Jobin kirjaa sanotaan Raamatun vanhimmaksi kirjaksi. Tässä kirjassa on paljon viisautta. Jobin ystävät esiintyvät viisaina miehinä. Job sanookin heistä seuraavaa:
"- No olivatpa äänessä viisaat miehet! Kun te kuolette, kuolee viisaus maasta!" (Job. 12:2.) Ihmisten viisaus ei kuitenkaan ole aina samaa kuin Jumalan viisaus. Raamattu puhuu riivaajien viisaudesta. Viisailta näyttävät ihmiset voivat olla riivaajien viisaudella täytettyjä. Riivaajien viisauden lähde on paholainen. Paholainen oli alussa kaunis ja viisas laajalti suojaavainen kerubi, jonka ulkoinen olemuskin kertoi suuresta älystä ja viisaudesta.
"Kerubiksi minä sinut tein, sädehtiväksi vartijaenkeliksi, sinä olit pyhällä vuorella, käyskentelit välkehtivien kivien keskellä. Moitteen sijaa ei sinussa ollut siitä päivästä, jona sinut loin, siihen päivään, jolloin lankesit pahaan." (Hes. 28:14,15.)
"Nyt siis sinäkin olet voimasi kadottanut niin kuin me, olet yksi meistä. Tuonelaan on syösty sinun loistosi ja mahtisi, sinun harppujesi helkytys. Sinun allasi ovat vuoteena madot, sinun ylläsi peitteenä toukat. Voi, sinä putosit taivaalta, sinä Kointähti, sarastuksen poika! Alas maahan sinut survaistiin, sinä kansojen kukistaja." Etkö juuri sinä sydämessäsi sanonut: "Minä tahdon nousta taivaisiin! Minä pystytän valtaistuimeni Jumalan tähtiä korkeammalle, minä tahdon istua jumalten vuorella kaukana pohjoisessa, minä nousen pilviä ylemmäksi, olen korottava itseni Korkeimman vertaiseksi." (Jes. 10-14.)
Riivaajien viisauden tuntomerkkejä ovat ylpeys ja itsensä korottamisen henki.
Paholaisen elinympäristössä on tapahtunut suuri muutos. Välkehtivät kivet ovat vaihtuneet madoiksi ja toukiksi. Hänen viisautensa on myös kadonnut tai vaihtunut riivaajien viisaudeksi.
Job tuli ymmärtämään, että vain "Jumalan on viisaus, hänen on voima, hän tietää ja päättää." (Job. 12:13.)
Jumala tietää kaiken ja hän päättää kaiken ja kaikesta. Saakoon hän päättää myös meidän elämästämme!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti