.

Naimisiin mentyä M työskenteli monenlaisissa ammateissa Turun torikauppiaasta Pekkalan maanviljelijästä Inarin sähkölaitoksen ylihoitajaksi.

Rovaniemellä asuessaan hän kävi ilta-ammattikoulussa sähköasentajan linjan. Sähköistäen mm. Hirvaan kansakoulun, joka on edelleenkin toiminnassa. Asuinpaikkoja M:lle ja E:lle kertyi kymmeniä aina etelästä lähes perimmäiseen Lappiin.

Karigasniemessä asuessaan hän sähköisti Teno- ja Inarijoen taloja Angelista Outakoskelle saakka. Angelissa oli ”valojuhlat” jouluaattona 1966. M muistetaan vieläkin Angelissa valontuojana. Eräs rajamies, joka oli hyvä antamaan lisänimiä ihmisille, antoi M:lle nimen Mikko-vilkastus. Tämä nimi oli samansuuntainen nimi, minkä M sai jo Turussa autokomppaniassa, Touhula.

Tämä nimi kuvastaa hyvin M:n temperamenttia ja luonnetta.

Karigasniemessä hän perusti leirintäalueen vuonna 1966 palaneen omakotitalon paikalle. R hoitaa aluetta edelleen P-vaimonsa kanssa.

Inarissa ollessaan voimalaitoksen ylihoitajana hän jäi sairaseläkkeelle vuonna 1981.

Joitakin vuosia ollessaan eläkkeellä M koki uskonnollisen herätyksen ja liittyi vaimonsa E:n kanssa Rovaniemen adventtiseurakuntaan sapattina kesäkuussa 1983 pastori O P:n kastamana

M jäi leskeksi 2014, kun E-vaimo väsyi sairauden murtamana. Yhteistä leipää he ehtivät syödä lähes 70 vuotta.

M oli naapureilleen kovin avulias. Pyyteettömästi hän avusti naapureitaan ja sukulaisiaan kaikenlaisissa remontti- ja sähkötöissä. Kuusamon kirkon rakennustöissä M oli mukana 1996. Opin tuntemaan M:n iloisena ja reippaana veljenä, joka palveli sydämellisesti ja antautuneesti mitä erilaisimmissa tehtävissä. Kirkossa hän toimi usein kanttorina, säestäen laulut harmonilla.

M sai elää pitkän ja vaiherikkaan elämän. Isä-M, pappaa ja iso-pappaa sekä ystävällistä ja avuliasta naapuria jäivät kaipaamaan läheisten ja omaisten lisäksi laaja sukulais- ja ystäväpiiri.

M toteaa, että kaikista elämänsä aikana tehdyistä ratkaisuista parhain oli se, kun E antoi elämänsä Jeesukselle. Näin he saivat yhdessä palvella Herraa.

M ja E olivat uskollisia ja periaatteellisia seurakunnan jäseniä. Molemmat saivat elää pitkän ja rikkaan elämän.   

M-veli sai iäisyyskutsun keskikesällä, jolloin luonto on kauneimmillaan. Kesä muistuttaa meitä siitä ikuisesta kesästä jonne olemme matkalla.

M-veli uskoi Jeesukseen ja hänen takaisintuloonsa.   Ylösnousemustoivo ei ollut hänelle vieras ajatus. Hän ymmärsi, että Jeesuksen takaisintuloon liittyy vanhurskasten ylösnousemus. Tässä toivossa hänet laskettiin viimeiselle lepovuoteelleen odottamaan Jeesuksen lupauksen täyttymystä. Tämän autuaallisen toivon, täyttyessä tapahtuu ensimmäinen ylösnousemus Herran omille.

Tuona päivänä M-veljellä on Jumalan armosta toivo uudesta elämästä, iankaikkisen kesän lämmöstä ja kirkkaudesta. Silloin hänellä on toivo saada kuulla Vapahtajan huulilta sanat:

”Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Tule herrasi ilojuhlaan!” (Matt. 25:21.)

Nyt M-veli saa levätä vaivoistaan ja me saamme jättää hänelle jäähyväiset jälleennäkemisen toivossa.

 1. Tess. 4:13-18 Apostoli Paavali kirjoittaa näin:

”Tahdomme, veljet, teidän olevan selvillä siitä, mitä tapahtuu kuoleman uneen nukkuville, jotta ette surisi niin kuin nuo toiset, joilla ei ole toivoa. Jos kerran Jeesus on kuollut ja noussut kuolleista, niin kuin me uskomme, silloin Jumala myös on Jeesuksen tullessa tuova poisnukkuneet elämään yhdessä hänen kanssaan. Ilmoitamme teille, mitä Herra on sanonut: me elossa olevat, jotka saamme jäädä tänne siihen asti, kun Herra tulee, emme ehdi poisnukkuneiden edelle.

Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme vielä elossa ja täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan. Näin saamme olla aina Herran kanssa. Rohkaiskaa siis toisianne näillä sanoilla”. 

Jeesus säteilee sekä palvelijan puvussa että kuninkaan viitassa!

"Hän rakentaa Herran temppelin. Hän kantaa valtasuuruutta. Hän istuu ja hallitsee valtaistuimellaan. Hän istuu myös pappina valtaistuimellaan, ja rauhaisa yhteisymmärrys vallitsee molempien tehtävien välillä." (Sak. 6:13.)

Jeesus on kuningas ja pappi. Saalemin kuningas ja kuningas Daavid esikuvasivat Jeesuksen tehtävää pappina ja kuninkaana. Kun Jumala antoi käskyn rakentaa pyhäkön, hän käski tehdä sen tarkalleen sen kaavan mallin mukaan, jonka hän näytti Moosekselle vuorella. Jokainen pyhäkön yksityiskohta esikuvasi todellista pyhäkköä ja sen palveluksia, myös taivaassa.

Jeesuksen antama uhri ristillä ja hänen ylimmäispapillinen toimintansa taivaan pyhäkössä kuuluvat yhteen. Näiden tehtävien välillä vallitsee rauhaisa yhteisymmärrys. Jumalan valtakunta, jonka Jeesus on perustanut, tarvitsee kuninkaan ja papin. Ilman sovitusta valtakuntaa ei voitu perustaa, koska siellä ei olisi ollut yhtään asukasta maasta. Koska Jeesus on päästänyt meidät synneistämme verellänsä, niin hänellä on oikeus ottaa meidät vastaan armon valtakuntaan uudestisyntymisen kautta, ja meillä on mahdollisuus päästä kirkkauden valtakuntaan, kun Jeesus päättää ylimmäispapillisen toimintansa taivaan pyhäkössä. Kirkkauden valtakunnassa alkaa uusi vaihe, kun kaikki on ennallistettu. Jeesuksen ylimmäispapillinen työ päättyy. Hän voi nyt riisua papin pukunsa ja pukea ylleen kuninkaan viitan, josta hän vapaaehtoisesti luopui silloin, kun hän lähti maailmaan pelastamaan meidät. Kuningaskunnan johtaja, Jeesus, kantaa valtasuuruutta iankaikkisesti. Hän hallitsee kuninkaana iankaikkisesti. Vaikka hän onkin nyt suuri kuningas, niin hän on edelleen kaikkeuden suurin palvelija, joka rakastaa luotujaan iankaikkisella rakkaudella.

Isän ja Pojan välinen yhteisymmärrys näkyy myös siinä rakkaudessa, jota he tuntevat ihmiskuntaa kohtaan.

Jeesus säteilee sekä palvelijan puvussa, että kuninkaan viitassa!

Maailmallisuuden tulvavesiltä elämän veden lähteelle!

"Näin yllesi puettiin kulta ja hopeakorut, ja vaatteesi olivat hienoa pellavaa, silkkiä ja kirjailtua kangasta. Sinä käytit ravinnoksesi hienoja vehnäjauhoja, hunajaa ja öljyä. Sinusta tuli sanomattoman kaunis, ja sinä pääsit kuninkaalliseen arvoon. Nimesi tuli tunnetuksi kansojen keskuudessa kauneutesi vuoksi, sillä se oli täydellinen sen loiston vuoksi, jonka minä puin sinun yllesi, sanoo Herra, Herra." (Hes. 16:13,14.)

Tästä sanasta tulee mieleen kuvaus Lusiferin täydellisestä kauneudesta, joka hänellä oli ennen hänen lankeemustaan, mutta joka päättyi suureen kapinaan ja pimeyden valtakunnan johtoon.

Jumalan pukema Kristuksen morsian on sanomattoman kaunis. Ilmestyskirjassa kuvataan tätä morsianta naisena, jonka pukuna on aurinko ja jolla on tähtiseppele päässä ja jalkojen alla kuu. Kaikki taivaan valot kuvaavat Kristuksen morsiamen täydellistä kauneutta. Tämä kauneus on sisäistä kauneutta, luonteen kauneutta, joka on lähtöisin Jumalasta. Se on Jumalan kauneutta, jota Jumalan omat heijastavat maailman pimeydessä.

Siellä, missä Jumala hallitsee, siellä on täydellistä kauneutta, järjestystä ja sopusointua. Synti on tuonut riitasoinnut, epäjärjestyksen ja pahuuden, jonka poistaminen on vaatinut Jumalan Pojan kuoleman ristillä.

Seurakunta on kaunis, jos se on pukeutunut Kristukseen ja elää Hänessä.

Valitettavasti luopumuksen historia on kirjoitettu jokaisen sukupolven elämään. Maailman rakkaus ja ystävyys maailman kanssa on pysäyttänyt seurakunnan etenemisen voittoisalta tieltä ja se on edelleen taisteleva seurakunta maailman pimeässä yössä.

Paholainen osaa nykäistä oikeasta narusta, koska hän tuntee ihmisen heikkoudet. Jos jättäydymme omien ajatustemme kanssa etäälle Herrastamme, niin nielaisemme paholaisen syötin ja hän saa meidät saaliikseen. Tästä syystä Jeesus kehottaa meitä rukoilemaan ja valvomaan hengellistä tilaamme ja suhdettamme Vapahtajaan.

Raamatun uskonto on yksinkertaista, nöyrää ja vaatimatonta. Ylpeyteen tuhlatut lahjat ruokkivat turhamaisuutta ja kadottavat pyhyyden. Uskonpuhdistuksen juhlavuosi kutsuu kristittyjä kaikkialla maailmassa maailmallisuuden tulvavesistä raikkaalle elämän veden lähteelle uudistumaan ja puhdistumaan.

Kylvöt ovat nyt harson alla odottamassa itämistä ja kasvamista

Kylvötyöt on nyt tehty paitsi sipulit on vielä istuttamatta. Eeva ja Teuvo Partonen Helsingistä auttoivat minua kasvimaalla. Kiitos heille oikein paljon.

Voi teitä!

"Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne! Voi teitä, jotka nyt olette kylläisiä, sillä te tulette näkemään nälkää! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä! Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Samoinhan tekivät heidän isänsä väärille profeetoille." (Luuk. 6:24-26.)

Nämä neljä voihuutoa löytyy Jeesuksen vuorisaarnasta Luukkaan evankeliumin mukaan. Nämä sanat oli suunnattu erityisesti Jeesuksen ajan fariseuksille ja kirjanoppineille. Ne ovat yhtä ajankohtaisia tänään kuin silloin, kun ne ensimmäisen kerran lausuttiin.

1. "Voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!"
Maallinen rikkaus on petollista, koska se hyvin usein vieroittaa ihmisen sydämen Jumalasta. Rikkauteen luottaminen pettää ihmisen, koska rikkaus on katoavaista. Mammonasta on tullut tämän maailman jumala ja se sitoo ihmiset tähän maailmaan ja tekee heistä vallan väärinkäyttäjiä. Köyhät alistetaan tottelemaan niitä, joilla on rahaa ja valtaa. Rahaan liittyvä ahneus johtaa ihmisen epärehellisyyteen. Pahinta ahneutta on sellainen, jota harjoitetaan uskonnon nimissä. Jeesus ja usko voivat olla vain suoja laittomuudelle, ettei ihmiset huomaisi vilppiä ja petosta.

"Rahanhimo on kaiken pahan juuri. Rahaa tavoitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja lävistäneet itsensä monella tuskalla." (1. Tim. 6:10.)

Rikkauden viettelys tukahduttaa sanan ja ihminen jää hedelmättömäksi. Hengen hedelmä jää kypsymättä. Rahan tuoma lohdutus jää lyhytaikaiseksi, jos rahaa on käytetty itsekkäästi vain omaksi hyödyksi tai synnillisiin nautintoihin. Rahaa voidaan tosin käyttää myös hyviin tarkoituksiin. Kun näin tehdään, niin siitä koituu paljon hyvää antajalle ja kohteille. Evankeliumi on ilmaista, mutta sen julistamisesta ihmisille aiheutuu paljon kustannuksia. Tähän työhön sijoitetut varat on Jumalan valtakuntaan sijoittamista. Koko lunastussuunnitelma perustuu uhraamiselle. Jumala antoi Poikansa uhriksi synneistämme ja sovitti maailman itsensä kanssa. Me saamme antaa itsemme Jumalalle eläväksi uhriksi hänen käyttöönsä.

2. "Voi teitä, jotka nyt olette kylläisiä, sillä te tulette näkemään nälkää!"
Ilmestyskirjassa kuvataan kylläistä laodikealaista, joka ei tunne tarvitsevansa mitään. Laodikealainen pitää itseään rikkaana ja kylläisenä. Kuitenkin hänellä on suuria tiedostamattomia tarpeita ja puutteita. Jumalan edessä hän on Jeesuksen todistuksen mukaan "kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston".

"Minä neuvon sinua ostamaan minulta tulessa puhdistettua kultaa, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit." (Ilm. 3:18.)

Uskon kautta vanhurskauttaminen Jeesuksessa Kristuksessa antaa meille juhlavaatteet ja peittää alastomuutemme.

3. "Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä!"
Naurua on monenlaista. Vahingonilosta johtuva nauru on loukkaavaa. Ivanauru on halveksivaa ja pilkkaavaa ja toista mollaavaa. Pilkkaajat nauravat Jeesuksen seuraajia ja niitä, jotka uskovat Jumalaan ja Raamattuun. Voihuuto kohdistuu niihin, jotka nauravat väärästä syystä. Itku pitkästä ilosta on tuttu sananlasku, joka osuu naulankantaan.

4. "Voi teitä, kun ihmiset puhuvat teistä hyvää! Samoinhan tekivät heidän isänsä väärille profeetoille".
Maailma suosii vääriä profeettoja ja vääriä opettajia ja heitä kiitellään, koska heidän puheensa ja opetuksensa eivät nuhtele maailmallisesta elämäntyylistä. Kaikki on sallittua rakkauden nimissä. Totuus ei ole ollut koskaan enemmistön suosiossa. Sitä on aina vastustettu. Vastustamisen muodot ovat olleet eri aikakausina erilaiset, mutta henki on sama. Vihamielisyys Jumalan työtä kohtaan on toisinaan avointa ja toisinaan peitettyä, mutta sen takana on aina paholainen, joka vihaa Jumalaa ja on kateellinen ihmisille, joilla on mahdollisuus pelastua.

Kevättyöt edistyvät vähitellen!

Tänään sain mansikkamaan perattua, lannoitettua ja harsojen alle odottamaan lämpimiä päiviä. Nurmikko sai kalkin ja kevätlannoitteen. Nyt ovat kaikki lumet sulaneet tontiltamme.