Posiolla jouluvalojen aikaan!

Tänään olin Pasin kanssa Posiolla. Lähdimme liikkeelle kirkoltamme klo 10.30 ja saavuimme takaisin klo 21.00. Matkalla poikkesimme eräässä maalaistalossa ja veimme seurakunnan joulumuistamisen. Lauloimme joululaulun ja rukoilimme. Talon isäntä siunasi Pasin Sympatia-työhön. Hän on ollut itsekin useana vuotena ahkera Sympatia-kerääjä. Hän on tehnyt monitahoista lähetystyötä erittäin laaja-alaisesti. Vaikka hän on jo yli 90-vuotias, hän kirjoittelee edelleen lehtikirjoituksia ja seuraa ajan tapahtumia. Nytkin, kun astuimme pirttiin, vanhukset kuuntelivat radiosta kuuluvaa asiaohjelmaa tarkalla korvalla.

Eräässä liikkeessä minulta kysyttiin, että kuinka kauan olen tehnyt Sympatia-keräystä Koillismaalla? Vastasin, että vuodesta 1990 saakka. "Tämähän on sitten juhlavuosi-keräys", sanoi ystävällinen liikkeen johtaja. "Niinpä onkin", totesin ihmeissäni, miettien samalla ajan nopeaa kulumista. Kaksikymmentä vuotta eteenpäin tuntuu kaukaiselta, mutta taaksepäin tarkasteluna lyhyeltä hetkeltä.
Joulukorttien myyminen nuorisotyön hyväksi ei mennyt niin hyvin kuin eilen Taivalkoskella. Monissa paikoissa, joissa esitin kortteja, olin ainakin päivän myöhässä. Ihmiset olivat ostaneet korttinsa ja toimittaneet ne jo postiin.
Yksi tapaus jäi mieleeni erikoisella tavalla. Erään hoitokodin asukas osti hyvin mielellään kymmenen kappaleen paketin kauniita suomalaisia joulukortteja. Hänen iloinen ja aurinkoinen olemuksensa rohkaisi minua paljon. Lähdin jatkamaan matkaani eteenpäin hyvällä mielellä. Kun olin jo melko kaukana, perääni huudettiin, että "täällä haluaa toinenkin henkilö ostaa kortteja." Näin ei tapahdu kovin usein.

Kävellessäni Posion pimeillä kujilla, sain ihailla erittäin kauniita jouluvaloja. Kotien pihat loistivat eri väreissä. Vihertävät valot ja turkoosit värit jäivät mieleeni parhaiten. Elävä tuli on aina kaunis. Pienikin tuikku ja valon pilkahdus loi mukavan ja lämpimän tunnelman. Lunta satoi hiljalleen ja maa oli puhtaan valkoinen. Maisema oli samanlainen kuin joulukorteissani. Iloinen pienikokoinen nainen luuta kädessä, toi mieleen joulusadun. Nainen puhui hauskalla äänellä monia lauseita, jotka sopivat tilanteeseen ja ympäristöön erinomaisesti. Hän olisi sopinut "joulunäytelmääni majatalon emännäksi".

Kiitos eräälle talon isännälle, joka oli sytyttänyt talonsa pihamaalle juhlavalaistuksen meidän kulkijoiden iloksi. Hänen pihapiirinsä oli erittäin valoisa ja hyvin suunniteltu. Ajattelin, että tämän talon pihavalot ovat ilmeisesti energiansäästölamppuja. Valaisimet olivat hyvin aseteltu ja ne sopivat ympäristöön.

Erikoisen hengellisen siunauksen sain kodissa, jossa rukoilin, ja jossa uskova ihminen rukoili minun puolestani koskettavan ja palavan rukouksen. Jumala kuuli tämän rukouksen ja siihen tulee varmasti vastaus.
Mustikkamehu ja pulla maistuivat kotoisalta ja ne virkistivät.
Henkevä keskustelu terveysasioista oli avartava. Kiitos hyvistä vinkeistä ja tuote-esitteistä. Ruususuolaa pitää tilata ja muitakin hyviä terveystuotteita.

Ihmisten auttamishalu on ilahduttavan suuri, vaikka monilla itsellään on laman tähden taloudellisia vaikeuksia.
Joulun läheisyys saattaa vaikuttaa myös siihen, että ihmiset antavat vähempiosaisille enemmän ja herkemmin kuin muuna aikana.
Kiitos kaikille posiolaisille tästä päivästä ja ystävällisestä kohtaamisesta kanssanne! Muistan teitä kaikkia rukouksin!