maanantai 28. syyskuuta 2009

Etana sulaa mataessaan

Psalmit ovat lauluja. Jokaisen laulun alussa annetaan ohje laulunjohtajalle siitä miten laulu pitäisi laulaa? Psalmin 58 alussa sanotaan, että tämä laulu pitäisi laulaa niin kuin "Älä tuhoa." Psalmin otsikkona on kuitenkin ajatus "Jumala hävittäköön jumalattomat." Mitenkähän tämän laulun esittämiseen saisi sellaisen soinnin, että "Älä tuhoa" -ajatus olisi mukana? Uskon, että kun Jumalan sanan elävöittäjä Pyhä Henki on mukana kutsumassa ihmisiä sanan kautta parannukseen, niin sanojen vaikeatulkintaiset ajatuksetkin voivat vaikuttaa parantavasti. Maan päällä tehdään tällä hetkellä paljon vääryyttä. Vallanpitäjien tuomiot eivät ole oikeita. Vääryyttä tehdään sydämen halusta ja väkivallalle raivataan tietä. Daavid kuvaa synnintekijän elämän vaellusta ja vertaa sitä etanaan. Etanan vaellus on hyvin hidasta ja työlästä. Synti, jota ei luovuteta Herralle lepää raskaana harjoittajansa harteilla ja tekee matkanteon vaikeaksi ja raskaaksi. Etana sulaa tai kuivuu mataessaan. Etana jättää jälkeensä vain limavanan ja sitten häipyy ja haihtuu pois. Jumalattomien kohtalo on samanlainen. Viimeisenä tuomion päivänä Jumalan kuluttava tuli ei jätä jälkeensä mitään. "Katso, se päivä tulee liekehtivänä kuin tulinen uuni. Kaikki röyhkeät ja pahantekijät ovat silloin oljenkorsia. Se päivä tulee ja sytyttää ne liekkiin - sanoo Herra Sebaot - eikä niistä jää jäljelle juurta eikä vartta. Mutta teille, jotka pelkäätte minun nimeäni, on nouseva pelastuksen aurinko, ja te parannutte sen siipien alla. Te astutte ulos, hypitte riemusta kuin vasikat laitumella. Sinä päivänä, jonka minä määrään, te poljette jumalattomat maahan, tallaatte heidät tomuksi, sanoo Herra Sebaot." (Mal. 3:19-21).

Ei kommentteja: