maanantai 15. marraskuuta 2010

Jumala ei ole kaukana

Olen kirjoittanut psalmin 139 kohdalle Jer. 23:23,24.

"Olenko minä sellainen Jumala, jonka valta ulottuu vain lähelle? Eikö myös kauas? sanoo Herra. Voiko kukaan kätkeytyä sellaiseen piilopaikkaan, etten minä häntä näkisi? sanoo Herra. Enkö minä ole läsnä kaikkialla niin taivaassa kuin maassa? sanoo Herra."
Edellä olevia ajatuksia pohditaan psalmissa 139 hyvin syvällisesti. Toivon, että lukisit tuon psalmin tämän kirjoitukseni yhteydessä.

Psalmin 139 otsikko on: "Herra, sinä tunnet minut". Kaikkitietävä Jumala tuntee meidät henkilökohtaisesti, koska hän on meidän Luojamme. Meidät on luotu ainutlaatuisiksi yksilöiksi. Kaikki ihmiset ovat uniikkeja ja hyvin arvokkaita.

"Sinä olet luonut minut sisintäni myöten, äitini kohdussa olet minut punonut. Minä olen ihme, suuri ihme, ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla, mutta sinulta ei pieninkään luuni ole salassa. Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut."

Jumala on kiinnostunut meidän jokapäiväisestä elämästämme. Menneisyytemme, nykyisyytemme ja tulevaisuutemme ovat hänen tiedossaan ja kädessään.
Jumala näkee kaikki liikkeemme, tekomme, toimintamme ja ajatuksemme "jo kaukaa". Hän haluaa vaikuttaa valintoihimme monien kanavien kautta, että valintamme koituisivat meille ja lähimmäisillemme siunaukseksi ja hänelle kunniaksi. Jumala haluaa varjella meidät, pahasta.

Jumalalta emme pysty salaamaan mitään. Kaikkien ihmisten "hyvät" ominaisuudet, pimeät puolet, helmasynnit, voitot ja tappiot ovat paljastettuina hänen edessään. Tuntuuko tämä ajatus sinusta pelottavalta vai rohkaisevalta?

Jos mielemme täyttää pelonsekainen kunnioitus Jumalaa kohtaan, niin tulemme varovaisiksi synnin kanssa. Emme suhtaudu syntiin välinpitämättömästi, vihaamme sitä ja haluamme tehdä parannuksen Pyhän Hengen puhuttelussa ja hänen voimassaan. Toinen ajatus, joka tulee mieleen psalmin 139 sanomasta, on tietoisuus Jumalan suuruudesta ja rakkaudesta. Tämä poistaa pelon ja täyttää sydämen kiitollisuudella ja rakkaudella Jumalaa kohtaan. Jumala on lähellä oleva Jumala. Hän ei ole meistä kaukana milloinkaan.

2 kommenttia:

Mika kirjoitti...

Kiitos kirjoituksestasi. Se, että Jumala näkee kaiken on joillekin pelottava ja toisille vapauttava uutinen.

Jumalan edessä voin olla oma itseni - varsinkin sen jälkeen kun erottava asia eli synti on annettu anteeksi!

Siunausta sinulle.

Paavo Hautala kirjoitti...

Kiitos Mikalle kommentista ja siunaustoivotuksesta! Siunausta myös sinulle.
Ystäväpiirissänikin on useita Mika-nimisiä, joten minulle jää arvoitukseksi kuka olet? Mutta ei se haittaa.

Tunnustamattomat synnit, jotka painavat omaatuntoa tuovat jumalasuhteeseen pelottavan elementin, mutta tunnustetut ja anteeksi annetut synnit poistavat tuon pelon, niin kuin kirjoituksessasi tuot esille.

Menikö joulu hyvin?