perjantai 31. elokuuta 2012

Jumalan äänen kuuleminen!

Ilmestyskirjan 4-5 -lukuihin on kirjoitettu näky, joka kuvaa taivaallista jumalanpalvelusta. Johannekselle näytettiin, mitä taivaassa tapahtui ja mitä taivaassa ja maan päällä tapahtuu tulevina päivinä.

"Sitten näin tämän: taivaan ovi oli auki, ja kuului sama ääni, jonka olin edellisellä kerralla kuullut - kuin olisi torveen puhallettu. Se sanoi minulle: "Nouse tänne! Minä näytän sinulle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva." (Ilm. 4:1.)

Uuden Jerusalemin kaksitoista helmiporttia avautuu pian kaikille pelastetuille, kun Jeesus tulee noutamaan omansa taivaaseen. Silloin saamme kaikki nähdä mitä taivaassa tapahtuu ja mitä kaikkea siellä on.

Jumalan ääntä verrataan Raamatussa pasunan ääneen. Se on kuuluva ja läpitunkeva. Ihminen ei voi paeta Jumalan ääntä eikä hänen katsettaan. Ilmestyskirjan sanoma puhuttelee meitä pasunan äänen tavoin. Kuulemme tuon puhuttelevan äänen kaikkialla Ilmestyskirjan sivuilla ja aikamme tapahtumissa. Meitä kehotetaan kuulemaan tuo ääni ja ottamaan siitä vaarin. Edellinen Ilmestyskirjaa käsittävä kirjoitus, jonka kirjoitin päättyi sanoihin: "Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo." (Ilm. 3:22.) Tämä on Jumalan vetoomus jokaisen sanoman kohdalla, minkä hän on meille lähettänyt ja minkä hän lähettää. Huomaa, että sana: korva on yksikössä eikä monikossa: korvat. Tämä korostaa sitä, että meidän tulee kuulla Jumalan ääni sisäisellä "korvallamme", sydämessämme ja mielessämme. Kysymys ei siis ole ulkoisesta aistihavainnosta vaan sisäisestä kuulemisesta. Kuulemiseen liittyy tahdon ratkaisu ja Jumalan sanasta vaarin ottaminen, kuten Ilmestyskirjan  !:3  on kirjoitettu. Jumalan pasunan ääni kuuluu tänään kaikkialla maailmassa ja se kutsuu meitä parannukseen. Tiedämme kuinka tärkeitä ovat ihmisten viimeiset vetoomukset toinen toisilleen. Kuinka tärkeitä ovatkaan Jumalan viimeiset vetoomukset koko ihmiskunnalle. Ilmestyskirjassa Jumala esittää viimeisen vetoomuksensa meille. Tämä vetoomus meidän pitäisi kuulla ja ottaa siitä vaarin. Tulen myöhemmin valaisemaan tätä kysymystä enemmän.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

Luomisen - ja lunastuksen historian kokemusperäinen tunteminen!

"Jumala näki hyväksi antaa kaiken täyteyden asua hänessä sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa." (Kol. 1:19-21 UKR.)

"Sillä Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa." (Kol. 1:19-21 VKR.)

"Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen." (Kol. 1:14.)

Luominen ja lunastaminen koskevat koko maailmankaikkeutta. Näissä on kysymys suurista ja ihmeellisistä asioista. Em. teksteissä toistuu yhä uudelleen sanat: hän, hänen, hänessä sekä sanat: kaiken ja kaikki. Kysymys on Jeesuksesta Kristuksesta, hänestä ja hänen työstään.

Jeesuksen suorittama lunastustyö on niin kattava ja täydellinen, ettei kenenkään tarvitse syntiensä tähden hukkua, koska "hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen." Kaikki on valmiina meitä varten. Lahja on valmiina vastaanotettavaksi. Armo on jokaista ihmistä niin lähellä, että hän voi siihen tarttua Jumalan antamalla uskolla. Este taivaaseen pääsylle eivät ole meidän syntiset tekomme vaan epäuskomme. Epäusko on suuri este Jeesuksen luo tulemiselle, hänen lahjansa vastaanottamiselle ja hänelle antautumiselle. Ihminen ei voi millään omilla keinoillaan sovittaa syntejään. Meidän veremme ei tuo meille sovitusta, vaan Kristuksen veri. Luominen ja lunastaminen ovat molemmat Kristuksen työtä. Meidän pitäisi paremmin tuntea oma historiamme. Jos emme tunne luomisen historiaa, niin lunastuksen historia jää myös salaisuudeksi. Koettu historia on erilaista kuin teoreettinen tieto historiasta. Meillä on etuoikeus kokea luominen ja lunastaminen Kristuksessa jo tänään!

maanantai 27. elokuuta 2012

Suomi-neidon päätä pitää suojella!

Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on nimetty kaikkien maisemamaakuntien ja -seutujen alueelta yhteensä 156.
Vuosina 2010-2014 valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet inventoidaan uudelleen.

Kuusamossa on kolme arvokasta maisema-aluetta: Määttälänvaara - Vuotunki, Virkkula ja Kuusamon kosket. Utsjoella, jonne teemme ruskaretken 21.-23.9.2012 niitä on kaksi: Tenojoen laakso ja Utsjoen laakso. Oletko sinä nähnyt jo nämä maisemat? Minä en ole vielä nähnyt niitä, joten kiinnostaa kovasti lähteä retkelle katsomaan miltä Suomi-neidon päälaki näyttää. Pää on kaikilla arka kohta, jota pitää suojella hyvin. On hyvä, että Suomi-neidon päätä suojellaan myös huolella!

Suomen kansallismaisemat

Suomen kansallismaisemat ovat Suomen kansallista identiteettiä kuvastavia maisemia, joihin tiivistyvät maan erityispiirteet. Suomen kansallismaisemia on valittu monissa lehtien lukijaäänestyksissä. Vuonna 1994 ympäristöministeriössä valittiin 27 erityisen merkittävää maisemakokonaisuutta kansallismaisemiksi. Valinta liittyi Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoteen 1992.
Kansallismaisemia ei ole rajattu tarkasti, eikä niillä ole laillisesti sitovaa merkitystä viranomaisten päätöksenteon kannalta (esimerkiksi rakennuslupien myöntäminen). Kansallismaiseman status antaa kuitenkin kansalaisille vahvan perustan vastustaa näihin maisemiin kohdistuvia muutoshankkeita.
Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista ja on myös yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.
Kuusamon Oulankajoen seutu kuuluu Suomen suojeltaviin kansallismaisemiin. 

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Jumalan mielen mukainen uhri tuoksuu hyvältä!

"Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette. Jumalan, meidän Isämme, on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen." (Fil. 4:19,20.)
Näin kauniisti Paavali rohkaisee filippiläisiä, jotka olivat tukeneet Paavalia lähetystyössä.

Tämä sana rohkaisi minua tänä päivänä, kun mietin sitä suurta urakkaa, joka Kuusamon ETRA ry:llä on edessään Karpalon rakentamisessa. Herra lupaa antaa taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsemme. Tämän lupauksen varassa menemme eteenpäin ja uskomme Herran auttavan meitä.
Pyydän esirukouksianne, sillä ilman Herran apua ja johdatusta työ ei ole mahdollista toteuttaa.  

"Niin kuin itsekin tiedätte, te filippiläiset olitte ainoa seurakunta, joka evankeliumin julistustyön alkuvaiheessa, kun olin lähtenyt Makedoniasta, antoi minulle vastalahjaksi taloudellista tukea." (Fil. 4:15.)

Rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähetystyöhön sai filippiläiset antamaan uhrilahjoja Herran työhön. Sama rakkaus innoittaa tänäkin päivänä ihmisiä uhraamaan varojaan niihin kohteisiin ja siihen työhön, minkä Herra laskee kenenkin sydämelle. Raamatussa tulee monissa kohdin esille se, että rukoukset ja uhrilahjat kulkevat aivan kuin käsi kädessä. Filippiläisten antama lahja Herran työhön oli kuin hyvältä tuoksuva, otollinen, Jumalan mielen mukainen uhri.

RUSKARETKI UTSJOELLE 21.-23.9.2012

Utsjoki

Utsjoki
Ohcejohka
Utsjoki.vaakuna.svg Utsjoki.sijainti.suomi.2008.svg
vaakuna sijainti
www.utsjoki.fi
Sijainti 69°54′25″N, 27°01′25″E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Pohjois-Lapin seutukunta
Perustettu 1876
Kokonaispinta-ala 5 371,77 km²
13:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 5 144,26 km²
– sisävesi 227,51 km²
Väkiluku 1 298
316:nneksi suurin 31.5.2012 [2]
väestötiheys 0,25 as/km² (31.5.2012)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 15,0 %
– 15–64-v. 61,7 %
– yli 64-v. 23,3 %
Äidinkieli 2011 [3]
suomenkielisiä 50,1 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
saamenkielisiä 47,4 %
– muut 2,2 %








Utsjoki (pohjoissaameksi Ohcejohka, inarinsaameksi Uccjuuhâ, koltansaameksi Uccjokk, norjaksi Utsjok) on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnassa. Kunnassa asuu 1 298 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 5 371,77 km2, josta 227,51 km2 on vesistöjä.[1] Utsjoen väestötiheys on vain 0,25 asukasta/km2, ja se on Suomen kolmanneksi harvimpaan asuttu kunta Savukosken ja Enontekiön jälkeen.
Utsjoen ainoa naapurikunta on Inari. Lisäksi kunta rajoittuu pohjoisessa Norjaan. Norjassa rajakuntina ovat Kaarasjoki, Tana ja Uuniemi.
Utsjoki on sekä Suomen että Euroopan unionin pohjoisin kunta, ja Euroopan unionin pohjoisin piste on merkitty myös muistokivellä. Utsjokilaakso on valittu erääksi Suomen kansallismaisemista ja on myös yksi valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Suomessa.

Jos olet kiinnostunut lähtemään ruskaretkelle Utsjoelle, niin ota yhteyttä allekirjoittaneeseen mahdollisimman pian ja tiedustele tarkemmin retken ohjelmasta ja kustannuksista!

Ilomantsilainen ruokaelämys (Tiedot netistä)

"Syötä vierasta sanoilla ennen kuin keitto kerkiäpi"
- ilomantsilainen ruokaelämys


Mikä ei kuulu joukkoon?
Tsupukka, tsipanniekku, sultsina, tsasouna, supikas…
Tämä ja moni muu karjalaiseen perinneruokaan liittyvä arvoitus ratkeaa Ilomantsin Parppeinvaaralla,
Ravintola Parppeinpirtissä.

Minua kiinnosti selvittää arvoitus jo nyt ja arvasin heti ensimmäisellä arvauksella.

Ilo elää Ilomantsissa! (Tiedot netistä)

SILEÄT SALOT, VIHANNAT VEET, HENGEN HILJAINEN HETKI

Ilomantsin luonto on soiden, vaarojen, aarnimetsien ja vesistöjen vaihteleva kokonaisuus. Lumipeite on Suomen paksuimpia ja luminen kausi kestää yleensä marraskuusta huhtikuulle.

Luonnonsuojelu- ja rauhoitusalueita (harju-, suo- ja vesialueita) on Ilomantsissa yhteensä 25 000 hehtaaria. Petkeljärven ja Patvinsuon kansallispuistoissa luonto näyttäytyy puhtaimmillaan ja aidoimmillaan. Opastettuja ja palveluin varustettuja retkeilyreittejä on kunnan alueella satoja kilometrejä. Kansainvälinen hiihtotapahtuma Pogostan Hiihto maaliskuussa kokoaa vuosittain tuhansia osanottajia.

Vesistöistä merkittävimmät ovat satasaarinen Koitere, Nuorajärvi sekä Ilomantsin halki mutkitteleva ja välillä Karjalan tasavallan puolella poikkeava Koitajoki.

Suurpetojen mailla
Ilomantsin eläimistö edustaa uljasta sarvipäiden, siivekkäiden ja tuuheaturkkisten kaartia. Karhut ja sudet kuuluvat Ilomantsin luontoon. Harvinaisempana siivekkäänä Ilomantsissa pesii merikotka. Nämä luonnon kruunaamattomat kuninkaat näyttäytyvät mm. Ahvenjärven riistantutkimusaseman tarkkailijoille.

Suo silmästä silmään
Suo on kokemus, joka vie luonnon mysteerien äärelle. Siellä värjöttelevät syvät vedet ja hiljaiset henkäykset. Kesonsuo on merkittävä lintusuo. Lakka on Ilomantsin soiden helmi, karpalo niiden kirpeys. Ilomantsilaisista marjoista valmistetaan useita erilaisia luonnonmarjatuotteita.

lauantai 25. elokuuta 2012

Vieraita Ilomantsista!


Ilomantsi
Ilomants
Ilomantsi.vaakuna.svg Ilomantsi.sijainti.suomi.2008.svg
vaakuna sijainti
Kunnan vaakuna kuvaa kolmea kannelta: Ilon, surun ja kohtalon kanteleet.

Ilomantsi (ruots. Ilomants) on Suomen kunta joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Ilomantsi on Suomen ja EU:n manneralueen itäisin kunta. Kunnan asukasluku on 5 790 henkeä,[3] ja sen naapurikunnat ovat Joensuu ja Lieksa.
Ilomantsin asukkaista 17,4 prosenttia kuuluu ortodoksiseen kirkkoon. Näin ollen Ilomantsi on Suomen ortodoksisin kunta.

Kirkossamme oli tänään vierailijoina Sirkku ja Onni Palviainen Ilomantsista. Tutustuin heihin 34 vuotta sitten Heinolassa vuonna 1978. Kun Terho syntyi 20.4.1978 niin, Onni otti ensimmäisen valokuvan kolmepäiväisestä Terho-vauvasta Heinolan sairaalan synnytysostolla.

Sirkku ja Onni toivat meille runsaan hengellisen lahjan. He lauloivat äänissä. Tenori ja sopraano sointuivat kauniisti yhteen. Onni piti hyvin koskettavan saarnan lapsen asemasta. Lapsen tila voi vaihdella, mutta lapsen asema on pysyvä. Lapsen asemaan päästään syntymän kautta. Kun ajattelemme luonnollista syntymistä, niin synnyttäjä ponnistaa lapsen maailmaan. Lapsi ei pääse syntymään omien ponnistelujen ansiosta. Samoin on hengellisen syntymän kohdalla. Hengellinen Jumalan lapsi syntyy Jumalan tekona, siinä eivät meidän omat ponnistelumme auta. Lapsen asema ja oikeudet säilyvät läpi elämän. Onni mainitsi saarnassaan, että perheen ns. "mustalla lampaallakin" on perintöoikeus. Hän on perillinen siinä missä muutkin. Kun synnymme Jumalan lapsiksi, niin meillä on silloin lapsen asema ja lapsen oikeudet. Jumalan lapsilla on oikeus perintöön. Tuhlaajapoika oli tuhlannut perintönsä viimeistä lanttia myöten. Hänellä ei tuntunut olevan mitään oikeuksia palata kotiin, varsinkaan vanhemman veljen mielestä. Katuvana, arkana ja peloissaan hän uskalsi kuitenkin lähestyä isänsä kotia, koska hän tunsi isän ja tiesi hänen hyvyyden ja rakkauden olevan suuri. Tuhlaajapoika toivoi pääsevänsä yhdeksi palkkalaiseksi, kun hän palasi syntiretkiltään kotiin, mutta isä otti rakkaan poikansa vastaan lapsenaan. Hän oli säilyttänyt lapsen aseman, vaikka hänen tilansa olikin kurja. Jumalan lapsen perintö on iankaikkinen elämä. "Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. Jolla on Poika, sillä on myös elämä. Jolla ei Jumalan Poikaa ole, sillä ei ole elämää." (1. Joh. 5:11,12.)

Jumalanpalvelus oli siunattu! Kiitos Herralle! Kiitos myös kaikille, jotka osallistuivat tilaisuuteen!
Laulut, sana, rukoukset, lähetyskertomus ym. vahvistivat ja virkistivät sydäntä!

perjantai 24. elokuuta 2012

Kirje Laodikean seurakunnalle avaa silmät, korvat ja sydämen!

Ilm. 3:14-22. Laodikean nimen merkitys on: kansan tuomio tai vanhurskas kansa.
Laodikean seurakunnalle lähetetyn kirjeen sanoma koskee erityisellä tavalla meidän ajan kristillisyyttä, lopun ajan seurakuntaa. Laodikea on ainoa seitsemästä seurakunnasta, joka ei saa yhtään kiitosta. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Herra olisi meidät hyljännyt. Hän nuhtelee meitä vakavasti ja neuvoo mitä meidän tulisi tehdä voittaaksemme heikkoutemme ja parantuaksemme hengellisestä sairaudestamme. Laodikean seurakunnalla on paljon tietoa ja valoa, mutta siltä puuttuu nöyryyttä ja rakkautta. Laodikealaisen pitäsi ottaa oppia Filadelfian seurakunnalta, jolla oli paljon veljesrakkautta. Huolestuttavaa on se, ettei laodikealainen tunne omaa hengellistä tilaansa. Penseys ja tietämättömyys tekevät laodikealaisesta hengellisesti sokean.

"Minä tiedän sinun tekosi: sinä et ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! Mutta sinä olet haalea, et kuuma etkä kylmä, ja siksi minä oksennan sinut suustani. "Sinä kerskut, että olet rikas, entistäkin varakkaampi, etkä tarvitse enää mitään. Et tajua, mikä todella olet: surkea ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston." (Ilm. 3:15-17.)

Tämä todistus tulee uskolliselta ja luotettavalta todistajalta, johon ei voi muuta sanoa kuin Aamen! Jumalan luomakunnan alku tietää myös lopun. Suuri tietomäärä ja rikkaus sokaisevat ja tekevät ihmisestä hyvin helposti ylpeän kerskailijan, joka korottaa itseään, aliarvioi, väheksyy, tuomitsee ja alistaa toisia. Tämä pitää paikkansa myös hengellisessä mielessä. Laodikealainen sairastaa luulotautia. Hän luulee, että kaikki on ok., mutta ei tiedä, että hän tarvitsee kipeästi apua. Luotettavan todistajan lausumien sanojen: kylmä, kuuma ja haalea tekstiyhteys on teot. Kun menemme syvemmälle, tekojen lähteeseen, niin tulemme sydämeen, josta elämä lähtee. Korostus ei ole nyt teoissa, vaan suhteessa. Laodikealaisen ongelma on suhteessa. Laodikealaisen suhde Kristukseen ei ole kylmä eikä kuuma vaan haalea. Suhde on väljähtynyt, koska Jeesus seisoo sydämen ovella, eikä istu sydämen valtaistuimella. Tämä tilanne on Jeesuksen kannalta pahin mahdollinen eli oksettava. On järkyttävää ajatella, että aiheutamme Jeesukselle "oksetustaudin"! Mikä parantaisi tilanteen eli suhteemme Jeesuksen kanssa terveeksi?

"Annan sinulle neuvon: osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin tulet rikkaaksi, osta valkoiset vaatteet ja pue ne yllesi, niin häpeällinen alastomuutesi peittyy, osta silmävoidetta ja voitele silmäsi, niin näet." (Ilm. 3:18.)

Tulessa puhdistetulla kullalla tarkoitetaan rakkauden kautta vaikuttavaa uskoa. Uskon kulta on todellista rikkautta, jota ilman kukaan ei voi olla otollinen, Jumalalle. Valkoiset vaatteet kuvaavat Jeesuksen vanhurskauden viittaa, joka puetaan kaikkien niiden päälle, jotka ottavat Jeesuksen sydämeensä Vapahtajana ja Herrana. Saamme tämän lahjan Jeesukselta armosta, uskon kautta. Kukaan ihminen ei voi tehdä mitään tämän puvun hyväksi. Siinä ei ole yhtään meidän kutomaa rihmaa. Hyvät tekomme eivät tuo ansioita Jumalan edessä. Kaikki ovat samassa asemassa. Silmävoide parantaa hengellisen sokeuden. Pyhä Henki on tämä silmävoide, joka avaa silmämme ja ymmärryksemme näkemään Kristuksen ja sen kuinka paljon tarvitsemme häntä. Ilman Kristusta emme voi mitään tehdä, emme edes parannusta.

Ovatko Jeesuksen neuvot liian vaikeita toteuttaa? Eivät ole, koska apu on lähellä, ovellamme! Se on rukouksen matkan päässä!

"Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän. "Sen, joka voittaa, minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niin kuin minäkin olen voittoni jälkeen asettunut Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen." (Ilm. 3:20,21.)

Jeesuksella on tulessa puhdistettu kulta, valkoiset vaatteet ja silmävoide tuliaislahjana meille. Saamme ne häneltä, kun avaamme hänelle oven, kutsumme hänet sisään ja otamme lahjan vastaan. Hän itse on tuo lahja!
Laodikealainen parantuu sairaudestaan heti, kun hän avaa sydämensä oven ja kutsuu Jeesuksen sydämeensä ja luovuttaa sydämen valtaistuimen hänelle kokonaan. Jeesuksen pitää saada istua sydämemme valtaistuimella tässä ajassa ennen kuin me voimme istua hänen valtaistuimellaan taivaassa. Jos emme ole aterioineet Jeesuksen kanssa tässä ajassa, niin emme tule aterioimaan hänen kanssaan taivaassakaan.

Valtaistuimella istuminen ja aterioiminen vievät ajatuksemme Uuteen Jerusalemiin, jossa saamme pian nauttia Karitsan hääateriaa yhdessä Kristuksen, enkelien ja toinen toistemme kanssa. Nyt meillä on etuoikeus avata sydämemme ovi ja kutsua Jeesus elämäämme. Hän haluaa aterioida kanssamme jo nyt! Kristuksessa emme ole surkeita, säälittäviä, köyhiä, sokeita emmekä alastomia! Hänessä olemme voittajia!

"Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille." (Ilm. 3:22.)

Kirje Filadelfian seurakunnalle avaa oven kaikkeinpyhimpään!

Ilm. 3:7-13. Filadelfian nimen merkitys on: veljesrakkaus.
Seitsemästä seurakunnasta Filadelfia ja Smyrna ovat niitä, joita Herra ei nuhtele mistään asiasta. Filadelfia saa kaksi kertaa kannustavan rohkaisun siitä, että se on ottanut Jumalan sanasta vaarin ja seurannut sitä tarkoin. Milloin seurakunnan tila on ollut näin otollinen? Uskonpuhdistuksen jälkeen Pyhä ja Tosi Daavidin avaimen haltija avasi oven hedelmälliseen lähetystyöhön. "Raamatun ylösnousemus" herätti Jumalan kansan. Saatanan petokset ja valheet paljastuivat. Totuus Kristuksesta, hänen luonteestaan ja tahdostaan kirkastuivat niille, jotka etsivät Herraa koko sydämestään. Jumalan pelastussuunnitelma ja Raamatun ikuiset totuudet avautuivat taivaallisesta pyhäköstä loistavan valon ansiosta. Pyhä Henki innoitti Jumalan todellista valittua kansaa julistamaan sanaa ja viemään evankeliumia kaikkialle maailmaan Jeesuksen pikaisen paluun innoittamana. Jeesuksen lähetyskäsky otettiin todesta. Herra pani Saatanan synagoogan valhettelijat polvilleen ja teki heistä valittuja aseita samalla tavalla kuin hän teki Saulus Tarsolaisesta Paavalin, pakanain apostolin.

"Minä tiedän sinun tekosi. Edessäsi on nyt avoin ovi, minä olen sen avannut, eikä kukaan voi sitä sulkea. Sinun voimasi ovat vähäiset, mutta sinä olet ottanut sanani varteen etkä ole kieltänyt nimeäni. Niinpä minä annan sinulle väkeä Saatanan syngoogasta, niitä valehtelijoita, jotka sanovat itseään juutalaisiksi vaikka eivät ole. Minä panen heidät tulemaan luoksesi ja kumartumaan maahan jalkojesi edessä, ja he ymmärtävät silloin, että sinä olet minun valittuni. Sinä olet tarkoin seurannut sanaani ja kestänyt, ja siksi minä puolestani tarkoin varjelen sinua ja pelastan sinut siitä koetuksen hetkestä, joka kohtaa koko maailman ja panee koetteelle maan asukkaat. Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä, mitä sinulla on, ettei kukaan vie voitonseppelettäsi. Siitä, joka voittaa, minä teen pylvään Jumalani temppeliin, eikä hän joudu milloinkaan lähtemään sieltä. Minä kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin, joka laskeutuu taivaasta Jumalani luota, ja oman uuden nimeni" (Ilm. 3:8-12.)

Meidän aikana Herra on avannut monia uusia kanavia iankaikkisen evankeliumin julistamiselle kaikille kansoille. Esimerkiksi tämä nettimaailma on mahdollistanut nopean tien ihmisten väliseen kanssakäymiseen. Rukoukseni on, että voisin olla mukana omalta pieneltä osaltani julistamassa Jumalan sanaa ja kirjoitukseni kirkastaisivat Kristusta ja ohjaisi ihmisiä hänen luokseen!

Kirje Filandelfian seurakunnalle avaa oven taivaan pyhäkön kaikkein pyhimpään!

Esitän itselleni kysymyksen, että jos Jumalan Pyhän Hengen tuli, jonka voimme nähdä kuudennen seurakunnan sanomassa, ei olisi seurakunnassa sammunut eikä rakkaus kylmentynyt, niin olisiko seitsemännen seurakunnan sanoma luettavissa Ilmestyskirjan neljännestä ja viidennestä luvuista, joissa kuvataan taivaallista jumalanpalvelusta?

torstai 23. elokuuta 2012

Kirje Sardeksen seurakunnalle korostaa Kristuksen vanhurskautta!

Ilm. 3:1-6. Sardeksen nimen merkitys on: jäljelle jäänyt. 
Sardeksen seurakunnalle lähetetyssä sanomassa varoitetaan nimikristillisyyden vaarasta. "Minä tiedän sinun tekosi. Sinä olet elävien kirjoissa, mutta sinä olet kuollut." (Ilm. 3:1.) Jos usko on vain huulilla tai pääntiedon tasolla, niin se on muodollista ja vailla elämää. Kuollut usko ei tuota Hengen hedelmää. Teoreettinen oikeaoppisuus ei auta selviytymään elämän kriiseissä. Jos ihmiseltä puuttuu Kristuksen sisäinen tunteminen, niin kaikki tuntuu turhalta tai työläältä ja pelastusvarmuus ei ilahduta sydäntä. Elävien kirjoissa oleminen ihmisten silmissä ei merkitse sitä, että näin on myös Jumalan kirjojen mukaan. Kirkkohistorian puhdasoppisuuden aika 1600-luvulla sopii hyvin Sardeksen sanoman kanssa. Emme voi kuitenkaan sijoittaa Sadekselle lähetettyä sanomaa kauaksi historiaan. Se tulee kohti käypänä sanomana jokaisen meidän omaan historiaamme. Näin käy kaikkien seurakuntakirjeiden kohdalla, kun Pyhä Henki vaikuttaa niiden kautta ja valaisee hengellisen tilamme.

"Herää ja vahvista sitä, mikä vielä on jäljellä, sitä mikä jo oli kuolemaisillaan. Olen havainnut, että tekosi eivät täytä minun Jumalani vaatimusta. Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan, tarkkaa sitä ja tee parannus. Ellet ole hereillä, minä tulen kuin varas, yllätän sinut hetkellä, jota et aavista." (Ilm. 3:2,3.)

Sardekselle osoitetussa kirjeessään ylösnoussut ja taivaassa korotettu Kristus muistuttaa uskovia samasta asiasta, josta hän puhui maan päällä viitaten tulemukseensa. "Pitäkää varanne, olkaa valveilla, sillä te ette tiedä milloin se aika tulee." (Mark. 13:33.) Uskovien tulisi olla aina yhtä valppaita Herraansa odottaessaan kuin ovenvartijat omassa työssään. Nukkuva vartija ei hoida tehtäväänsä vastuullisesti. Herätyssanoma on nyt erityisen tärkeä, koska Jeesuksen tulemuksen hetki on lähellä.

Tärkeää on ymmärtää myös se tosiasia, että omat tekomme eivät täytä koskaan Jumalan vanhurskauden vaatimusta. Omavanhurskaus ei ole vanhurskautta vaan syntiä. Uskon kautta vanhurskauttaminen voidaan kyllä tuntea oppina, mutta vasta kokemus siitä täyttää sydämen kiitollisuudella, ilolla ja rauhalla. "Muista, kuinka kuulit sanan ja otit sen vastaan ...". Uudestisyntymiskokemus on sellainen asia, jota emme saa milloinkaan unohtaa. Meillä pitäisi olla tästä tuore kokemus joka päivä. Kuolevaa uskoa pitää vahvistaa Jumalan sanalla ja rukouksella. On rohkaisevaa tietää, että Jumala näkee omiensa sydämessä pienenkin elon merkin. Tätä liekkiä hän ei sammuta, vaan hän haluaa puhaltaa siihen Henkensä, niin että uskon liekki syttyisi palamaan.

"Muutamia sinulla sentään on Sardeksessa, jotka eivät ole tahranneet vaatteitaan. He saavat käyskennellä minun seurassani valkeissa vaatteissa; he ovat sen arvoisia. Se, joka voittaa, saa ylleen valkeat vaatteet, enkä minä pyyhi hänen nimeään elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä." (Ilm. 3:4,5.)

Nimi elämän kirjassa ja se, että Jeesus tunnustaa meidät Isän ja hänen enkeliensä edessä on siunaus, jota ei voi verrata mihinkään maalliseen aarteeseen. Valkeat vaatteet ovat Kristuksen vanhurskauden puhdas puku, jossa lunastetut saavat käyskennellä Jeesuksen ja pyhien enkelien seurassa. "Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet? He ovat Jeesuksen verellä lunastettuja syntisiä, jotka Herra on armossaan pelastanut suuresta ahdistuksesta. "He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä." (Ilm. 7:13,14.)

Toivoisimme näkevämme ympärillämme suuren joukon elävässä uskossa eläviä kristittyjä ja toivoisimme varmaan sitä, että itsekin olisimme niiden joukossa, mutta Raamattu puhuu kuitenkin eri aikakausina elävästä piskuisesta laumasta, joka elää lähellä Kristusta ja jolle on varattu kirkkauden valtakunta. Kirje Sardeksen seurakunnalle korostaa Kristuksen vanhurskautta!

Kirje Tyatiran seurakunnalle avautuu keskiajan pimeyden kautta!

Ilm. 2:18-29. Tyatiran nimen merkitys on: mahdoll. katumusuhri.
Tyatiran sanoma vie meidät pimeään keskiaikaan. "Mutta sitä en sinussa hyväksy, että suvaitset tuota naista, tuota Isebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja johtaa opetuksellaan minun palvelijoitani harhaan, harjoittamaan siveettömyyttä ja syömään epäjumalille uhrattua lihaa." Siveettömyydellä tarkoitetaan tässä hengellistä haureutta, joka on uskottomuutta Jumalan sanalle. Jumala ei hyväksy sitä, että uskonto, politiikka ja pakanalliset tavat sekoitetaan yhteen eikä myöskään sitä, että ihmisopeilla syrjäytetään Jumalan sana, Jeesuksen usko ja Jumalan käskyt. Israelin kuningas Ahab oli mennyt naimisiin pakanallisen Baalin palvojan Isebelin kanssa. Isebel oli hyvin voimakastahtoinen nainen, joka oli alistanut kuningas Ahabin valtansa alle ja pyrki näin kaikin voimin syrjäyttämään oikean Jumalan palvonnan Israelista ja tuomaan tilalle oman uskontonsa, Baalin palvonnan. Tyatiran suojelusjumala oli auringon jumala Apollon. Pimeän keskiajan kirkkolaitos verhosi auringonpalvonnan "kristillisiltä" vaikuttaviin opetuksiin ja juhlamenoihin. Tällä tavalla se pyrki hallitsemaan rautaisella otteellaan niitä, joilla ei ollut kristinuskosta omakohtaista kokemusta, eikä Jumalan sanaa, joka olisi opastanut heitä taivaan tielle ja - tiellä. "Mutta teille muille tyatiralaisille, jotka ette seuraa tuota oppia ettekä ole vihkiytyneet Saatanan salaisuuksiin, niin kuin sanonta kuuluu, teille minä sanon: Mitään uutta taakkaa en pane teidän kannettavaksenne. Pitäkää kiinni siitä mitä teillä on, kunnes minä tulen." (Ilm. 2:24.) Tyatiran aikakautena Jeesuksen todelliset seuraajat olivat vainottuja ja joutuivat elämään maailmalta kätkössä. Tämän taakan lisäksi Herra ei antanut lisää uutta taakkaa. "Tyatiran seurakunnan enkelille kirjoita: "Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät kuin tulen liekit ja jonka jalat välkehtivät kuin hehkuva pronssi: "Minä tiedän sinun tekosi, sinun rakkautesi ja uskosi, palvelumielesi ja kestävyytesi. Viime aikoina olet tehnyt vielä enemmän kuin alussa teit." (Ilm. 2:18,19.) Zeuksen poikaa Apollonia ei voi verrata Jumalan Poikaan. Huomaamme kuitenkin sen, että paholaisella on aina vastineensa sille, mitä Jumala tekee ja mitä Hän on. Efesokselle lähetetyssä sanomassa oli nuhdetta ensirakkauden kylmentymisen tähden, mutta Tyatiran uskovat saivat Jeesukselta tunnustusta rakkaudesta, uskosta, palvelumielestä ja kestävyydestä. Ensirakkaus ei ollut kylmentynyt, päinvastoin se oli tullut palavammaksi. Tämä on aina oikea suunta uskovan elämässä. Tyatiran aikakauden uskottomat "tulevat tietämään kuka minä olen". Sanat "minä olen" viittaavat Kaikkivaltiaan Jumalan nimeen. Suuri "Minä Olen" lausuu uskottomille voi-huudon: "Voi häntä! Minä suistan hänet sairasvuoteeseen ja kaikki hänen rakastajansa ankaraan ahdinkoon, elleivät he luovu hänen tavoistaan. Hänen lapsensa minä surmaan rutolla. Kaikki seurakunnat tulevat tietämään, kuka minä olen; minä tutkin sydämet ja ajatukset ja annan jokaiselle teistä hänen tekojensa mukaan." (Ilm. 2:22,23.) Tässä on selvä kuva tuomiosta, jota emme voi paeta. Jumalan tuomioissa toteutuvat aina sekä oikeudenmukaisuus että armo. Niiden ensisijainen tarkoitus on saavuttaa ihmisten sydämet Jumalalle kuuliaisiksi. Jumalan tuomioissa on ilosanoma armahdetuille, koska tuomio on silloin vapauttava. Jumalan armon hyljänneet saavat tuta rautaisen paimensauvan iskun, joka lyö saviastian pirstoiksi. Tekstissä mainitaan rangaistustuomioina myös tautivuode, rutto ja suuri ahdinko. Tätä kaikkea on seurakunnan historiassa tapahtunut ja tapahtuu edelleenkin. Jumala on kuitenkin synnintekijöitä kohtaa hyvin pitkämielinen. "Olen antanut hänelle aikaa kääntyä, mutta hän ei halua luopua siveettömästä elämänmenostaan." (Ilm. 2:21.) Tyatiran uskoville luvataan voittona hallintavalta, jota he voivat käyttää yhdessä aamutähden eli Kristuksen kanssa. He käyttävät tätä valtaa aivan eri tavalla kuin Tyatiran ajan Saatanan salaisuuksiin vihkiytyneet haureudenharjoittajat.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Kirje Pergamonille korostaa Jumalan sanan voimaa!

Lukisitko aluksi Ilm. 2:12-17? Pergamonin nimen merkitys on: korkeus tai voima.
Olen käynyt vuonna 1975 Berliinin Pergamon-museossa. Opas esitteli Zeuksen alttarin ja sanoi, että tässä näette Saatanan valtaistuimen. Pelottava ajatus! Olin silloin nuori iältäni ja uskossani ja ajattelin, että kristityiltä vaadittiin tuohon aikaan suurta rohkeutta tunnustaa uskonsa yksin Kristukseen. Koska kristityt eivät halunneet uhrata epäjumalille eivätkä kumartaa ja palvoa keisari Domitianusta "herrana ja jumalana", he joutuivat ankaran vainon kohteiksi. Tekstissä mainitaan uskollinen Kristuksen todistaja Antipas, joka surmattiin uskonsa tähden. Antipas oli varmaankin Pergamonin seurakunnan hengellinen johtaja. Paholainen hyökkää erikoisesti hengellisten johtajien kimppuun saadakseen lauman hajalle. Kristillistä seurakuntaa koettelivat Pegamonin aikakaudella ulkoisten vainojen lisäksi myös seurakunnan sisältä tulleet ongelmat. Väärää hapatusta seurakuntaan toivat harhaopettajat, joista käytetään nimiä: Bileam ja nikolaiitat.

"Mutta kaikkea en sinussa hyväksy; Luonasi on sellaisia, jotka seuraavat Bileamin oppia, tuon miehen, joka opetti Balakille, miten virittää israelilaisille ansa ja vietellä heidät syömään epäjumalille uhrattua lihaa ja harjoittamaan siveettömyyttä. Heitä on sinunkin luonasi, noita jotka seuraavat nikolaiittojen opetusta." (Ilm. 2:14,15.)

Bileam oli kiero ja rahanahne mies, joka yritti toisella jalalla seurata Jumalaa ja toisella mammonaa. Kahta herraa ei kuitenkaan kukaan voi palvella. Nikolaiitat toivat seurakuntaan laittomuuden hengen. Kirjoitin tästä aiheesta ensimmäisen kirjeen yhteydessä. Nämä seurakunnan kokemat sisäiset ja ulkoiset vaikeudet johtivat luopumuksen aikaan. Vaikeissa tilanteissa tehdään usein kompromisseja.

Pergamonin kirjeen lähettäjä esittäytyy häneksi, jolla on kaksiteräinen, terävä miekka. Tämä miekka on Jumalan sana. Jumalan sana on rukouksen kanssa terävä ase totuuden ja valheen välisessä taistelussa. Jos uskovat luopuvat sanasta ja rukouksesta, niin uskosta luopuminen on tosiasia. Pergamonille lähetetty sanoma kiinnittää huomiomme Jumalan sanan voimaan.

Jumalalla on ollut kaikkina aikoina, myös luopumuksen aikoina, pieni vähemmistö, jäännös, joka on ollut uskollinen Kristukselle ja hänen sanalleen. Voimme esittää itsellemme kysymyksen, että kuulummeko me tämän päivän Jumalalle uskollisten "jäännökseen"?

Jokaisen kirjeen sanomassa toistuvat sanat: "Jolla on korvat, se kuulkoon ja Sille, joka voittaa ...".  Pergamonin voittajille luvataan antaa salattua mannaa ja valkoinen kivi, johon on kirjoitettu uusi nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin sen nimen saaja. Salattu manna on taivaan leipää, joka ravitsee sielun. Se on sitä ruokaa, johon Jeesus viittasi sanoessaan: "Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä. --- Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen". (Joh. 4:32,34.) Kivi on Raamatussa esikuva Kristuksesta. Olen kuullut, että Rooman urheiluareenoilla kilpailevat voittajat saivat voitontunnuksena valkoisen kiven. Valkoinen kivi on mielenkiintoinen ajatus, erityisesti siinä olevan uuden nimen tähden, jota ei tunne kukaan muu kuin sen nimen saaja. Kysymys on kokemuksesta, joka on kaikilla pelastetuilla erilainen ja henkilökohtainen. Siihen liittyy Kristuksen salaisuus. Sitä nimeä ei tunne kukaan muu kuin sen nimen saaja. Raamatussa puhutaan monista salaisuuksista. Kristuksen salaisuus on tärkein, joka ilmoitetaan meille sanassa ja Pyhässä Hengessä. Pyhä Henki tuntee Jumalan salaisuudetkin. Pyhälle Hengelle ei mikään ole salaisuutta. Jumalan sana ja Jumalan olemus ovat hänelle kirkkaat. Uskovassa asuva ja Jumalan sanassa vaikuttava Pyhä Henki ilmoittaa meille kaiken, minkä Kristus on meille opettanut ja tuo opetus on iankaikkinen totuus Kristuksessa.  

tiistai 21. elokuuta 2012

Kirje Smyrnan seurakunnalle, rohkaisua vainotuille!

Voisitko lukea Smyrnan seurakunnalle lähetetyn kirjeen Ilm. 2:8-11? Smyrnan nimen merkitys on: mirha (hyväntuoksuinen).
Mirhaa käytettiin pyhän voiteluöljyn valmistukseen. Se tuoksui hyvältä ja sillä oli tuskia lieventävä vaikutus. Mirhaa käytettiin myös vainajien palsamoinnissa. Itämaan tietäjät toivat Jeesukselle kultaa, sutsuketta ja mirhaa. Smyrnan nimi merkitsee mirhaa. Smyrnan seurakunnan kokemukset ja heille lähetetyn kirjeen sanoma avaavat ymmärryksemme marttyyrien aikakauden kokemuksille. Mirhan tuoksu vapautuu puristuksessa. Smyrnan aikakauden kristityt joutuivat suureen puristukseen vainojen tähden. Puristuksen tähden uskovien rukoukset nousivat taivaaseen hyväntuoksuisen suitsukkeen tavoin. He olivat ulkonaisesti köyhiä, mutta hengellisessä kokemuksessaan ja uskonelämässään rikkaita. Smyrnan seurakunta on toinen seitsemästä seurakunnasta, jolle Herra ei anna yhtään nuhdetta. Tiedätkö mikä on toinen?

Ensimmäisessä kirjeessä Herra kertoi sen, minkä hän tiesi Efesoksesta: "Minä tiedän sinun tekosi ..."
Smyrnan seurakunnan kokemukset olivat myös Herran tiedossa: "Minä tiedän sinun ahdinkosi ja köyhyytesi - sinun, joka kuitenkin olet rikas. Minä tiedän, miten sinua herjaavat nuo, jotka sanovat itseään juutalaisiksi vaikka eivät ole - Saatanan synagoogaa he ovat!".

Kristus esittäytyy Smyrnan seurakunnalle ensimmäisenä ja viimeisenä, kuoleman voittajana. Hän lähettää Smyrnan seurakunnalle myös rohkaisevan profetian. "Älä yhtään pelkää sitä, mitä joudut kärsimään. Saatana on sulkeva muutamia teistä vankeuteen, jotta teitä koeteltaisiin, ja te joudutte ahdinkoon kymmeneksi päiväksi. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin minä annan sinulle voitonseppeleeksi elämän." (Il. 2:9,10.) Roomalainen vankeustuomio päättyi hyvin usein teloitustuomioon. Ehkä juuri tästä syystä Kristus rohkaisi omiaan uskollisuuteen. Uskolliset tulisivat saamaan voitonseppeleeksi elämän, iankaikkisen elämän.

Kristittyihin kohdistui ankarat vainot vuosina 303-313. Kymmenen vuotta kestäneen vainon takana oli paholainen Rooman keisarikunnan kautta. Rooman keisarit Diocletianus ja Galerius olivat sitä toimeenpanemassa. Vainoissa kysytään uskollisuutta. Marttyyreita rohkaisi ajatus siitä, ettei toinen kuolema kohtaa heitä, vaikka heidät tapetaankin Jeesuksen nimen tähden ja he joutuvat kokemaan väkivaltaisen ensimmäisen kuoleman. He tiesivät, että ensimmäisestä kuolemasta on ylösnousemus, mutta toisesta kuolemasta sitä ei ole.

maanantai 20. elokuuta 2012

Kirje Efesoksen seurakunnalle muistuttaa ensirakkaudesta

Toivon, että lukisit Ilm. 2:1-7 ennen kuin jatkat tämän kirjoituksen lukemista. Viittaan kirjoituksessani em. tekstiin ilman, että mainitsen sitä tarkemmin. Efeson nimen merkitys on: ensimmäinen tai toivottava.

Johannes tunsi Efesoksen seurakunnan hyvin, koska hän oli perimätiedon mukaan ollut tuon seurakunnan johtajana ennen karkotusta Patmokselle. Efeso kuvaa vertauskuvallisesti alkuseurakunnan aikaa. Kirjeiden alussa mainitut enkelit tarkoittavat seurakunnan vastuunkantajia, jotka huolehtivat seurakunnan hyvinvoinnista ja välittivät sanan seurakunnan jäsenille. Johtajilla on vakava vastuu siitä, mihin suuntaan seurakunnan hengellinen elämä kehittyy. Alkuseurakunnan hengellinen elämä oli palavaa, mutta heidänkin hengellinen tilansa alkoi vähitellen taantua ja ensirakkaus kylmetä.

Kaikissa kirjeissä toistuu sanat: "Minä tiedän". Kysymys on siitä, että Herra tietää joka hetki omiensa hengellisen tilan yksilöinä ja seurakuntana. Hän tietää myös sen miten maailma kohtelee Herran omia? Efesoksen seurakunta saa tunnustusta vaivannäöstä ja kestävyydestä. Taivas tukee aina niitä, jotka joutuvat kärsimään Jeesuksen nimen tähden. Alkuseurakunnan hengellistä tilaa koettelivat väärät opettajat, jotka kylvivät lustetta nisun sekaan. Väärä opetus vie seurakunnan väärille raiteille ja seurakunnan antama todistus menettää voimansa. Kirjeessä mainitaan nikolaiitat. Nämä olivat vääriä opettajia, jotka opettivat väärää vapautta. He julistivat vapautta Jumalan käskyjen noudattamisesta. Tämä johti ihmisiä laittomuuteen. Tällainen opetus vie evankeliumilta pohjan pois. Paavali taisteli parannussaarnoillaan laittomuuden henkeä vastaan. Laittomuus kylmentää rakkauden ja ihmiset vaipuvat väärään rauhaan. "Mutta sitä en sinussa hyväksy, että olet luopunut ensi ajan rakkaudesta." (Ilm. 2:4.) Ensirakkaus maallisessa ja hengellisessä mielessä on tärkeä asia. Jumala ei hyväksy ensirakkauden kylmentymistä. Meidän tulisi muistaa luopumuksemme ja kylmentymisemme syyt ja tehdä parannus. Parannus on mielenmuutos. Muutos pitää tapahtua ensin mielessä, sitten se näkyy elämän hedelmissä.

Tähdillä kuvataan seurakunnan sanansaattajia ja lampunjalalla kuvataan seurakuntaa. Tähdet olivat seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä käyskentelevän oikeassa kädessä. Herran kädessä on elämämme. Jeesus on seurakunnan todellinen johtaja. Hän on seurakunnan pää. Jeesus oli maan päällä ollessaan palveleva johtaja, eikä hän ole muuttunut toisenlaiseksi johtajaksi taivaassakaan. Tämä on rohkaiseva tieto kaikkien aikojen uskoville. Se, että sanoman tuoja, Jeesus, käyskentelee lampunjalkojen keskellä täyttää hänen oman lupauksensa olla omiensa kanssa joka hetki maailman loppuun saakka. Voittajat saavat syödä elämän puusta, joka on Jumalan puutarhassa. Tämä voitto on paras, minkä voimme milloinkaan saada. Tappio merkitsee elämän puusta osattomaksi jäämistä, eli sitä, ettei pääse perille iankaikkiseen elämään. "Jolla on korvat, se kuulkoon, mitä Henki sanoo seurakunnille." (Ilm. 2:7.)

Jeesus lähetti Paavalin ja Johanneksen välityksellä rakkauskirjeitä!

Jeesus lähetti Paavalin ja Johanneksen välityksellä rakkauskirjeitä mm. Efesoksen seurakunnalle, jotka ovat tarkoitetut myös meille. Näihin tärkeisiin kirjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti!

Ilmestyskirjan toisessa ja kolmannessa luvuissa on Jeesuksen lähettämät rakkauskirjeet seitsemälle seurakunnalle. Nämä kirjeet puhuttelevat kaikkia kristittyjä kaikkina aikoina. Kirjeiden sanomia ei tarkoitettu vain Vähä-Aasian historiallisille seurakunnille, vaan koko kristilliselle aikakaudelle ajan loppuun saakka. Seitsemän kirjeen sarja alkaa Efesoksesta. Efesos oli tärkeä kauppakaupunki. Siitä oli tullut Rooman Aasian provinssin pääkaupunki. Tavara ja raha liikkuivat hyvin ja laivaliikenne oli, hyvän sataman tähden, vilkasta.

Efesoksen herätyksestä kerrotaan Ap.t. 19-luvussa. "Monet uskoon tulleet kävivät avoimesti tunnustamassa, mitä kaikkea olivat tehneet, ja useat, jotka olivat harjoittaneet taikuutta, kokosivat kirjansa yhteen ja polttivat ne kaikkien nähden. Kun kirjojen arvo laskettiin, päädyttiin viiteenkymmeneentuhanteen hopearahaan. Näin Herran sana osoitti voimansa ja levisi yhä laajemmalle." (Ap.t. 19:18-20.)  Tämä aiheutti suuren ja vaikean konfliktin Paavalin ja kaupungissa työskentelevien hopeaseppien ja muiden käsityöläisten välille. Käsityöläisten ammattikunta valmisti erilaista "turistirihkamaa" ja tienasi sillä hyvin. Myyntimenestystuote näytti olevan hopeinen Artemiin temppelin pienoismalli ja muut tämän jumalan palvontaan liittyvät kuvat. "Noihin aikoihin Efesoksessa syntyi Herran tien johdosta paha mellakka. Kaupungissa oli Demetrios -niminen hopeaseppä, joka valmisti hopeisia Artemiin temppelin kuvia ja näin hankki käsityöläisille huomattavat tulot. Hän kutsui koolle nämä ja muut saman alan työntekijät ja sanoi: "Miehet, te tiedätte, että meidän vaurautemme on tämän työn varassa. Mutta nyt te voitte nähdä ja kuulla, kuinka tuo Paavali on harhauttanut suuren joukon ihmisiä, ei vain täällä Efesoksessa vaan kohta koko Aasian maakunnassa. Hän uskottelee, että ihmiskätten luomukset eivät ole mitään jumalia. Tämä uhkaa saattaa meidän ammattimme huonoon huutoon, eikä siinä kaikki: voi käydä niin, että suuren jumalattaremme Artemiin temppeliä ei kohta enää pidetä minään ja hän menettää mahtinsa - hän, jota koko Aasia ja koko maailma palvelee." Tämän kuullessaan miehet vimmastuivat ja huusivat: "Suuri on Efesoksen Artemis!" Koko kaupunki joutui kuohuksiin." (Ap.t. 19:23-29
Efesoksessa sijaitseva Artemiin temppeli oli yksi antiikin maailman seitsemästä ihmeestä.
Mikä oli Artemiksen alkuperä ja miksi tämä metsästyksen jumalatar oli saanut Efesoksessa niin suuren suosion? Lainaan tietoa Artemiksesta netistä tähän yhteyteen. Huomaa, että "Efesoksen Artemis ei muistuttanut enää kovin paljon Kreikan "sydänalueiden" neitsytjumalatarta vaan enemmänkin suurta äitijumalatarta ja hedelmällisyyden jumalattaria."
Olikohan niin, että em. tarustot ja taikakirjat olivat niiden kirjojen joukossa, jotka uskoon tulleet efesolaiset polttivat roviolla.

Artemis


Diana metsästämässä, roomalainen kopio Artemiin patsaasta, ensimmäinen tai toinen vuosisata.
Artemis (muinaiskreikaksi Ἄρτεμις) on kreikkalaisessa mytologiassa metsästyksen jumalatar ja Apollonin kaksoissisar, Zeuksen ja Leton tytär. Hänen yllään on lyhyt tunika ja kädessään hänellä on jousi ja nuolikotelo. Hänen vierelleen kuvataan juoksemaan valkoinen naarashirvi. Artemis edisti kasvullisuutta ja varttuvaa elämää, hän on öisen taivaan ja kuun haltijatar, esiintyy saduissa metsän ajattarena ja neitseellisen puhtauden puolustajana. Vastaa roomalaisten Dianaa.
Zeus tavoitteli kauniita tyttöjä ja yksi näistä oli titaanien tytär Leto, joka asui Olympoksella. Kun Hera sai kuulla Leton odottavan Zeuksen lasta, hän karkotti tytön lähettäen Python-käärmeen vainoamaan tyttöä minne tämä sitten menikin, jotta Leto ei saisi levätä lainkaan. Yhdeksän uuvuttavan kuukauden jälkeen Leto saapui Sisilian rannikolla sijaitsevaan Ortygiaan, missä hän sai Artemiin. Yhä Pythonin vainoamana hän siirtyi heti Aigeianmeren Delosaarelle. Sinne Python ei päässyt, ja siellä Leto synnytti Artemiksen kaksoisveljen, Apollonin.
Sekä Artemis että Apollon olivat erinomaisia lapsia ja kauniita katsella. Lasten kolmantena syntymäpäivänä Zeus kävi tapaamassa heitä ja oli näkemästään ylpeä. Hän päätti, että lapset kuuluvat Olympokselle. Vuodet vierivät ja Zeus lähetti hakemaan kaksosia. Zeus antoi Apollolle lahjaksi Hefaistoksen tekemät kultaiset vaunut, joiden eteen oli valjastettu valkoiset hevoset, kultaisen jousen ja kotelon täynnä kultanuolia. Zeus ei tiennyt, mitä Artemis olisi halunnut lahjaksi, joten hän kysyi. Artemis vastasi empimättä haluavansa jousen, nuolia ja samanlaiset vaunut kuin Apollo oli saanut, mutta hän halusi ne tehtävän hopeasta eikä kullasta. Hän halusi myös hopealangoista tehdyn metsästysviitan, lauman tulisia että nopsajalkaisia koiria sekä kaksikymmentä metsänneitoa ja kaksikymmentä vedenneitoa palvelijoiksensa ja seuraksensa.
Kykloopit, jotka takovat Zeuksen salamat, valmistivat Hefaistoksen johdolla Artemiille hänen hopeajousensa ja -nuolensa. Pan-jumala hankki Spartassa kasvatetut koirat, ja Artemis itse valitsi kauneimmat nymfit metsistä ja joista.

Kun kaikki lahjat olivat koossa, Artemis lähetti kaksi nopeinta koiraansa vuorille hakemaan kaksi komeaa hirveä, joita ei saanut vahingoittaa. Koirat palasivat tuoden kaksi haarasarvista hirveä, jotka Artemis valjasti vaunujensa eteen. Sitten hän paukautti ruoskaansa hirvien päiden päällä, päästi hurjan huudon ja kiisi matkoihinsa vuorille. Perässä juoksivat hänen nymfinsä kuin nopsat peuranvasat, koirat kiisivät hänen edellään ja niiden kumea haukku kaikui ympärillä olevista kalliosta. Yö ehti tulla eikä Artemis ollut löytänyt hopeanuolilleen sopivaa kohdetta. Hän sytytti Olympoksen tulista soihdun ja sen valossa otti maalikseen kookkaan männyn halkaisten sen kiitävällä nuolellaan kahtia. Seuraavana aamuna toinen hänen nuolensa lävisti villikarjun, joka kuoli heti. Vieläkään Artemis ei ollut löytänyt taitonsa veroista kohdetta, niinpä hän jatkoi matkaa etsien päivät ja nukkuen yöt puiden suojassa. Vihdoin hän tuli pahaan kaupunkiin, jossa hallitsi epäoikeudenmukaisuus ja jonka kaikki asukkaat viettivät paheellista, itsekästä elämää. Kaupungin ohittaessaan hän ampui kolmannen nuolensa sen keskelle. Tuhansiksi hohtaviksi ja tappaviksi kappaleiksi pirstoutuen tuo yksi ainoa nuoli surmasi yhdellä kertaa koko kaupungin asujaimiston.
Tieto tästä ja tarinat Artemiin ampumataidosta levisivät kaikkialle maahan, ja pian hänet tunnettiin metsästyksen jumalattarena, joka samastettiin vähitellen Kuun jumalattareen Seleneen, koska Artemis metsästi Kuun hopeisessa valossa. Vaikka Artemis ei lainkaan välittänyt miehistä vaan oli päättänyt pysyä neitsyenä, kreikkalaiset palvoivat häntä synnytyksen jumalattarena ja pikkulasten suojelijana. Näin tapahtui kenties siksi, että Leto synnytti Artemiin kivuttomasti.
Efesoksen Artemis ei muistuttanut enää kovin paljon Kreikan "sydänalueiden" neitsytjumalatarta vaan enemmänkin suurta äitijumalatarta ja hedelmällisyyden jumalattaria.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Silja Symphony tuli tutuksi!

Teimme Tukholman laivaristeilyn Silja Symphony laivalla, joka näkyy kuvassa. Hyttimme oli kuvasta katsottuna laivan takana yhdeksännellä kannella laivan peräosassa.


















Tekniset tiedot

Valmistusvuosi 1991
Telakka Masa Yards, Turku
Kotisatama Tukholma
Pituus 203 m
Leveys 31,5 m
Syväys 7,1 m
Nopeus 21 solmua
Matkustajamäärä 2852
Hyttejä 995
Henkilöautoja 395
Liikennöi Ruotsin lipun alla

lauantai 18. elokuuta 2012

Matkakertomuksen päätössanat!

Viimeinen Tukholman vierailun osoite oli: Olof Palmes gata 25 3 tr. Tässä osoitteessa sijaitsee suomenkielinen Adventtikirkko. Aikataulumme ei sallinut meille tilaisuuden järjestämistä. Ehdin kuitenkin pitää pienen rukoushetken, jossa muistin kaikkia kirkossa kokoontuvia sisaria ja veljiä rukouksin. Lähetän onnen ja siunauksen toivotukset kaikille seurakunnan jäsenille tämän kirjoituksen kautta. Toivottavasti minulle tulee joskus tilaisuus tavata seurakunta ja pitää hengellinen tilaisuus kauniissa kirkossanne.

Kirkkosalin lisäksi teillä on sopivasti muitakin tiloja. Tilava toimisto ja vierashuone palvelevat seurakuntaa hyvin.

Sydämellinen kiitos Eeva-Liisa Vihermölle erittäin hyvästä opastuksesta ja retken suunnittelusta ja toteutuksesta. Omatoimisesti liikkuessamme emme olisi ehtineet nähdä ja kokea niin paljon erilaisia asioita. Kokemuksemme Tukholmasta olisi jäänyt paljon kapea-alaisemmaksi. Kiitos myös 101-vuotiaalle äidillesi, joka muisti meitä, rukouksin.

Tukholman satamaan kiirehtiminen oli vähällä tuoda haaverin. Työntäessäni liukuportaalle lastenrattaita, horjahdin ja olin vähällä lentää selälleni. Sain kuitenkin säilytettyä tasapainoni niin, että selvisin pahemmalta rytäkältä. Takana ollut oppaamme säikähti kovin, huomatessaan vaaratilanteen. Onneksi Eeva-Liisa ei saanut sydänkohtausta tapahtuneen johdosta. Ehdimme laivaan oikein hyvin ja Eeva-Liisa varmisti, että kaikki oli ok. Paluumatka Helsinkiin, Ouluun ja Kuusamoon sujui hyvin. Laivalta ostimme pienet matkamuistot ja muut tuliaiset. Kiitos Herralle ja kaikille ystäville hienosta, matkasta. Kiitos myös Askeleet -kampanjalle, saamastani hyvästä palkintomatkasta. Ilman sitä tätä matkaa ei olisi tullut tehtyä, ainakaan tässä vaiheessa. Matkakertomus päättyy tähän!

Junibacken oli Tukholman retkemme pääkohde!

Tukholman kierros oli suunniteltu erityisesti lastenlapsiamme ajatellen. Pääkohteemme oli Junibacken - Tukholman Djurgårdenin (eläintarha) satujen leikkitalo. Pääsimme sukeltamaan suoraan satukirjojen ihmeelliseen maailmaan. Saimme ajaa satujunalla monien Astrid Lindgrenin kirjoissaan kuvaamien paikkojen halki. Matka satujunalla on Junibackenin kohokohtia myös aikuisille. Pieni juna, jossa on poikittain istuttavat vaunut, kiitää hitaasti Astrid Lindgrenin lumoavien satumaisemien ohi tasaisesti tai kohoten välillä ilmaan ja laskeutuen rotkoon. Ohjaajalta voi tilata selostukseen sen maan kielen, jota ymmärtää parhaiten. Maisemat ovat kuvittaja Marit Törnqvistin käsialaa.

Konduktööri vilkutti meille Vimmerbyyn asemalla. Tapasimme Markin omassa puutarhassaan. Iida oli roikkumassa lipputangossa. Eemeli oli Vaahteramäen pihalla. Vaahteramäen Eemeli huvitti Mikaelia. Eemelin pikkusisko oli vedetty lipputankoon ja Eemeli nukkui vaatekomerossa. Nämä tilanteet naurattivat Mikaelia erityisesti. Ehkä hän samaisti itsensä tuohon kujeilevaan poikaan. Peppi Pitkätossun maailma tuli myös tutuksi. Huvikumpu oli juuri sellainen kuin olemme sen nähneet Peppi Pitkätossun elokuvissa. Pikku-Ukko -hevonen oli tehty puusta ja sen selässä kaikki lapset halusivat kuvauttaa itsensä. Hevoselle oli varattu myös muoviporkkanoita, joita lapset syöttivät sille. Välillä lapset harjasivat puuhevosen häntää tai kylkiä.

Satujunan retkellä näimme myös Pekka Peukaloisen kylpemässä sokerikulhossa. Maisemissa vilahti myös Ronja Ryövärintytär, Veljeni Leijonanmieli, iso rotta ja lohikäärme, Kattokassinen jne. Lapset osaavat eläytyä satujen maailmaan hyvin aidosti.

Peppi Pitkätossun hevosen vieressä oli iso koristeellinen lautanen, johon oli laitettu mukavan kokoisia pehmeitä rakennuspalikoita. Niillä sai tehdä erilaisia rakennelmia ja käyttää mielikuvitusta. Tämä oli hauskaa puuhaa myös Vilmalle. Hän ymmärsi leikin idean, vaikka hän on vasta 1 v. 2 kk. Kierros päättyi lapsille järjestettyyn lauluhetkeen, jossa laulettiin tuttuja lastenlauluja. Ammattinäyttelijät osasivat tehdä lauluista eläviä ja kiinnostavia esityksiä. Leikit kuuluivat tietysti mukaan. Oppaamme näki, että Vilma oli aivan haltioissaan laulujen aikana ja tästä syystä hän kehotti laittamaan Vilman musiikkileikkikouluun.

Tukholma on pohjoismaiden suurin kaupunki!

Kuulimme kertomuksen Tukholman rikkaimmasta naisesta, joka eli aikaansa edellä. Hän osti kerrostalon syrjäiseltä paikalta. Ihmiset ihmettelivät, että miksi hän osti sen niin syrjästä. Hän oli sanonut, että Tukholman keskusta tulee kerran olemaan sillä paikalla. Niin on käynyt. Tässä kerrostalossa oli ensimmäinen hissi ja ensimmäinen kylpyamme. Talossa oli palvelijoita, jotka kuljettivat tavaroita hissillä. Rikas nainen avioitui hollantilaisen ruhtinaan kanssa, joka sai tietää naisen rikkaudesta vasta häiden jälkeen. Nainen lahjoitti talonsa kuolemansa jälkeen Tukholman kaupungille ja se on nyt museona.

Näimme Vasa-laivan, joka on maailman ainoa jäljellä oleva 1600-luvulla rakennettu laiva. Yli 95 % sen alkuperäisistä osista on säilynyt, ja sitä koristavat sadat veistokset. Opas kertoi meille, että se upposi sen tähden, koska laivan tykit olivat asetetut siten, että laivan tasapaino ei ollut vakaa. Emme käyneet laivan sisällä.

Tukholman kaupunki näytti olevan hyvin siisti kaupunki. Näimme paljon hyvin hoidettuja vanhoja hienoja rakennuksia ja suuria liikkeitä. Kirsikkapuukuja johti meidät hallintokeskukseen, jossa näimme kuninkaanlinnan ja muut tärkeät rakennukset. Saimme kuulla, että kaupungin läpi virtaava joki on niin puhdas, että siinä uiskentelee jopa lohia. Kalastajat onkivat kaloja joen töyräiltä. Keskustassa on suuri suihkulähde, jossa uitetaan mm. urheilukilpailuissa menestyneet urheilijat.

Näimme liikkeen, jossa työskenteli kerran Greta Lovisa Gustafson (18.9.1905-15.4.1990). Suomalaissyntyinen elokuvaohjaaja Mauritz Stiller löysi hänet hattukaupasta ja halusi tehdä hänestä "tähden". Greta Garbosta tulikin yksi kuuluisimmista näyttelijöistä.

Sveanmaahan 1200-luvulla rakennettu kaupunki on kasvanut suureksi metropoliksi. Se on tällä hetkellä pohjoismaiden suurin kaupunki. Keskustan kävelykadulla oli kansainvälisen miljoonakaupungin tunnelma (864.324 asukasta vuonna 2011). ... jatkuu ...

perjantai 17. elokuuta 2012

Tukholma otti meidät lämpimästi vastaan!

Tiistaiaamuna 14.8. heräsimme hyvissä ajoin. Sain hiljentyä ja lukea rauhassa matkalukemistani. Rauhalliset aamut Jumalan yhteydessä vahvistavat vastaanottamaan päivän tapahtumat. Silja Symphony lipui tasaista vauhtia kohti Tukholman satamaa. Kaunista saaristoa oli ilo katsella. Tiesimme, että laivan aamiaispöytä on runsas ja monipuolinen. Aterioimiseen varasimme riittävästi aikaa, että saimme syödä rauhassa ja syöttää myös pienet, matkustajat. Kaikille löytyi sopivaa syötävää ylen runsaasti. Toivomuksestani minulle tehtiin myös Rooibos-teetä. Tämä oli osoitus henkilökunnan hyvästä palvelualttiudesta. He toimivat näin molempina aamuina.

Laivamme saapui Tukholman satamaan klo 9.30 Ruotsin aikaa. Oppaamme Eeva-Liisa Vihermö oli meitä vastassa. Tunsimme heti toisemme, vaikka siitä onkin kulunut aikaa jo 37 vuotta, kun tutustuimme toisiimme Lohjalla Auvo Helmisen kokoussarjassa, Lohjan Adventtikirkossa. Eeva-Liisa on kotoisin Helsingistä, mutta hän on asunut Tukholmassa jo 50 vuotta. Eeva-Liisa oli suunnitellut matkakohteemme huolella, aikatauluineen. Hän kertoi mielenkiintoisia kertomuksia näkemistämme kohteista. Laivalta suuntasimme askeleemme kohti metroasemaa. Metrolla ajoimme ensin kaupungin keskustaan (T-centralen), josta kävelimme kuninkaan puistoon (Kungsträdgården). Tämä puisto oli 1700 luvulta 1800-luvun puoleen väliin asti vain kuninkaallisten käytössä. Nyt se oli aivan Tukholman keskustassa ja avoin kaikille. Valitettavasti emme tavanneet tämän päivän kuninkaallisia. Ajattelimme heitä kuitenkin lämmöllä, erityisesti pientä suloista Estelleä, jonka ristiäisiä hiljattain vietettiin. Oli suuri etuoikeus saada liikkua Tukholmassa hyvän oppaan johdolla. Kiitos, Eeva-Liisa, todella miellyttävästä ja asiantuntevasta opastuksesta ja huolenpidosta matkamme, aikana. Olit vastassa satamassa ja varmistit, että pääsimme takaisin laivaan ajoissa. Eeva-Liisan äiti on 101-vuotias ja hyvässä kunnossa. Hän tiesi, että tulemme Tukholmaan ja hänen tyttärensä on meillä oppaana. Sain hänen terveisensä. Hän oli paljon rukoillut vierailumme puolesta ja sen puolesta, että sää olisi vierailumme aikana aurinkoinen ja lämmin. Rukoukset oli kuultu. Sää ei olisi voinut olla parempi kuin mitä se oli. Tuntui ihmeelliseltä ajatella, että näin iäkäs ihminen oli hengessä mukana koko vierailumme ajan. Olisi ollut ilo tavata hänet ja kiittää muistamisesta. Toivottavasti hän saa kiitosterveisemme tämän kirjoituksen myötä. ... jatkuu ...

Laivalla oli paljon erilaisia lapsia ja kansainvälinen tunnelma

Lähtöselvitykset menivät jouhevasti ja kaikki oli ok. Laivaan astuessamme kameramiehet ottivat ensimmäisenä kuvan kaikista matkustajista. Niistä oli näyttely seitsemännellä kannella. Silloin näimme keitä laivalla matkusti meidän kanssamme. Laivalla oli paljon erilaisia lapsia ja kansainvälinen tunnelma. Kuvat onnistuivat hyvin. Ostimme niitä muistoksi pari. Lapsille oli järjestetty paljon erityistä ohjelmaa. Muumipeikko ja Pikkumyy kiinnostivat kaikkia lapsia erittäin paljon. Jessica meni usein Muumipeikon kainaloon haleja saamaan. Erään kerran, kun emme olleet vähään aikaan nähneet satuolentoja, niin Jessica kysyi minulta, että onkohan Muumipeikolla ollut häntä ikävä? Muumipeikko ja Pikkumyy saivat lapset laulamaan ja hyppimään. Oli ilo seurata lasten riemua. Pallomeret ja merirosvolaiva olivat kaiken aikaa kovassa käytössä. Leikkihuoneessa sai myös piirtää ja tehdä väritystehtäviä. Ensimmäisenä iltana piti laittaa lasten ranteisiin yhteystietonauhat, jos sattuisivat vaikka eksymään. Laivalla oli mukava kierrellä ja katsella erilaisia juttuja. Liikkuminen oli vaivatonta, koska hissit veivät meidät nopeasti kannelta toiselle. Eräällä kannella oli pienoisgolf-rata. Sitä piti tietysti kokeilla. Muutamat matkustajista tulivat tutuiksi, koska tapasimme heitä eri tilanteissa useita kertoja. Eräs lahtelainen kaveri tuli vastaan yllätykseksemme myös Tukholman valtakadun ihmisvilinässäkin. Koin, että se oli jollakin lailla erikoista johdatusta. Hei! Jos ao. kaveri satut lukemaan tämän kohdan matkakertomuksestani, niin kirjoita tämän kirjoituksen kommenttiin viestisi.

Hyttimme olivat yhdeksännellä kannella ja näköala upeasti merelle. Ehdimme nauttia hyteistämme ihan mukavasti. Ulkokansilta oli mukava katsella merta ja muita laivoja. Jossakin vaiheessa näimme yli kymmenen laivaa samaan aikaan. Iltapalan jälkeen laitoimme lapset nukkumaan hyvissä ajoin. Iltatoimien jälkeen luimme tuttuja kertomuksia ja siunasimme lapset unten maille. Unta ei tarvinnut odotella pitkään. Mikael halusi nukkua ylä- ja Jessica alapetillä. Aamuyöstä Suvi oli herännyt ja ihmetellyt miksi laiva ei liiku? Hän ajatteli, että laiva oli ajanut karille. Tämä piti mennä tarkistamaan. Hän oli käynyt kannella ja saanut tietää, että pysähdyspaikka oli Maarianhamina eika kari. Tiedosta rauhoittuneena hän oli jatkanut unia levollisin mielin. ... jatkuu ...

Mennään huomenna Korkeasaareen, Korkeasaareen, Korkeasaareen ...

Istuimme jo Korkeasaaren bussissa ja juuri ennen bussin lähtöä liikkeelle, eräs, meitä lähellä istuva, mieshenkilö sanoi useampaan kertaan hyvin vakuuttavasti, ettei tämä bussi mene Korkeasaareen, vaan Hernesaareen. Ajattelin, että eikö bussin edessä ylhäällä ollut kyltti pitänytkään paikkansa. Siinä luki aivan selvästi, että "Korkeasaareen". Istuimme auton peräosassa, joten ajattelin, etten ehdi käydä varmistamassa asiaa kuljettajalta tarkemmin, ennen bussin lähtöä. Säntäsimme ulos kaksine rattaineen, lapsineen ja matkatavaroineen ja vasta sitten menin kysymään kuljettajalta, että meneekö tämä bussi Korkeasaareen? Sain myöntävän vastauksen. Hyppäsimme takaisin bussiin ja nyt vuorostaan tuo, meidät säikäyttänyt, mies joutui poistumaan autosta nolona ja ihmeissään. Saimme kuulla, että ko. bussin aikatauluissa tai ajoreiteissä oli tullut tuona päivänä joitakin muutoksia, joista meitä opastanut mies ei tiennyt mitään. Onneksi tällaista hässäkkää ei tullut matkan aikana toista kertaa. Kaikki meni lopulta hyvin ja rauhallisesti. Em. mieskin oli varmaan hyvillään siitä, että hän pelastui viime hetkellä "eksytyksen kavalilta juonilta" eikä tarvinnut myöhemmin "vetää hernettä nenäänsä"!

Aurinko paistoi lämpimästi kävellessämme Korkeasaareen johtavaa siltaa pitkin. Rattaista ja matkalaukun pyöristä oli nyt suurta apua. Meille ehdotettiin, että jättäisimme tavaramme lippuluukulle, mutta emme voineet tehdä niin, koska menisimme iltapäivällä toista reittiä, laivalla Hakaniemen torille, lähelle Olympiasatamaa, josta Silja Symphony lähtisi klo 17.00. Onneksi saimme jättää matkatavaramme laivasataman koppiin, eikä meidän tarvinnut raahata niitä koko ajan mukanamme. Korkeasaaressa olisimme tarvinneet oppaan, joka olisi valinnut meille sopivan reitin ja vienyt meidät sellaisten eläinten luokse, jotka eivät olleet makaamassa piilopaikoissaan, "repo rankoina", laiskoina ja vetämättöminä. Lapset kuitenkin nauttivat näkemästään, vaikka eläimissä ei näyttänyt olevan virtaa juuri ollenkaan. Leijonat ja karhut makasivat kuin kuolleena maassa. Apinoissa oli eniten liikettä. Ne olivatkin hauskoja katsella. Papukaijat olivat äänekkäitä ja kauriseläimet söivät heinää. Isot kamelit seisoivat kyttyrät selässä silmiemme edessä. Nämä "erämaalaivat" kestävät hyvin auringon paistetta ja hellettä. Punainen lintuparvi herätti huomiomme. "Pupueläimet" kiinnostivat lapsia, koska niitä olisi ollut mukava silittää tai ottaa syliin. Päivä meni nopeasti. "Vesibussi" vei meidät hauskasti Hakaniemen torille. Matkalla saimme ihailla upeaa valkoista Silja Symphonya, joka odotti matkustajia sisäänsä, meitäkin. Mikael vertaili laivaa Titaniciin ja varmisteli, ettei laivamme uppoaisi. Hakaniemen torilta ostin litran makeita kirsikoita, jotka maistuivat kaikille. Mikael innostui syöttämään lokkeja. Lokit olivat hyvin kesyjä ja nappasivat kirsikansiemenet pitkään nokkaansa heti, kun siemenet lensivät maahan. Torilla oli paljon porukkaa, koska sää oli hyvin lämmin ja aurinkoinen, hyvä lomasää. Meillä oli runsaasti aikaa siirtyä torilta laivaan. ... jatkuu ... 

torstai 16. elokuuta 2012

Matkakertomus 1.

Matkavalmisteluja tehdessämme huomasin, että Mazdassa on jotakin vikaa. Moottorin lämpötila nousi jälleen liian korkealle. Ilmeisesti Mazdassa on jokin vuoto jäähdytysjärjestelmässä. Vein sen tänään torstaina 16.8. korjaamoon, joten vika selviää, toivon mukaan, ensi viikon loppupuolella. Emme voineet lähteä sillä Ouluun. Annen auto oli Oulussa nuorten käytössä, joten siitäkään ei ollut nyt apua. Pitikö meidän lähteä linja-autolla? Ei, koska Ari antoi ystävällisesti autonsa lainaksi ja sillä me pääsimme matkustamaan Ouluun. Kiitos, Ari, todella paljon, ystävällisyydestäsi! Autosi toimi hyvin koko matkan. Ennen Ouluun lähtöä haimme Mikaelin matkaan, Hepokaarteelta. Mikael oli aivan innoissaan matkasta, koska hän pääsi nyt ensimmäistä kertaa lentokoneeseen ja isoon laivaan ja muihinkin uusiin kulkuneuvoihin matkan aikana. Tiesimme, että matka toisi hänelle paljon erilaisia kokemuksia ja elämyksiä. Serkkujen tapaaminen ja matkaseuraksi lähteminen oli myös innoittavaa. Anne ajoi Pudasjärvelle saakka. Matkan aikana Mikael seurusteli Annen kanssa hyvin aktiivisesti. Tavallisesti Mikael istuu pidemmillä matkoilla takana, mutta nyt hän halusi istua edessä. Minua väsytti ja tasainen auton hurina ja puheensorina vaivuttivat minut unten maille. Pudasajärvellä vaihdoimme kuskia ja minä ajoin sitten perille asti. Navigaattori ohjasi meidät oikeaan paikkaan. Tulin ensimmäistä kertaa nuorten uuteen osoitteeseen, Hiiroisen asuinalueelle, Hukkasenkujalle. Luonnonläheinen ympäristö teki heti mukavan vaikutuksen. Totesin, että täällä on lapsilla  turvallista touhuta. Paluumatkalla saimme tutustua ympäristöön vähän paremmin. Anne oli käynyt täällä jo pari kertaa aikaisemmin. Leikkipuiston vauhdikas vaijerirata kiinnosti kaikkia lapsia erityisen paljon. Vilmakin pääsi nauttimaan vauhdista, isänsä sylissä. Sunnuntai-ilta meni nopeasti. Lapset innostuivat laulamaan Korkeasaari-laulua, koska he tiesivät, että seuraavana päivänä viettäisimme siellä mukavan kesäpäivän eläimiä katsellen. Laulu on erittäin "tarttuva". Sen sanat ja sävelet soivat pitkin iltaa ja seuraavana päivänä Helsingissä ja myös paikan päällä Korkeasaaressa. Näin kuinka bussissa istuvien helsinkiläisten miesten ja naisten suut menivät hymyyn, kun he kuuntelivat Jessican ja Mikaelin Korkeasaari-laulua. Laulun perusteella kaikki varmaan tiesivät, että minne me olimme menossa. Lento Oulusta Helsinkiin kesti vain vajaan tunnin. Kun pääsimme yläilmoihin, niin pienen hetken kuluttua aloitimmekin jo laskeutumisen Helsingin lentokentälle. Matkustaminen yleisillä kulkuneuvoilla oli kätevää, joustavaa ja edullista. Lennon aikana Mikael katseli koko ajan lentokoneen ikkunasta ulos ja kertoi, mitä hän milloinkin näki. - "Olemmeko nyt taivaassa", hän kysyi, kun olimme nousseet pilvien yläpuolelle? Keskustelimme enkeleistä, jotka varjelevat meitä lennon aikana. Emme niitä nähneet, mutta tiesimme, että ne olivat mukana varjelemassa meitä koko matkan ajan. Paluumatkalla oli Jessican vuoro katsella ulos ikkunasta. Vilma nukkui suurimman osan lentomatkoista, joten hänen kokemuksensa lentokoneesta rajoittui äidin turvalliseen syliin. Kaikki lastenlapsemme pärjäsivät matkan aikana erittäin hyvin. Tukholman oppaamme kehui heitä useaan kertaan reippaiksi ja sanoi, että tällaisten lasten kanssa on helppo matkustaa. Totesimme sen itsekin! ... jatkuu ...
 

Palkintomatkalla Tukholmassa

Kävelykilpailusta voittamani palkintomatka Tukholmaan toteutui 12.-15.8.2012.
Lähdimme matkalle Kuusamosta sunnuntaina 12.8. klo 13.00 ja palasimme kotiin eilen keskiviikkona 15.8. klo 23.15. Matkareittimme ja kulkuvälineet olivat seuraavat:
Kuusamo-Oulu (Arin laina-auto)
Oulu-Helsinki (lentokone, norwegian DY5603)
Helsingin lentoasema-Rautatientori (bussi 615)
Rautatientori-Korkeasaari (bussi 16)
Korkeasaari-Hakaniemen tori (laiva)
Helsinki-Tukholma (Silja Symphony, hytit 9638 ja 9640)
Tukholman satama-Tukholman keskusta (metro)
Tukholman keskusta-Junibacken (vanha ratikka)
Junibacken-Tukholman keskusta (uusi ratikka)
Tukholman keskusta-Tukholman satama (metro)
Tukholma-Helsinki (Silja Symphony, hytit 9638 ja 9640)
Olympiaterminaali-Rautatientori (ratikka 3T)
Rautatientori-Helsingin lentoasema (bussi 615)
Helsinki-Oulu (lentokone, norwegian DY5608)
Oulu-Kuusamo (Annen ja Arin autot)

Matkakertomuksen kirjoitan myöhemmin!

Ruskaretki Utsjoelle 21.-23.9.2012

Suunnittelemme ruskaretkeä Utsjoelle 21.-23.9.2012.

Matkasuunnitelmaehdotus:
Lähtö: Kuusamon Adventtikirkolta, Kitkantie 37 perjantaina 21.9. klo 12.00
Saapuminen Utsjoelle perjantaina 21.9. klo 20.00
Tervetulojuhla Utsjoella pe 21.9. klo 21-22

Sapatti 22.9.
Klo 11.00 Jumalanpalvelus
Klo 13.15 Ruokailu
Klo 14-18 Luontoretki
Klo 18.00 Päivällinen
Klo 19.00-20.00 Lauluilta Birit ja Mauri Norin kotona
Klo 20.00-22.00 Utsjoki Tours Utsjoen nähtävyydet

Sunnuntai 23.9.
Käynti jäämerellä, jos on mahdollista?
Lähtö Kuusamoon klo 14.00
Saapuminen Kuusamon Adventtikirkolle, Kitkantie 37 klo 22.00

Matkasta kiinnostuneet ottakaa yhteyttä matkan johtajaan, Paavo Hautalaan puh. 040 8474 582 tai sähköpostilla paavo.hautala@pp2.inet.fi tai tämän kirjoituksen kommentissa. Matkan toteuttamisen yksityiskohdat majoituksen ja ruokailujen ja matkakustannusten suhteen määräytyvät lähtijöiden määrän mukaan. Matkakulut lasketaan tarkemmin, kun tiedetään ketkä lähtevät matkalle.
Odotan yhteydenottoanne mahdollisimman pian!

sunnuntai 12. elokuuta 2012

Voiko seurakunta olla kuin paratiisikoti?

Jumalan suunnitelma alussa oli varmaan se, että ihmiset lisääntyessään tekisivät kauniita puutarhakoteja maapallon eri osiin. Synnin tähden tuo hieno suunnitelma ei päässyt toteutumaan.
Pohdin eilen, että olisiko mahdollista, että Jumalan seurakunta maan päällä muistuttaisi jollakin tavalla Eedenin paratiisikotia? Mitä mieltä sinä olet?

Avustustapahtuma "Iloinen mieli"

KOILLISMAALLA 3.-6.9.2012 seuraavasti:

Taivalkoskella ma 3.9.2012 klko 12-14
Paikka: Kaarihalli, Urheilutie 8

Sallassa ti 4.9.2012 klo 13-15
Paikka: Sallatunturin koulu, Kuusamontie 65

Posiolla ke 5.9.2012 klo 12-14
Paikka: Vapaa-aikatalo Pyrintö, Posiontie 24

Kuusamossa pe 7.9.2012 klo 12-14
Paikka: Kuusamon Liikuntahalli, Kitkantie 42

Tilaisuuksissa tarjolla ilmaiseksi mm. lämmin ateria, EU-ruoka-apupaketti, vaatteita ja kodintekstiilejä tarpeen mukaan.
Tilaisuudet on tarkoitettu työttömille, opiskelijoille, pienituloisille eläkeläisille sekä muille vähävaraisille.
Sydämellisesti tervetuloa!
Tilaisuudet järjestää ADRA Finlad säätiö yhteistyössä Kuusamon adventtiseurakunnan kanssa.

Sielusi sytyttäjä!

Jokaisella ihmisellä on toiseen ihmiseen joko positiivinen tai negatiivinen vaikutus. Oma ilmapiirimme siirtyy helposti toiseen ihmiseen. Epäusko ja pelko tarttuvat kuin virustauti. Kun uskoa uhkuvat kristityt kokoontuvat rukouskokoukseen, niin uskon henki valtaa mielen entistä vahvemmaksi ja ihmeet seuraavat niitä, jotka uskovat. Jos elämän koettelemukset ja vastoinkäymiset ovat sammuttaneet sisäisen liekkisi olemattomaksi, niin kaipaat vierellesi sielusi sytyttäjää. Jumala voi lähettää sinun luoksesi toisen ihmisen, joka olemuksellaan, sanoillaan, teoillaan, rukouksillaan ja Jumalan sanalla sytyttää sinut uudelleen. Mistä tämä johtuu? Emmauksen tien kulkijoiden elämän leikki oli sammunut. He olivat murheellisia muodoltaan. Kun he kohtasivat Jeesuksen, joka avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset, niin heidän sydämensä syttyivät. Jumalan sanan avautuminen sytytti heidät. Parhaana sytyttäjänä toimii Jumalan sana. Uskovissa asuva Jeesus voi kohdata meidät samalla tavalla kuin Emmauksen tien kulkijat kohtasivat hänet. Jeesuksen kohtaaminen sytyttää meidät uuteen liekkiin, rakkauden paloon, jota ei voi mikään sammuttaa! Jeesus on sielumme sytyttäjä!

lauantai 11. elokuuta 2012

Pyhäpäivän haastattelu!

Haastattelen erästä seurakuntamme jäsentä.
Oletko kuusamolainen?
Kyllä
Minkälainen perhetausta sinulla on?
Minulla oli äiti ja isä, jotka ovat nyt nukkuneet pois ja yksi elossa oleva veli. Meitä oli siis neljä henkeä yhteensä.
Mitä äitisi ja isäsi tekivät työkseen?
Äiti oli ravintolan keittiöllä ja isä oli autonkuljettaja.
Minkälainen sinun lapsuutesi oli?
Olimme tavallinen kuusamolainen perhe.
Isä piti kalastuksesta ja metsästyksestä ja äiti oli koti-ihminen.
Isä toi kerran kotiin pieniä ketunpoikasia meille lapsille näytille, mutta hän vei ne sitten takaisin metsään oman emonsa luo. Ne olivat suloisia. Hän pyydysti myös minkkejä, joiden nahoista sai rahaa. Hän teki itse minkinpyydykset. Ketunpojista ja minkeistä ei tullut meille lemmikkejä, vaikka olisimme halunneet. Meillä oli monenlaisia eläimiä lemmikkeinä, kuten orava, koira, kissa, linnunpoikia ja kerran saimme katsella isän tuomaa lepakkoa, jonka Erik Nyholm tunnisti pohjanlepakoksi. Äidillä oli monenlaista työtä kotona. Hänen harrastuksenaan oli virkkaus ja kanavatyöt. Tästä minäkin innostuin harrastamaan käsitöitä.
Minkälaisia käsitöitä sinä teit?
Virkkausta, pitsinnypläystä ja kutomista.
Mitä muuta harrastit lapsena ja nuorena?
Lukemista, pyöräilyä, uimista, marjojen poimimista ja kavereiden kanssa olemista.
Mitä kouluja kävit?
Kansakoulun, keskikoulun, lukion, kansankorkeakoulun ja kauppaopiston.
Mitkä olivat lempiaineitasi koulussa?
Kirjanpito, matematiikka ja englanti.
Oletko tarvinnut näitä taitoja työssäsi?
Kyllä olen, kirjanpitoa ja matematiikkaa olen tarvinnut rahastonhoitajan tehtävässä.
Mitä ajattelet uskonasioista?
Usko on tärkeä perustus elämälleni.
Milloin uskonasiat tulivat sinulle tärkeiksi?
17-18-vuotiaana, kun nuorena aloin etsiä suuntaa ja tarkoitusta elämälleni. Raamatun lukeminen tuli silloin minulle tärkeäksi.
Mitä usko on sinulle merkinnyt tähän asti?
Jeesus on tähän päivään asti auttanut kaikessa. Hän on tuonut elämääni turvaa ja johdatusta.
Mikä raamatunpaikka on rohkaissut sinua eniten?
Jeesuksen antama rauhan lupaus, jota ei voi saada maailmasta.
Mitä sanoisit lopuksi kaikille blogini lukijoille?
Jeesus on luvannut olla meidän kanssamme maailman loppuun asti. Rohkaiskoon tämä lupaus sinua joka päivä!

Mustikoita Utsjoelle!

Viime sapattina saimme liittää kaksi saamelaista seurakuntamme jäseniksi. He ovat olleet jo kauan adventisteja, mutta nyt he halusivat muuttaa kirjansa meidän seurakuntaamme. Birit ja Mauri asuvat Utsjoella. Siellä ei ole tällä hetkellä muita seurakuntamme jäseniä. Olemme Annen kanssa tunteneet Biritin n. 30 vuotta. Tutustuimme häneen Toivonlinnassa kesäisin toimivassa kylpylässä. Birit oli siellä hyvin pidetty hoitaja. Birit on nyt 85-vuotias ja hänen miehensä on 90-vuotias. Olemme suunnitelemassa vierailumatkaa heidän luokseen tänä syksynä. Toivottavasti pääsemme käymään heidän luonaan ennen lumia.

Sain kuulla Biritiltä, ettei Utsjoelle tule tänä vuonna mustikoita. Lähetimme hänelle eilen sangollisen perattuja mustikoita pikalähetyksenä linja-autossa. Lähetys painoi 8 kg ja pikapakettina se maksoi 24,65 €. Lähetys lähti eilen klo 12.00 ja se oli perillä Utsjoella samana päivänä klo 23.35. Birit oli ottamassa sen vastaan puolen yön aikoihin. Kun soitin hänelle, niin hän sanoi, että Utjoella on hyvä kirkas sää ja valoisaa ajella. Meillä oli ulkona jo aivan pimeää. Birit on hyväkuntoinen ja hän ajaa vielä autoa.

keskiviikko 8. elokuuta 2012

Saimme yllättäen runsaan mustikkasaaliin!

Kävin tänään Terhon kanssa mustikassa. Vein Terhon sellaiseen paikkaan, jonka löysin kerran aivan sattumalta. Olen saanut sieltä mustikoita ja puolukoita, silloin kun niitä on tullut. Luulin alussa, että tämä on salainen marjapaikkani, mutta olen tullut huomaamaan, että sen tietävät varmaan kaikki marjastajat. Tänäänkin, kun menimme sinne puoli kuuden aikaan illalla, meitä tuli vastaan useita marjastajia, joilla oli sangot täynnä mustikoita. Saimme kuulla, että vaaralla oli ainakin pari marjastajaa edelleen. Paikalle tuli myös ammattikerääjä suurine marja-astioineen. Kaikille riitti mustikoita runsaasti. Saimme Terhon kanssa yhteensä lähes kymmenen sangollista hyvälaatuista mustikkaa. Olimme hyvin iloisia ja kiitimme marjoista Jumalaa. Ensi viikonloppuna viemme niitä tuliaisiksi Suvin porukalle Ouluun.

Vapautuminen pimeyden voimien siteistä!

Jos ihminen vaalii leppymättömyyden henkeä, niin sydämeen muodostuu tulppa, joka estää Jumalan siunauksien virtaamisen. Leppymättömyyden hengen aiheuttajana on yleensä loukkaus, jota ei ole annettu anteeksi. Loukatun mielen hoitaminen on tärkeä tehtävä. Siihen on ryhdyttävä heti, kun mieli haavoittuu syystä tai toisesta. Vaikein este hoitoprosessin käynnistymiselle on ylpeys, joka ei anna periksi anteeksi pyytämiselle ja - antamiselle. Jeesus kehotti seuraajiaan rukoilemaan anteeksiantamisen henkeä: "Ja anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa." (Matt. 6:12.) Jumala kuulee rukouksemme, jos sydämemme ei ole katkera toinen toisiamme kohtaan. Katkeruuden ja vihan täyttämän sydämen on vaikea lähestyä niitä ihmisiä, joiden kanssa on tullut konflikti. Samasta syystä Jumalan puoleen kääntyminen voi myös olla vaikeaa. Kun pyydämme armoa ja siunausta itsellemme, niin meidän on pyydettävä samaa myös toisillemme. Kun toimimme näin, niin Rakkauden ja anteeksiantamuksen henki valtaa mielemme ja mieli vapautuu pimeyden voimien siteistä.

"Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne." (Matt. 6:14,15.) Jeesus ja hänen opetuslapsensa ovat elämässään ja opetuksessaan samoilla linjoilla. Paavali sanoo: "Pitäkää huolta, että tulette toimeen keskenänne, antakaa anteeksi toisillenne, vaikka teillä olisikin moittimisen aihetta. Niin kuin Herra on antanut teille anteeksi, niin antakaa tekin." (Kol. 3:13.) 
Anteeksiantaminen toisille on tärkeä ehto sille, että me itse saamme anteeksi. Anteeksiantamisen henki on Kristuksen henki. Jokainen lunastettu sielu, joka tulee kerran asumaan taivaassa ja uudessa maassa on Kristuksessa saanut armon täyttyä Kristuksen hengellä. "Kansa, joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi." (Jes. 33:24.)

maanantai 6. elokuuta 2012

Muistojen paratiisi on istutettuna sydämessämme!

Paratiisin portista tuli Adamille ja Eevalle ja heidän jälkeläisilleen tärkeä paikka. Luin tänään mielenkiintoisen ajatuksen A ja O kirjasta s. 44.

"Eedenin paratiisi pysyi maailmassa kauan senkin jälkeen, kun ihminen oli karkotettu sen viihtyisiltä poluilta. Langenneen ihmissuvun sallittiin kauan katsella viattomuutensa kotia - vain vartioivat enkelit estivät heiltä pääsyn sinne. Jumalallinen kirkkaus näkyi kerubien vartioimalla paratiisin portilla. Sinne Aadam tuli poikiensa kanssa palvomaan Jumalaa. Siellä he uudelleen lupasivat noudattaa sitä lakia, jonka rikkominen oli karkottanut heidät Eedenistä. Kun jumalattomuuden tulva peitti alleen koko maan ja kun ihmisten pahuus johti heidän tuhoonsa vedenpaisumuksessa, Eedenin istuttanut käsi poisti sen maan päältä. Mutta lopullisessa ennalleen asettamisessa, jolloin Jumala luo "uuden taivaan ja uuden maan" (Ilm. 21:1), se palautetaan ihanammaksi kaunistettuna kuin se alussa olikaan."

Meidän pitäisi tänä päivänä paljon enemmän ajatella tulevaa paratiisikotiamme. Mitä enemmän me ajattelemme sen ihanuutta sitä hartaammin me kaipaamme päästä sinne. Elämässämme tapahtuneet hyvät asiat ovat heijastusta paratiisin onnesta. Muistojen paratiisi on istutettuna sydämessämme ja meidän tulee vartioida sitä, ettei kukaan tai mikään karkota meitä sieltä pois.

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Hippo-olympialaiset Kuusamossa

Mikael osallistui tänään Hippo-olympialaisiin Kuusamon urheilukentällä. Lajeina olivat 40 m ja pallonheitto. Kisat menivät hienosti. Molemmissa lajeissa tuli ensimmäinen sija. Palkinnoksi Mikael sai Hippopyyhkeen. Ukin ja mummin onnittelut Mikaelille hyvästä, menestyksestä!

Vapahtajan tunteminen kirkastuu Pyhän Hengen vaikutuksesta!

Evankeliumeja lukiessamme meille muodostuu tietynlainen kuva Jeesuksen persoonasta. Minkälainen kuva sinulle on muodostunut hänestä? Oletko tunnistanut Jeesuksessa hänen jumaluutensa, maailman Vapahtajan, sinun Vapahtajasi? Jeesuksen lapsuudesta, nuoruudesta ja mieheksi varttumisesta on kerrottu Raamatussa melko vähän. Olette voineet seurata elämääni n. 3,5 vuoden ajan blogini tekstien välityksellä. Tämä on sama aika kuin Jeesuksen julkinen toiminta. Tämä aika on hyvin lyhyt. Suurin osa eli n. 30 vuotta Jeesuksen maanpäällisestä elämästä on meiltä salattu. Simeonin siunausrukouksesta, hänen Marialle lausumistaan sanoista ja Luukkaan kirjaamasta kommentista saamme ensimmäisen kuvauksen Jeesuksesta, ellei oteta huomioon profeettojen - ja psalmien kirjoituksissa olevia Messias ennustuksia.

"Kun oli tullut kahdeksas päivä ja lapsi oli ympärileikattava, hän sai nimen Jeesus, jonka enkeli oli ilmoittanut ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa." (Luuk. 2:21.) Sitten noin neljäkymmentä päivää myöhemmin Joosef ja Maria veivät esikoispoikansa Jerusalemin temppeliin Herran eteen. Tähän toimitukseen liittyi puhdistautuminen ja esikoispojan pyhittäminen Herralle. Pyhittämisen toimittanut pappi suoritti tehtävän rutiininomaisesti havaitsematta toimituksessa tai lapsessa mitään erikoista. Tässä on meille vakava muistutus siitä, että kirkollisia toimituksia voidaan suorittaa ilman Pyhän Hengen vaikutusta. Kun toimitus oli suoritettu, tilanne olisi mennyt ohi kenenkään huomaamatta, mutta juuri tuolla hetkellä temppeliin tuli Pyhän Hengen johtamana hurskas Herran palvelija Simeon, joka Pyhän Hengen vaikutuksesta tunnisti Jeesuksen maailman Vapahtajaksi. Rutiininomainen rukous vaihtui Hengen täyttämäksi pyhittäytymisrukoukseksi. "Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: "Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset." Myös naisprofeetta Hanna tuli temppeliin Pyhän Hengen johtamana ja vahvisti Simeonin todistuksen Kristuksesta ja ylisti Jumalaa samasta syystä kuin Simeon. --- "Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin. Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä." (Luuk. 2:30-35, 39,40.) Vapahtajan tunteminen kirkastuu Pyhän Hengen vaikutuksesta!

Huomaa, että Luukas ei kerro Herodeksen toimeenpanemasta Betlehemin lastenmurhasta ja Jeesuksen ja hänen vanhempiensa Egyptiin suuntautuneesta pakomatkasta lainkaan, vaan kertoo Jeesuksen ja hänen perheensä menemisestä suoraan temppelistä Galilean Nasaretiin.

lauantai 4. elokuuta 2012

Muiden vikoihin suhtautuminen!

"Jos pidämme päällimmäisinä mielessämme muiden epäystävälliset ja epäoikeudenmukaiset teot, toteamme mahdottomaksi rakastaa heitä niin kuin Kristus on rakastanut meitä; mutta jos ajatuksemme ovat keskittyneinä siihen ihmeelliseen rakkauteen ja sääliin, jota Kristus tuntee meitä kohtaan, tuo sama henki säteilee meistä muihin. Meidän tulee rakastaa ja kunnioittaa toisiamme huolimatta vioista ja puutteista, joita emme voi olla näkemättä. Meidän tulisi vaalia nöyryyttä ja varoa luottamasta omaan itseemme ja suhtautua kärsivällisen hienovaraisesti muiden vikoihin. Tämä hävittää pois kaiken ahtaan itsekkyyden ja tekee meistä avarasydämisiä ja jalomielisiä." (TKL s. 106,107.)

Terveiset tulivat perille!

Kiitos kaikille Armin juhlaan osallistuvien, vaimoni sukulaisten, terveisistä. Terveisenne tulivat tänään perille Terhon välityksellä. Erityisesti Arin terveiset ilahduttivat minua kovasti. Kesäterveiset Tampereelle! Olisi ollut ilo nähdä teitä kaikkia ja osallistua ohjelmaan. Olimme kyllä tulossa juhlaan, mutta poro aiheutti äkkipysäytyksen, kuten olen edellä kuvannut. Vakuutusyhtiö on jo lunastanut kolariautoni ja olen ihan tyytyväinen saamaani lunastushintaan.