keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Vainottu, mutta ei lannistettu

Syntiinlankeemuksen jälkeen Jumalaa palvelevat ihmiset ovat olleet maailmassa vähemmistönä. Jumalan siemenen ja paholaisen siemenen välillä on jatkuva vaino. Lohikäärme yritti niellä poikalapsen (Jeesuksen) heti hänen syntymänsä hetkellä. Kun Jumalan lapsi syntyy uudestisyntymisen kautta, lohikäärme yrittää heti niellä tämän lapsen.

"Kovin on minua vainottu nuoresta asti, vainottu, mutta ei lannistettu." (Ps. 129:2.)

"Selkäni on kuin kyntäjän jäljiltä, pitkiä vakoja täynnä." (Ps. 129:3.)

Ruoskimisen jäljiltä Jeesuksen selkä oli juuri tällainen. Meidän syntimme ovat nämä haavat häneen iskeneet.

On ihmeellistä, että Jumalan lapsiin kohdistunut vaino ei ole pystynyt hävittämään uskoa ja uskovaisia maan päältä. Onko niin, että helpot ajat hävittävät uskon maan päältä tehokkaammin kuin vainot?

Paholainen on vuosituhansien aikana testannut eri menetelmiä mikä vieraannuttaa ihmiset tehokkaimmin Jumalasta. Mikä on sinun mielestäsi hänen tehokkain keinonsa katkaista yhteytemme Jumalaan?

Ei kommentteja: