maanantai 31. lokakuuta 2011

Rukouksen etuoikeus 8.

"Kerro aina tarpeesi, ilosi, surusi, huolesi ja pelkosi Jumalalle. Et voi rasittaa etkä uuvuttaa häntä. Hän on laupias ja anteeksiantava Jumala (ks. Jaak. 5:11.) Meidän tarpeemme eivät ole yhdentekeviä hänelle, joka on laskenut päämme hiuksetkin. Meidän murheemme, varsinkin kun ne puetaan sanoiksi, liikuttavat rakastavaa Jumalaa.
Vie rukouksessa hänelle kaikki, mikä sinua hämmentää. Mikään ongelma ei ole liian suuri Jumalan, maailmankaikkeuden hallitsijan ja ylläpitäjän, ratkottavaksi. Mikään ei myöskään ole vähäpätöistä hänen silmissään, jos se vain jollain lailla koskettaa rauhaamme. Elämämme kirjassa ei ole niin synkkää lukua, ettei hän haluaisi sitä lukea. Ei ole niin vaikeaa tilannetta, ettei hän osaisi sitä ratkaista. Mikään onnettomuus ei voi kohdata hänen vähäisintäkään lastaan, ei mikään huoli ahdistaa, ei mikään ilo ilahduttaa, eikä mikään vilpitön rukous kohota huulilta niin, ettei taivaallinen Isämme sitä huomaisi ja ottaisi sitä heti asiakseen. "Hän parantaa ne, joiden mieli on murtunut, hän sitoo heidän haavansa." (Ps. 147:3.) Jumalalla on jokaiseen ihmiseen suhde, joka on henkilökohtainen ja yksilöllinen aivan kuin maan päällä ei olisi ketään muuta ihmistä, josta hän pitää huolta, ei ketään muuta, jonka puolesta hän olisi uhrannut rakkaan Poikansa. Jeesus sanoi: "Sinä päivänä te esitätte pyyntönne minun nimessäni, enkä minä enää sano, että käännyn Isän puoleen teitä auttaakseni. Rakastaahan Isä itse teitä --." (Joh. 16:26,27.) "Minä valitsin teidät, ja -- Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte." (Joh. 15:16.) Jeesuksen nimessä rukoileminen on jotakin enemmän kuin hänen nimensä mainitsemista rukouksen alussa ja lopussa. Hänen nimessään rukoileminen tarkoittaa rukoilemista Jeesuksen tavalla ja samassa hengessä kuin hän rukoili. Se tarkoittaa hänen lupauksiinsa uskomista, hänen armoonsa luottamista ja hänen hyviin tekoihinsa osallistumista."

Ei kommentteja: