lauantai 1. syyskuuta 2012

Pomarkun Hiilimäen kylä on lapsuuteni kotikylä

Pomarkku

Pomarkku
Påmark
Pomarkku.vaakuna.svg Pomarkku.sijainti.suomi.2008.svg
vaakuna
sijainti
www.pomarkku.fi
Sijainti 61°41′35″N, 22°00′25″E
Maakunta Satakunnan maakunta
Seutukunta Porin seutukunta
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 332,04 km²
271:nneksi suurin 2012 [1]
– maa 301,09 km²
– sisävesi 30,95 km²
Väkiluku 2 413
272:nneksi suurin 31.5.2012 [2]
väestötiheys 8,01 as/km² (31.5.2012)
Ikäjakauma 2011 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 58,4 %
– yli 64-v. 26,2 %
Äidinkieli 2011 [3]
suomenkielisiä 99,0 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,8 %
Kunnallisvero 19,75 %
168:nneksi suurin 2012 [4]







Pomarkku (ruots. Påmark) on Suomen kunta joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Pomarkku oli aluksi Ulvilan kappeliseurakunta, josta tuli kunnallishallinnon uudistuksessa vuonna 1868 itsenäinen kuntansa. Itsenäiseksi seurakunnaksi Pomarkku tuli Noormarkusta vuonna 1899. Kunnassa asuu 2 413 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 332,04 km2, josta 30,95 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 8,01 asukasta/km2. Pomarkun naapurikunnat ovat Kankaanpää, Lavia, Merikarvia, Pori ja Siikainen.
Pomarkun vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1962. [6]
Pomarkussa on kaksi kirkkoa: vanha puukirkko on valmistunut vuonna 1802 ja arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema kivikirkko 1921. Kirkot sijaitsevat keskustassa vierekkäin.
Pomarkun halki kulkee valtatie 23 Porista Parkanon kautta Jyväskylään. Pomarkussa voi harrastaa resiinamatkailua vuokraamalla oman resiinan Satakunnan elämysrautatiellä. Resiinareitti kulkee käytöstä poistunutta Haapamäki–Pori-rataa pitkin.[7]
Elinkeinonaloista Pomarkku tunnetaan parhaiten jalkineteollisuudestaan, mutta myös metalli- ja puusepänteollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä.
Pomarkku kuuluu bifurkaatiosta tunnetun Karvianjoen vesialueeseen. Joki haarautui kahtaalle heti tultuaan Kankaanpään puolelta: sivuhaara kääntyi Leväsjokena länteen Isojärveen, mutta tämä yhteys katkesi Kynäsjärven laskun vuoksi jo 1800-luvun lopulla. Päähaara laskee Kynäsjärveen ja jatkuu sieltä Kynäsjokena Inhottujärveen. Sieltä joki jatkuu pohjoisena Pomarkunjokena − joka laskee Isojärven eteläpäähän − ja eteläisenä Noormarkunjokena kohti Selkämerta. Joessa on säännöstelypato Harjakoskella.
Pomarkun huomattavimmat järvet ovat Kynäsjärvi ja Inhottujärvi Noormarkun (Porin) rajalla, Valkjärvi Kankaanpään rajalla sekä Isojärvi, joka on osittain Siikaisten puolella.
Pomarkun maanviljelys on keskittynyt Pomarkunjoen varrelle.

Kyliä

  • Honkakoski
  • Kiilholma
  • Kivijärvi
  • Laitila
  • Längelmäki
  • Tuunajärvi
  • Uusikylä (Hiilimäki)
  • Ruokejärvi
  • Haapakoski
  • Harjankoski

Pomarkkulaisia yrityksiä

Etäisyydet tärkeimpiin keskuksiin

Aiheesta muualla


Ei kommentteja: