keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Omer-mitallinen mannaa!

"Kuuntele, kansani, mitä opetan, tarkatkaa sanojani, te kaikki. Minä aion esittää viisaiden mietteitä, tuon julki menneisyyden arvoituksia, vanhoja asioita, joista olemme kuulleet, joista isämme ovat meille kertoneet. Me emme salaa niitä lapsiltamme vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta, Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt. Hän sääti Jaakobille säädöksensä, hän antoi Israelille lakinsa ja käski meidän isiämme opettamaan ne lapsilleen, jotta tulevakin polvi ne tuntisi, jotta vastedes syntyvätkin ne oppisivat ja kertoisivat omille lapsilleen. Jumalaan heidän tulee turvautua, muistaa, mitä hän on tehnyt, ja noudattaa hänen käskyjään, jotta eivät olisi kuin isänsä, nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset, jotka häilyivät sinne tänne eivätkä pysyneet uskollisina Jumalalle."

Tässä on Jumalan ihanne perheuskonnolle. Kaikkien perheen jäsenten tulisi kokoontua yhteisiin hartaushetkiin saamaan Jumalan sanan opetusta. Psalmi 78 sisältää paljon varoittavia opetuksia Israelin entisten vaiheiden kokemuksista. "Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi meille, joiden osana on elää lopun aikoja." (1 Kor. 10:11.)

Raamatun totuuksia ei pidä salata eikä hävetä. Jumala on tarkoittanut, että hänen omansa olisivat maailmassa suolana ja valona. "Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa. "Te olette maailman valo. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa." (Matt. 5:13-16.)

Jumala piti huolen Israelilaisista erämaassa. "Hän iski kallioon, ja vesi virtasi" --- "Mannaa satoi heidän ruoakseen, hän antoi heille taivaan viljaa. Ihmiset söivät enkelten leipää, saivat ruokaa runsain määrin."

Mannaa annettiin joka päivä sen verran kuin kukin tarvitsi. Yksi omer-mitallinen eli n. 3-4 litraa päivässä oli sopiva määrä. Jos sitä keräsi liikaa se ei säilynyt seuraavaan päivään vaan siihen tuli matoja ja se alkoi haista pahalta. Sapatin valmistuspäivänä (perjantaina) mannaa annettiin kaksinkertainen osuus ja silloin se säilyi hyvänä myös koko (lauantain) eli sapatin päivän. Sapattiaamuna mannaa ei satanut lainkaan. Näin Herra opetti kansaa ja muistutti heitä viikoittain myös lepopäivän vietosta. Manna oli esikuva Jeesuksesta, joka on elämän leipä. Kalliosta virtaava vesi oli Jeesukseen viittaava esikuva. Jeesus on elämän veden lähde.

Jokainen meistä tarvitsee taivaan viljaa ja elämän vettä. Manna, jota meidän tulisi nauttia joka päivä on Jumalan sana. Elävä vesi viittaa Pyhään Henkeen, jonka Jeesus on lähettänyt meille. Tarvitsemme Jumalan sanan mannaa joka päivä. Pyhä Henki tekee sen meille eläväksi ja todelliseksi. Usko ja rukous ovat kuin avaimia, joilla saamme avata oven taivaan runsaisiin varastohuoneisiin. Jos "paastoamme" Jumalan sanasta pitkiä aikoja ja lopetamme hengittämisen, niin tulee "heikko" olo. Hengellinen elämä kärsii, usko heikkenee, sairastumme ja lopulta kuolemme hengellisesti.

Israelin kansa söi mannaa neljäkymmentä vuotta. Tuona aikana he kyllästyivät Jumalan antamaan ruokaan. He napisivat häntä vastaan ja kaipasivat Egyptin lihapatoja ja valkosipulia. Jumala kuuli heidän napinansa ja "Hän antoi sataa lihaa kuin tomua, taivaan lintuja kuin merten hiekkaa. Hän pudotti ne heidän leiriinsä, heidän asumustensa ympärille, ja he ahmivat itsensä täyteen - hän antoi heille sitä, mitä he halusivat. Mutta heidän himonsa ei sittenkään laantunut. Sen tähden he, ruoka vielä suussaan, saivat kokea Herran vihan. Hän surmasi heidän parhaat miehensä, löi maahan Israelin nuoret soturit. Silti he yhäti tekivät syntiä, eivät he uskoneet hänen ihmeisiinsä." Jumala on pitkämielinen, laupias ja armahtavainen Jumala, mutta emme saa uhmata häntä emmekä koetella hänen kärsivällisyyttään jatkuvalla napinalla, epäuskolla ja syyttelyllä. Jumala ei salli itseään pilkattavan. Kun Jumala joutuu rankaisemaan ihmisiä heidän jumalattomuudestaan, se on outo teko Jumalalle, joka on laupias ja armahtavainen.

Jeesuksen omina saamme olla kiitollisia Herralle, joka on ottanut vastaan Jumalan vihan syntiemme tähden. Jokainen ruoskanisku Jeesuksen selkään on lyöty meidän syntiemme tähden. Me olemme teoillamme ansainneet kuolemantuomion, mutta Jeesus on ottanut meidän paikkamme, jotta me saisimme elää. Jeesuksen veren kautta meillä on anteeksiantamus, ilo ja rauha. Uuden elämän saaneina meillä on suuret siunaukset ja etuoikeudet. Jumalan lapseus on siunattu asia. Emme saa kuitenkaan unohtaa sitä tosiasiaa, että kristityillä on myös vastuut ja velvollisuudet, joista Jeesus on kertonut henkilökohtaisesti. Hänen valitsemiensa palvelijoiden kautta olemme saaneet Raamatun. Tämä on Jumalan kirja, jossa kuulemme hänen äänensä. Lampaat kuulevat hänen äänensä ja ne seuraavat Hyvää Paimenta uskollisesti.

Ei kommentteja: