maanantai 17. huhtikuuta 2023

"JOS USKOT, SAAT NÄHDÄ JUMALAN KIRKKAUDEN"

”JOS USKOT, SAAT NÄHDÄ JUMALAN KIRKKAUDEN” ”Jos uskot, saat nähdä Jumalan kirkkauden” (Joh. 11:40). Näin Jeesus sanoi Martalle Lasaruksen, kuolleista herättämisen yhteydessä. Tämä sana olisi voinut rohkaista Jeesuksen kuolemaa surevia opetuslapsia, jos heillä olisi ollut vahvempi usko Jeesukseen ja Kirjoituksiin ja, jos he olisivat tunteneet Jeesuksen syvällisemmin Jumalan Karitsana, joka ottaa pois maailman synnin. Mutta Jeesuksen ristinkuoleman jälkeen pelokkaat, yksinäiset ja alakuloiset opetuslapset toistivat sanoja: ”Me toivoimme, että hän olisi se, joka lunastaa Israelin”. (Luuk. 24:21). Suuri suru, valtava pettymys, huoli tulevaisuudesta ja kuolemanpelko veivät opetuslapset lukittujen ovien taakse, yläsaliin. He olivat joutuneet epätoivoiseen tilaan, koska he eivät tunteneet Jeesusta ja hänen tehtäväänsä, vaikka kirjoituksissa oli kaikki etukäteen kerrottu. Myös Jeesus itse oli kirjoituksiin viitaten kertonut, että näin tulee tapahtumaan. Jeesuksen sanat: ”Te olette eksyksissä, koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa”, (Matt. 22:29), sopivat tähän tilanteeseen hyvin. Jeesuksen aikana Israelin kansa ja myös opetuslapset odottivat messiasta, joka voitokkaana kuninkaana vapauttaisi Israelin Rooman vallan alta, maallisesta orjuudesta. He eivät olleet kiinnittäneet huomiota Jumalan kärsivään palvelijaan, joka kuolee koko maailman syntien tähden, lunastaakseen ihmiset synnin vallasta ja sen orjuudesta, kuolemasta. Jeesus nimenomaan sanoi, ettei hänen kuninkuutensa ole tästä maailmasta. Jeesus ei tullut perustamaan 100 eikä 1000 vuoden valtakuntaa. Hänen valtakuntansa on ikuinen ei väliaikainen. Kirjoitusten oikea ymmärtäminen ja tulkinta on Pyhän Hengen työtä, joka johtaa kaikkeen totuuteen niitä, jotka etsivät Herraa ja ovat valmiit noudattamaan hänen tahtoaan. Jos emme pysy sanassa, emme pysy Kristuksessa. Sana on valoa, joka näyttää missä oikea tie kulkee. Epäusko pelkää, mutta usko luottaa ja pysyy rauhallisena. Suru, pettymys ja kyyneleet sokaisivat opetuslapset näkemästä valoa. Usko oli sammumaisillaan. Jeesus tiesi seuraajiensa tilanteen. Hän oli sanonut: ”Te joudutte murehtimaan, mutta teidän murheenne muuttuu iloksi.” (Joh. 16:20). Miten tämä murhe voisi muuttua iloksi? Ensiksi Jeesus lähetti Maria Magdaleenan ja muut naiset ja sitten hengästyneet emmauksen tien kulkijat todistamaan opetuslapsille, jotka olivat murheen murtamia, elävästä ylösnousseesta Jeesuksesta, jonka he olivat nähneet. Tämä sanoma on valtava ilosanoma, josta riippuu koko ihmiskunnan toivo tässä ajassa ja iäisyydessä. ”Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt. Riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä! (Ps. 118:24). Ylösnousemuksesta todistavien sanoja ei vielä uskottu. Erityisesti naisten puheita pidettiin joutavina ja ne aiheuttivat hämmennystä. ”Heidän vielä puhuessaan näistä asioista Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi: ”Rauha teille!”. He säikähtivät ja joutuivat pelon valtaan luullen näkevänsä hengen. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi olette järkyttyneitä, ja miksi teidän sydämeenne nousee epäilyksiä?” (Luuk. 24:36-38). Samassa paikassa, jossa he nyt näkevät ylösnousseen Jeesuksen ja kuulevat hänen rauhan tervehdyksensä, heille palautetaan Jeesuksen rauha, jonka he olivat menettäneet. Tämä toistuu kolme kertaa, myös silloin, kun epäilevä Tuomas on paikalla toteamassa, että Jeesus on ylösnoussut ja tunnustaa hänet Herrakseen ja Jumalakseen. Yläsalissa ennen kärsimyksiään ja kuolemaansa Jeesus oli antanut opetuslapsilleen rauhan testamenttinsa sanoessaan: ”Rauhan minä annan teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille niin kuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko levoton älköönkä pelätkö.” (Joh. 14:27). Ja jäähyväispuheensa lopussa Jeesus oli todennut: ”Tämän olen puhunut teille, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus, mutta olkaa rohkeat: minä olen voittanut maailman.” (Joh. 16:33). Jeesuksella on valta antaa oma rauhansa meille sen rauhantyön perusteella, jonka hän suoritti ristillä. Jeesuksen veren kautta meidät on sovitettu Jumalan kanssa. Risti kruunasi Jeesuksen Rauhan ruhtinaaksi. Syntien anteeksiantamisen kautta saatu Jeesuksen rauha on lääke, joka parantaa, puhdistaa ja pelastaa meidät. Tätä rauhaa me kaikki tarvitsemme. Korostaen kerrotaan, että Jeesus itse seisoi heidän keskellään. Kysymyksessä ei ollut henki-ilmestys tai näkytila eikä mielikuvitusolento. Uskomisen hitaus tuli esiin siinä, että, vaikka Jerusalemissa olleet ja Emmauksesta tulleet olivat juuri todistaneet yhtäpitävästi Jeesuksen ylösnousemuksesta, he säikähtivät ja pelästyivät eivätkä uskoneet, että Jeesus itse seisoi heidän keskellään. Säikähtyminen oli vähäuskoisuuden seurausta. Jos opetuslapset olisivat uskoneet Jeesuksen etukäteen kertomiin sanoihin kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Sekä kaikkeen siihen, mitä olivat itse kokeneet, nähneet ja kuulleet, he olisivat voineet olla valmiina Jeesuksen ilmestymiseen heidän luokseen, eivätkä pelästyneet sitä. Saamme tästä opetuksen valmistautuessamme Jeesuksen ilmestymiseen lopun aikana. Jeesus sanoo: ”Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä itse tässä olen. Koskettakaa minua ja katsokaa! Ei hengellä ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minulla olevan.” Näin sanoessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Mutta, kun he ilon tähden eivät vieläkään uskoneet vaan olivat ihmeissään, hän kysyi heiltä: ”Onko teillä täällä mitään syötävää?” He antoivat hänelle palan paistettua kalaa. Ja hän otti sen ja söi heidän nähtensä.” (Luuk. 24:39-43). Jeesus näytti ristiinnaulitsemisen merkit, voiton merkit, joita hän kantaa ikuisesti käsissään, jaloissaan ja kyljessään. Hän näytti kaikki ne haavat, joiden kautta me olemme parannetut. ”He katsoivat häneen, jonka ovat lävistäneet” (Joh. 19:37). Jeesus halusi antaa käsin kosketettavan todistuksen ylösnousemuksestaan, ettei kenenkään mieleen nousisi koskaan ajatusta siitä, että heille ilmestynyt Jeesus olisi ollut valejeesus, vaan sama Jeesus, joka kolme päivää sitten kuoli ristillä ja oli nyt elossa. Kalan syöminen opetuslasten nähden vahvisti opetuslasten uskoa siihen, että Jeesus oli todellinen, vaikka hänellä olikin ylösnousemusruumis. Ensin opetuslapset eivät voineet uskoa Jeesuksen ylösnousemukseen heidän epäuskonsa ja pelkonsa vuoksi ja nyt he eivät voineet uskoa siihen heidän suuren ilonsa tähden. Tuntui, että tämä on nyt liian hyvää ollakseen totta. Sitten ”Jeesus sanoi heille: ”Tätä tarkoittivat minun sanani, jotka puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne. Kaiken sen pitää käydä toteen, mitä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa, profeetoissa ja psalmeissa”. Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään Kirjoitukset. Ja hän sanoi heille: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja parannusta syntien anteeksiantamiseksi on saarnattava hänen nimessään kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista. Te olette tämän todistajat. Ja minä lähetän teille sen, minkä minun Isäni on luvannut. Mutta pysykää te tässä kaupungissa, kunnes teidät puetaan voimalla korkeudesta.” (Luuk. 24:44-49). Nyt koolla olleiden opetuslasten silmät avautuivat samalla tavalla kuin Kleopaksen ja hänen ystävänsä silmät olivat avautuneet vähän aikaisemmin. He näkivät pääsiäisen tapahtumat ristin, ylösnousemuksen ja sanan valossa ja kirjoituksista tuli vahva perustus uskolle. He kaikki tunsivat nyt Jeesuksen ja ottivat hänet vastaan omana Vapahtajanaan ja Herranaan ja usko Jeesukseen ei perustunut yksistään tähän ilmestykseen, vaan kirjoituksiin, jotka Jeesus oli heille avannut. Kun kirjoitukset avautuvat, niin usko ja Jumalan rakkaus sytyttävät sydämet palaviksi Jeesuksen todistajiksi. Jeesuksen ylösnousemus on varma asia! Kaikki opetuslapset saivat nähdä ylösnousseen Jeesuksen. Paavali todistaa, että Jeesus näyttäytyi samalla kertaa yli viidellesadalle veljelle ja myös hänelle itselleen. (1. Kor. 15:6-8). Onko Jeesus ilmestynyt sinulle? Tunnetko hänet henkilökohtaisesti? Oletko löytänyt hänet sanassa? Nyt oltiin siirtymässä uuteen aikakauteen. Jeesuksen henkilökohtainen työ maan päällä oli päättymässä ja Pyhän Hengen aikakausi oli alkamassa. Opetuslapsia alettiin varustaa iankaikkisen evankeliumin julistamiseen kaikkeen maailmaan. Apostoli Johannes kirjoittaa Jeesuksen sanat tässä yhteydessä: ”Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin minäkin lähetän teidät”. Näin sanottuaan hän puhalsi heitä kohti ja sanoi heille: ”Ottakaa vastaan Pyhä Henki”. (Joh. 20:21,22). Tässä puhalluksessa oli valoa ja voimaa ja paljon suloista rakkautta, iloa ja rauhaa. Kaikkea sitä, mitä opetuslapset tarvitsivat tuona hetkenä, herätäkseen eloon. Puhaltakoon Jeesus myös meitä kohti, niin että Pyhä Henki herättäisi kaikki meidät hengellisesti eläviksi Jeesuksen seuraajiksi ja hänen todistajikseen. Alussa Luoja puhalsi ihmiseen elämän hengen ja elämä tuli, nyt Lunastaja puhalsi henkensä ja hengellinen elämä tuli. Tämä kokemus auttoi opetuslapsia kestämään vahvoina siihen saakka, kunnes heidät puettiin voimalla korkeudesta 40 päivän jälkeen, helluntaina, josta tuli seurakunnan syntymäpäivä. Opetuslapset pääsivät osallistumaan siitä öljystä, jolla Jeesus voideltiin taivaallisessa pyhäkössä ylimmäiseksi papiksi. Jeesuksen toiminta ylimmäisenä pappina taivaassa on tärkeä osa lunastussuunnitelman päätökseen saattamisessa. VT:n pyhäkköpalvelus oli esikuvallista, joka toteutuu ja kirkastuu todellisena Jeesuksessa Kristuksessa, hänen palvelutyössään, kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan maan päällä ja ylimmäispapillisessa palveluksessa taivaan pyhäkössä. Paavali kirjoittaa Hebrealaiskirjeessä näin: ”Sanomamme pääkohta on siis tämä: Meillä on sellainen ylipappi, joka istuu Majesteetin valtaistuimen oikealla puolella taivaissa. Hän palvelee pyhäkössä, siinä oikeassa ilmestysmajassa, jonka on pystyttänyt Herra eikä ihminen.” (Hebr. 8:1,2). ”Koska meillä siis on suuri ylipappi, läpi taivaiden kulkenut, Jeesus, Jumalan Poika, pitäkäämme kiinni tunnustuksesta. Eihän meidän ylipappimme ole sellainen, ettei hän voi sääliä meidän heikkouksiamme, sillä hän on ollut kaikessa kiusattu samalla tavoin kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme siis rohkeasti armon valtaistuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon avuksemme oikeaan aikaan.” (Hebr. 4:14-16). Tänään on oikea aika käydä rohkeasti armon valtaistuimen eteen. Sana vakuuttaa: ”Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.” (1.Joh. 1:9) Ennen taivaaseen astumistaan Jeesus antoi seuraajilleen lähetyskäskyn: ”Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista minun opetuslapsiani. Kastakaa heidät Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun saakka”. (Matt. 28:19,20). Tämä käsky ja hänen lupauksensa tulla takaisin noutamaan omansa taivaaseen, siihen kotiin, jonka hän on meille valmistanut, rohkaiskoon meitä kaikkia. Jeesus sanoo: ”Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan, uskokaa myös minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta. Ellei niin olisi, sanoisinko teille, että menen valmistamaan teille sijaa? Vaikka minä menenkin valmistamaan teille sijaa, tulen takaisin ja otan teidät luokseni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen”. (Joh. 14:1-3). Tämä on ihana, ja varma lupaus, jonka toteutuminen on lähellä, oven edessä! Silloin on meidän vuoromme herätä kuolleista, jos olemme nukkuneet kuolon uneen uskossa. Tästä asiasta Paavali kirjoittaa näin: ”Veljet emme tahdo teidän olevan tietämättömiä poisnukkuneiden osasta, ettette murehtisi niin kuin ne, joilla ei ole toivoa. Jos kerran Jeesus kuollut ja noussut ylös, niin kuin me uskomme, niin samalla tavoin Jumala myös on Jeesuksen kautta tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan. Tämän me sanomme teille Herran sanana: Me, jotka olemme elossa ja jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi poisnukkuneiden edelle, sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin. Sitten meidät, jotka olemme elossa ja olemme vielä täällä, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin, ja niin saamme aina olla Herran kanssa. Lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.” (1. Tess. 4:13-18). Ylösnousemustoivo on varma. Se on koeteltu sielumme ankkuri, joka estää meitä hukkumasta. Uskokaamme Jeesukseen, eläkäämme hänelle, rakastakaamme ja totelkaamme häntä, niin saamme nähdä Jumalan kirkkauden. Kirkas aamu pian koittaa! Aamen. Rukoilkaamme Herran rukous: ”Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme, Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.” Ottakaa vastaan Herran siunaus: ”Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan. Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.” Paavo Hautala Kuusamossa 1.4.2023 Radiojumalanpalveluksen saarna su 9.4.2023 Yle 1

Ei kommentteja: