"Jumala ei kuule rukouksiamme, jos meillä on vääryyttä sydämessämme tai jos pidämme kiinni yhdestäkin tietoisesta synnistä. Katuvan, murtuneen ihmisen rukouksen hän kuulee aina. Kun olemme tehneet parannuksen koskien tietoisia syntejämme, Jumala vastaa rukouksiimme. Omat ansiomme eivät voi voittaa Jumalaa puolellemme, ainoastaan Jeesus voi pelastaa meidät verensä kautta. Kuitenkin meillä on oma osuutemme tehtävänä, jotta rukouksemme kuultaisiin.
Toinen ehto liittyy uskoon. "Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä." (Hepr. 11:6.) Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte, uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän". (Mark. 11:24.) Otammeko me Jeesuksen sanat todesta?
Hänen lupauksensa kattaa kaiken ja se ei rajaa mitään ulkopuolelle. Sen antaja on myös uskollinen. Mikäli emme heti saa sitä, mitä olemme rukoilleet, meidän on silti uskottava, että Herra kuulee ja vastaa rukouksiimme. Koska olemme erehtyviä ja lyhytnäköisiä, toisinaan pyydämme sellaista, joka ei koituisi meille siunaukseksi. Rakastava taivaallinen Isämme vastaa rukouksiimme antamalla meille sitä, mikä on meille parasta, sitä, mitä itsekin haluaisimme, jos vain näkisimme asiat niin kuin Jumala ne näkee. Kun tuntuu siltä, että rukoukseemme ei vastata, meidän tulee tarttua lupauksiin. Vastaus totisesti tulee, ja tulemme saamaan juuri sen siunauksen, jota eniten tarvitsemme. On erehdys uskoa, että rukoukseen vastataan aina juuri sillä tavalla kuin me haluamme. Jumala on niin viisas ja niin hyvä, että hän ei pidätä mitään hyvää niiltä, jotka vaeltavat oikein. Luota siis pelotta häneen, vaikka et näekään välittömiä vastauksia rukouksiisi. Usko hänen varmaan lupaukseensa: "Pyytäkää niin teille annetaan". (Matt. 7:7.)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti