sunnuntai 7. elokuuta 2011

Jumalanpalveluksen siunaus

Eilisen päivän jumalanpalveluksen innoittamia ajatuksia.

"Tämä se on, voitele hänet!" Samuel otti öljysarvensa ja voiteli Daavidin siinä veljesten keskellä, ja Herran henki tuli Daavidiin ja pysyi hänessä siitä päivästä alkaen." (1. Sam. 16:12,13.)

Hengen tuleminen meihin ja pysyminen meissä on elämämme tärkein kokemus. Ilman Herran Hengen jatkuvaa läsnäoloa ei elämässämme voi olla todellista menestystä. Daavid pelkäsi eräässä elämänsä vaiheessa, että Jumala karkottaa hänet luotaan ja ottaa pois Pyhän Hengen. Pyhän Hengen herättämä synnintunto johti Daavidin aitoon herätykseen. Hän tunnusti syntinsä, katui ja teki parannuksen (Ps. 51). Jumalan armo uudisti hänet. Jumala ei ottanut häneltä pois Pyhää Henkeä. Daavid säilytti valituksi tulleen siunauksen ja autuuden. Tämän kokemuksen jälkeen Daavidin elämän keskiössä oli jumalanpalvelus.

"Joka uhraa kiitosta, se kunnioittaa minua. Joka pysyy oikealla tiellä, saa nähdä, kuinka Jumala pelastaa" (Ps. 50:23.)

Kiitoksen uhraaminen tuli esille Daavidin, Pyhän Hengen innoittamien, laulujen välityksellä. Jumala on antanut ihmisille laulamisen lahjan. Tätä lahjaa meidän tulee käyttää Jumalan kunniaksi. Kun kiitämme ja ylistämme Jumalaa, niin me kunnioitamme häntä. Laulu ja ylistys kuuluvat jumalanpalvelukseemme.

"Jos joku teistä kärsii, hän rukoilkoon, jos joku on hyvillä mielin, hän laulakoon kiitosvirsiä" (Jaak. 5:13.)

Särkynyt sydän ja murtunut mieli ei ole kuitenkaan esteenä laulamiselle. "Laulu voipi parantaa monta haavaa katkeraa"! Kun lähestymme Jumalaa särkyneellä sydämellä ja murtuneella mielellä, niin se kertoo jotakin sydämemme asenteesta, nöyrtymisestä ja syntisyytemme tajuamisesta. "Todellisen viheliäisyyden tajuaminen voi olla musertava kokemus" (RS 3/2011 s. 43.) Jumala ei kuitenkaan jätä meitä taakkojemme alle. Hän haluaa nostaa katseemme Jumalan Karitsaan, jossa meillä on syntiemme sovitus ja anteeksianto. Kun otamme vastaan Kristuksen täydellisen sovitustyön puolestamme, uskon kautta, niin sydän iloitsee ja kiitollisuus täyttää mielen. Kristuksen täydellinen uhri, täydellinen elämä, täydellinen pyhyys, täydellinen luonne, täydellinen ilo ja rauha ovat taivaan lahjoja, joista pääsemme osallisiksi uskon kautta Kristukseen. Jeesuksen ristin pitäisi olla elämämme päälauseessa, eikä sivulauseessa.

Lue 1. Aik. 16:8-36. Huomaa luvun otsikko. Jos sinulle annettaisiin tämä teksti niin, ettet tietäisi mistä Raamatun kohdasta se on otettu, niin sanoisit varmaan, että se on jostakin psalmista. Tässä aikakirjan "psalmissa" on esitetty monia syitä Jumalan kiittämiselle. Siinä on sanottu myös neljä asiaa, joita meidän ei pidä koskaan unohtaa. Nuo sanat löytyvät jakeista 12 ja 15.

"Muistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen suuret tekonsa ja hänen tuomionsa" (12.)
"Muistakaa aina hänen liittonsa, tuhansille sukupolville annettu lupaus" (15.)

Jumalan suuret ihmeet, teot, tuomiot ja liittolupaukset tulee olla aina mielessämme. Ne on annettu tuhasille sukupolville, ei vain muutamille.
Jos laiminlyömme jumalanpalveluksen tai hylkäämme sen kokonaan, niin ihminen unohtaa kaikkein tärkeimmät asiat ja elämässä ei voi silloin olla todellista menestystä, iloa eikä rauhaa.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"Laulu voipi parantaa monta haavaa katkeraa"

Mistä saisi tietoa tästä hengellisissä piireissä vuosikymmeniä sitten koskettaneesta laulusta? Metodistit? Vankilatyö? Tätä kysyi Helykodin rouva.

Terv. Lauri

Paavo Hautala kirjoitti...

Tämä laulu löytyy Adventtilauluja -kirjasta laulu nro 520.
(H.R. Palmer)

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos

Löytyi kirjastosta tuo Adventtilauluja. Laulamme sen Helykodissa torstaina.

" Ilo Herrassa on väkevyytemme."