"Jumalan työtovereina me kehotamme teitä ottamaan vastaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sanoohan hän: "Sopivalla ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut." Nyt on sopiva aika, nyt on pelastuksen päivä." (2. Kor. 6:1,2.)
Jokainen ihminen tarvitsee Jumalan armoa. Ilman Jumalan armoa meillä ei olisi minkäänlaista elämää, ei nykyistä eikä tulevaa iankaikkista elämää. Armon alkulähde on Jumalan rakkaudessa. Sitä ei voi ansaita. Siihen ei voi lisätä mitään, eikä siitä voi ottaa mitään pois. Kieltäytyminen Jumalan armon vastaanottamisesta tekee koko elämästä turhan. Ihminen, joka ottaa vastaan Jumalan armon silloin, kun sitä hänelle tarjotaan, ottaa vastaan kaikkein suurimman lahjan. Armo mahdollistaa onnettoman menneisyyden muuttumisen onnelliseksi nykyisyydeksi ja autuaaksi tulevaisuudeksi. Jumalan armo nostaa, kantaa ja vie perille.
Ihminen voi käyttää väärin kaikkia Jumalan lahjoja. Armon torjuminen, vastustaminen, halvaksi tekeminen ja hylkääminen merkitsevät Jumalan lahjojen hylkäämistä, Jeesuksen hylkäämistä, hänen jättämistä sydämemme oven ulkopuolelle.
Armossa eläminen ja kasvaminen on Kristuksessa elämistä ja kasvamista.
Jumala tarjoaa meille tänään armoaan. Tämä päivä on sen vastaanottamiseen erittäin sopiva. Kun otamme Jumalan armon vastaan, niin päivästä tulee pelastuksen päivä! Elämä olisi turhaa ilman Jumalan armoa!
"Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa." (Ilm. 22:21.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti