perjantai 15. toukokuuta 2009

Työtä, matkoja ja romantiikkaa!

Viime yönä unet jäi vähiin. Tänään on ollut kiireinen päivä, vaikka voimat ovat olleet vähissä. Aamupiirissä oli ilo keskustella Tauno ja Erkki Vihosen kanssa. Vihoset asuvat Valkeakoskella. He olivat tulleet Lappiin avustuspalvelun merkeissä. "Iloinen mieli" -kampanja pidettiin Kemissä, Torniossa, Ylitorniolla ja Ranualla. Monet olivat saaneet apua. Liikkeet olivat lahjoittaneet ruokaa ja vaatteita jakelua varten ilahduttavalla tavalla. Joku liike oli lahjoittanut uusia kenkiä ja ne olivat saaneet nopeasti "jalat alleen"! Mieleeni jäi kertomus Ylitorniolta. Avustustyöntekijät olivat kaivanneet rohkaisua, koska työ oli käynyt voimille. Tauno kertoi kyyneleet silmissä, kuinka Jumala siunasi ja rohkaisi heitä Ylitorniolla, lasten kautta. Lähes kolmekymmentä lasta osallistui "Iloinen mieli" -kampanjaan ja he huolehtivat siitä, että heidän äitinsä ja muut sisaruksensa saivat sopivia vaatteita ja kodin tekstiilejä ja hengellisiä kirjoja kotiinsa. Tauno kertoi, että oli liikuttavaa huomata etteivät lapset olleet itsekkäitä, he huolehtivat enemmän toisista kuin itsestään. He miettivät ääneen ja kyselivät toisiltaan, että sopisiko tämä tai tuo vaate äidille tai pikkuveljelle jne.? Joku lapsi oli varannut äidilleen kengät ja kun äiti sovitti niitä myöhemmin jalkaansa, ne olivat olleet juuri sopivat. Minusta tuntui, että enkeli oli ollut asialla ja valinnut nuo kengät lapsen puolesta. Työn uuvuttamat avustajat saivat juuri sen rohkaisun, jota he kaipasivat ja jaksoivat taas mennä eteenpäin ja suorittaa työn loppuun saakka. Olen itsekin ollut tällaisessa tapahtumassa mukana ja tiedän kuinka valtavaa työtä tämä auttaminen on. Meillä Koillismaalla "Iloinen mieli" -kampanja on ensi syksynä, syyskuussa. Avustamme silloin Kuusamossa, Taivalkoskella, Posiolla, ja Sallassa. Jos olet vapaalla ja haluaisit kokea ilon auttaa, niin olet tervetullut mukaan auttamaan lähimmäisiä. Ota yhteyttä ja ilmoittaudu vapaaehtoistyöntekijäksi. Jos olet näppärä käsistäsi ja haluaisit tulla rakentamaan Karpaloa talkootyönä, niin ilmoittaudu "Maranatha"-rakentajien ryhmään.
Apua voi antaa monella tavalla. Herra on antanut meille lahjoja, joita voimme käyttää Jumalan kunniaksi hänen asiansa edistämiseksi.

Tänä aamuna meitä pysäytti psalmi 49. Siinä varoitettiin kiintymästä tämän maailman rikkauksiin. "Älä kadehdi, kun joku rikastuu, kun hän kartuttaa talonsa omaisuutta. Kuollessaan hän ei ota mukaansa mitään, hänen omaisuutensa ei seuraa häntä hautaan. Vaikka hän eläessään ihastelee osaansa ja toiset kiittävät hänen menestystään, hänen täytyy mennä isiensä luo, paikkaan, jossa ei valoa nähdä. Rikkainkaan ihminen ei ole ikuinen, eläinten tavoin hän lakkaa olemasta."

Huomenna lähden matkalle. Minulla on edustajiston kokous Tampereella. Lähden linja-autolla Kuusamosta Ouluun ja yöjunalla Tampereelle ja illalla tulen yöjunalla takaisin Ouluun ja maanantaiaamuna linja-autolla takaisin Kuusamoon. Kiitos esirukouksista matkan puolesta. Anne on matkalla Kajaanissa iäkkäitä vanhempiaan hoitamassa. Annen auto meni tänään katsastuksesta läpi, joten hänen autonsa on jälleen kunnossa. Muistakaa Annea myös rukouksin, ettei sattuisi onnettomuutta tiellä. Hirviä ja poroja on liikkeellä aika paljon.

Hääpäivän ruusut ovat erikoisia. Ne ovat vieläkin aivan upeita, vaikka ostin ne 6.5. tavallisesta ruokakaupasta, K-marketista. Kauppias haki ne kylmävarastosta, kun sai tietää kuinka tärkeään tapahtumaan ne tulisivat. Ne ovat kauniin vaalean punaisia. Niitä on kymmenen ja ne ovat hopeajalustaisessa kristallimaljakossa, jonka sain 50-vuotislahjaksi Kaija Laamaselta ja hänen tyttärenperheeltään Anu ja Jouni Taljalta, Kaarinasta. Ihmettelen vieläkin sitä huomionosoitusta, mitä Kaija, Anu, Jouni, Vesa, Timo ja Johanna osoittivat minulle merkkipäivänäni. He ajoivat autollaan lähes kaksituhatta kilometriä päästäkseen juhliini. Tämä oli aivan valtava rakkauden ja välittämisen osoitus. Kiitos muistamisesta! Muistan sen läpi elämäni. Kaija, Anu ja Jouni ovat ensihedelmä siitä evankelioimistyöstä, jonka aloitin opiskelujeni ohessa. Opiskelin Toivonlinnan seminaarissa sananjulistajaksi, Piikkiössä, vuosina 1985-1986. Anun ja Jounin lapset ovat ensimmäiset hengelliset lapsenlapset. He osallistuivat leiriin vuonna 2006. Leiri pidettiin Jokijärven leirikeskuksessa. Vierailimme silloin myös Närängänvaaran eräkeskuksessa, joka on Venäjän rajalla. Nuoret kastettiin Turun Betel-kirkossa, omaisten läsnäollessa. Samassa kirkossa kuin Kaija, Anu ja Jounikin. Betel-kirkko on Turun Adventtikirkko. Seurakunnan pastori, Aimo Helminen, kastoi heidät. Siunausta teille rakkaat ystävät Kaarinaan. Muistan teitä rukouksin!

Kirjoitin tänään Annelle kortin, johon kirjoitin seuraavasti: "Hei Anne! Yllätys Sinulle! Nämä ruusut ovat esikuvallisia. Ne kestävät ja kestävät, niin kuin meidän liittommekin. Toivottavasti kukoistamme yhdessä yhtä kauniisti kuin nämä ruusut! Rakkaudella Paavo."

Ei kommentteja: