torstai 16. tammikuuta 2014

Ihmeellisten kokemusten sarja jatkuu edelleen!

Mikko-veljeni ja hänen vaimonsa Kaarina ovat tulleet lomamatkalle Kuusamoon. Kuusamo on ollut vuosien ajan heille tärkeä lomakohde. He ovat tulleet tänne Kankaanpäästä ystäväpariskunnan kanssa hiihtelemään. Hiihtäminen on kuitenkin tällä hetkellä kovien pakkasten tähden vaikeaa, lähes mahdotonta. Tänään Mikko ja Kaarina tutustuivat Karpaloon, Rukouspuutarhaan ja Karpalo-Kirppikseen. Karpalon esittelykierroksen jälkeen nautimme yhdessä maukkaan lounaan. Niina ja Riina olivat valmistaneet monipuolisen aterian, jota kelpasi syödä hyvällä ruokahalulla.

Rukouspuutarhassa vietimme hiljaisen hetken ja pidin rukouksen.

Sitten ehdotin, että kävelisimme Karpalo-Kirppikselle. Ehdotus sai kannatusta. Pakkaslumi narskui kengänpohjien alla, kun marssimme Kitkantietä pitkin Kuusamon torille päin. Matka ei ollut pitkä, se oli vain noin 100 metriä. Siellä meitä odottikin suuri yllätys. Sanoin etukäteen Mikolle ja Kaarinalle, että meillä on tällä hetkellä porilainen kirppiksen pitäjä. Tämä tietysti kiinnosti heitä, koska hekin ovat asuneet aikoinaan Porissa. Kirppiksellä oli paljon nähtävää. Kerroin Eilalle, että veljeni perhe asuu Kankaanpäässä. Eila sanoi, että hän on syntynyt Kankaanpäässä. Kaarinan päässä alkoi raksuttaa. Hän näki Eilassa tuttuja piirteitä ja hän kysyi Eilalta, että oletko sinä Eila Toveri? - Kyllä minä olen, Eila sanoi. - No, sitten me ollaan luokkakavereita, totesi Kaarina hämmästyneenä. Emme voineet muuta kuin ihmetellä, miten maailma voi olla niin pieni tai miten johdatus voi olla niin suurta ja ihmeellistä? Kaarina oli vanhoja valokuvia katsellessaan kotona ajatellut, että missä Eila mahtoi olla ja mitä hänelle tänä päivänä kuuluu? Nyt hän sai tavata luokkatoverinsa livenä kaukana Kuusamossa. Tämä kokemus kuuluu niihin ihmeellisten kokemusten sarjaan, vai mitä Valtteri?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei vaan! Silloin tällöin luen tätä blogiasi ja tämä kirjoitus kuvaa juuri näitä Jumalan ihmeellisiä johdatuksia, joita maailman ihmiset pitävät vain sattumina. Näistä on minullakin lukemattomia kokemuksia elämässäni, toinen toistaan hämmästyttävämpiä - siinä sitä sitten vain pieni ihminen ihmetyksissään sopertelee kiitosta... Jos haluat lukea yhden näistä, niin laitan tähän linkin artikkelista, joka on ilmestynyt Adventist Worldin uusimmassa numerossa. Englanninkielinen linkki: http://www.adventistworld.org/issue.php?issue=2014-1001&page=24 tai saksankielinen (Adventisten heute): http://de.adventistworld.org/ . Parhain terveisin Satu

Paavo Hautala kirjoitti...

Hei Satu! Kiitos rohkaisevasta kommentistasi! Mukava tietää, että olet blogini lukija. Tervetuloa jatkossakin sivuilleni. Voit myös jakaa blogini osoitetta ystävillesi. Näin lukijakunta laajenee ja mahdollistaa kommentoijien joukon lisääntymisen.
Rohkaisen kaikkia lukijoita kommentoimaan useammin, jos vain mahdollista. Näin blogista tulee entistä kiinnostavampi ja monipuolisempi, koska jokaisella on oma tarinansa. Kokemukset tuovat rikkautta ja yhteyttä toinen toisiimme. Kommentoiminen ei ole vaikeaa. Se on myös turvallista. Ohjeet löydät blogiltani.
Kiitos, kun laitoit linkkien osoitteet. Olisikohan mahdollista, että joku voisi vaikkapa suomentaa nuo kokemukset tälle kohdalle blogiani?