Lähetysmatka Kajaaniin

27.3.2025 lähdimme Kajaaniin. Minulla oli srk-vierailu Kajaanin Adventtikirkossa sapattina 29.3.2025. Torstaina hoitelin asioita Annen kanssa. Perjantai-iltapäivällä kävin saunassa Kaukavesi uimahallissa. Saunan lauteilla istui paljon miehiä, jotka olivat aivan hiljaa. Kukaan ei puhunut mitään. Vain kiukaalle heitetty vesi kihahteli aika ajoin. Päätin katkaista hiljaisuuden ja avasin suuni. Viressäni istui tumma mies. Kysyin, että mistä hän oli kotoisin. Hän puhui hyvin suomea ja sanoi tulleensa Suomeen 17 vuotta sitten vaimonsa kanssa. He olivat kotiutuneet hyvin Kajaaniin. He olivat saaneet töitä. Toukokuussa heille syntyy esikoinen. He olivat tulleet Suomeen Pohjois-Irakista, he olivat kurdeja. Uskonnoltaan muslimeja. Keskustelua kuunteli kaikki saunassa olleet, mutta kukaan muu ei osallistunut keskusteluun. Lauteilla oli kaksi venäläistä nuorta, jotka miettivät, milloin he voisivat päästä puhumaan kanssani. En tiennyt tästä toiveesta mitään. Sitten kurdi lähti suihkuun ja altaille. Olin vielä hetken löylyissä ja lähdin sitten suihkun kautta altaille. Otin vesisuihkuja ja nautin vesihoidoista. Menin lopuksi kuumavesialtaalle. Siellä oli sama mies, jonka olin tavannut saunassa, vierellään toinen kurdi ja afkanistanilainen nuori mies. Kurdi oli bussikuskina Kajaanissa ja puhui hyvin suomea. Afkanistanilainen ei puhunut mitään. Hän oli koko ajan hiljaa. Keskustelu jatkui siitä, mihin se saunassa päättyi. Kuumavesialtaalle olivat tulleet myös ne kaksi venäläistä nuorta, jotka odottivat vuoroaan päästäkseen keskustelemaan kanssani. Siihen tulikin mahdollisuus, koska tummat miehet lähtivät saunaan. Nyt venäläiset nuoret piirittivät minut ja sanoivat, että he haluavat keskustella kanssani. Heillä oli suuri tarve saada puhua suomea. Nikitalla oli neljäntuhannen sanan sanavarasto suomalaisia sanoja ja hän puhui sujuvasti suomea, hyvin eloisasti. Hänen puheensa aksentti oli täysin suomalainen. Artemis puhui myös suomea ihan hyvin. Ymmärsin heitä molempia. Keskustelu oli avointa, kiinnostavaa ja lämminhenkistä. 19-vuotias Nikita oli jo työelämässä ja 24-vuotias Artemis oli ammattikoulussa, koneistajalinjalla. Vaihdoimme puhelinnumerot ja fb-kaveruudet. Kutsuin heitä tulemaan kirkkoon seuraavana päivänä, joka oli sapatti. Kajaanin Adventtikirkossa oli jumalanpalvelus ja Herran pyhä ehtoollinen klo 11. Artemis tuli ja kuunteli sanaa tarkalla korvalla. Hän osallistui myös ennen ehtoollista suoritettavaan jalkainpesuun. Sain pestä hänen jalkansa ja hän pesi minun jalkani. Rukoilimme toistemme puolesta. Artemis sanoi, että hänellä on nyt hyvä olo sydämessä. Venäläiset nuoret miehet olivat tulleet Suomeen Petroskoista. Sain kuulla, että Artemiksen sisko kuului Petroskoin adventtiseurakuntaan. Hänellä oli myös Puolassa asuvia adventistiystäviä, jotka olivat muuttaneet sinne Petroskoista. Hän näytti videon Petroskoin adventtiseurakunnasta. Olipa siellä paljon nuoria laulajia. Artemis kysyikin minulta, että onko Kajaanin seurakunnassa nuoria. Jouduin surukseni toteamaan, ettei ole. Tämä on pieni seurakunta vanhempaa väkeä, sanoin hänelle ja jatkoin, että sinä voisit ruveta kutsumaan tänne nuoria. Hän lupasi tehdä näin. Nikita ja Artemis haluavat tulla käymään Kuusamossa ensi kesänä. Artemis kysyi minulta kesätöitä, mutta minulla ei ole vara palkata ketään varojen puutteessa. Ottaisin kyllä hänet hyvin mielelläni töihin kesä-heinäkuuksi. Minulla olisi kyllä paljon töitä kasvimaalla ja kirppiksillä, mutta vain vapaaehtoistyöhön voisin ottaa. Ruokailun ja majoituksen voisin kyllä järjestää, mutta rahapalkkaa en pystyisi maksamaan. Jos saisin jostakin n. 3000 €, niin palkkaisin hänet heti kesätöihin Kuusamon ETRA ry:lle. Ystävyys on jatkunut. Lähetin heille paketin, jossa oli suomenkieliset Raamatut, pienet lähetysradiot ja pikeepaidat. Tänään he ovat avanneet paketin. En ole vielä saanut heidän palautettaan. Olipa tämä Kajaanin matka kiinnostava ja antoisa. Herra johti tapahtumia ihmeellisellä tavalla tarkan aikataulun mukaan. Kiitos hänelle! Tämä opetti jälleen sen, että pitää avata suu ja kommunikoida ihmisten kanssa rohkeasti ja kylvää kaikkien vetten varsille. Emme koskaan tiedä mikä sanan siemen osuu otolliseen sydämeen. Sunnuntaina 30.3. lähdimme Kajaanista ja poikkesimme Ämmänsaaren palvelutalossa tervehtimässä 99-vuotiasta Irja-sisarta ja annoimme hänelle Herran pyhän ehtoollisen. Irja on virkeä ja teräväjärkinen vanhus. Aina niin iloinen ja hyväntuulinen. Irjan luota menimme Näljänkään ja veimme Leenalle ja Pekalle Herran pyhän ehtoollisen myös. He ovat Irjasta nuorempia. Leenan ja Pekan olohuoneessa on suuri siperian susi täytettynä. Tämä susi raateli 40 Leenan lammasta aikoinaan. Leena ja Pekka kertoivat, että heidän kotinsa lähellä on entinen ev-lut. kirkon kyläkirkko. Nyt tämä on kylätoimikunnan talona. Minulle tuli ajatus järjestää tässä tilassa hengellinen kokous koko kylän väelle ensi kesänä. Olisi hienoa palauttaa tila evankeliumin saarnaamiseen. Puhuin tästä asiasta Kuusamossa ja innostusta riitti. Kirkkoja ei pitäisi lopettaa vaan niitä pitäisi rakentaa lisää.