maanantai 11. heinäkuuta 2011

Leirin ensimmäinen päivä pe 1.7.2011

Leiri on nyt onnellisesti ohi. Loppujärjestelyt on vielä edessäpäin ja päiväkirjan tekstit kirjoittamatta. Aloitan ensimmäisestä leiripäivästä ja kirjoitan päivän tapahtumista, mitä muistan.

Suurin osa leiriläisistä oli saapunut Kuusamoon jo torstaina 30.6. ja he olivat yötä kirkollamme. Ohjaajat pitivät heistä hyvää huolta. Autoemännän virkaa jäi hoitamaan Eeva-Kaisa. Minä lähdin Emma-Katariinan kanssa klo 10.30 Jokijärven leirikeskukseen tekemään valmisteluja leiriämme varten. Leirillä oli täysi tohina päällä. Lastenleiri ei ollut vielä päättynyt. Emme voineet aloittaa järjestelyjen tekemistä sisätiloissa, joten kävimme käsiksi ulkohommiin. Laitoimme pelipaikat kuntoon. Suopunginheittoa varten kiinnitimme sarvia muistuttavan haaraisen tukevan koivunoksan suuren petäjän paksuun runkoon. Jousiammuntataulu tuli tutulle paikalleen pysäköintialueen pohjoislaidalle, metsän reunaan, odottamaan tarkka-ampujia paikalle venyttämään jousta ja tähtäämään keskelle taulua.
Aslak sanoi minulle, että metsään on tehty metsäkirkko. Päätin mielessäni järjestää tässä paikassa jonakin iltana hartaushetken. Kahdentoista jälkeen pääsimme tekemään sisätyöt. Kuusi tuntia teimme rivakasti töitä ennen kuin kaikki oli valmista ja leiriläiset voisivat tulla, aloittamaan Eräriparia ja Nuorten Seikkailuleiriä vuonna 2011. Minua vähän harmitti, koska en päässyt mukaan riverbookie-tapahtumaan, joka pidettiin Taivalkoskessa. Onneksi sain kuitenkin nähdä Timon ottamista kuvista, miten hauskaa ja jännittävää siihen osallistuvilla leiriläisillä oli ollut. En tiedä olisinko uskaltanut osallistua tähän extreme-koskiseikkailuun, koska koski ei ollut todellakaan mikään pikkupuro. Ihmettelin, että nuorimmat tytötkin olivat uskaltaneet laskea kosken "sammakkopuku" päällä, pienen "kelkkamaisen lautan" avulla.

Linja-auto ajoi pihaan ja nuoret olivat innoissaan ja kantoivat tavaransa huoneisiin.
Lämmin ruoka oli katettu ja leiri alkoi yhteisellä aterialla. Talon emännän, Eine Pajulammen, valmistama pöytä oli runsas je herkullinen. Leirin aikana tulimme näiden pöytien äärelle ateriahetkeen yhteensä 29 kertaa. Luonnossa ja muissa paikoissa söimme kuusi kertaa.
Perjantai-ilta meni nopeasti. Ehdimme pitää myös yhden raamattutunninkin. Sauna, palju ja uiminen kuuluivat leiripäivien ohjelmaan ja ne toivat virkistävän ja rentouttavan hetken päivän päätteeksi. Iltapalan yhteydessä oli pieniä pohdintatehtäviä ja hartaushetki, jonka ohjaajat pitivät kukin vuorollaan.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heipä hei Paavo.Luin kommenttisi leirin alkutaipaleelta ja voin vain yhtyä siihen iloon ja riemuun mitä koimme koko leirin aikana,päivä päivältä tutustuimme toisiimme leiriläisten kanssa ja voi miten ihania he kaikki olivatkaa omalla persoonallisella tavallaan.Olimme kuin yhtä perhettä kaikki.Olit kyllä pitänyt huolen ettei tekemistä puutu,tohina päällä koko ajan ja niimpä illan tullen kaikki suurinpiirtein kaatuivat peteihinsä terveellä tavalla uupuneina ja ravituina niin hengellisesti kuin ruumiillisesti,ruoka oli todella hyvää ja terveellistä.Kiitos Taivaan Isälle että sain kokea kaiken sen uuden kokemuksen näiden nuorten kanssa.Jumala todella suojeli ja siunasi meitä kaikkia koko ajan.Jään odottamaan jatkokommenttejasi.Siunausta sinne Kuusamoon johon olen ihastunut kertakaikkiaan.Eeva-Kaisa.

Paavo Hautala kirjoitti...

Kiitos Eeva-Kaisa! Paneuduit leiriavustajan tehtävään huolella ja elit leirin tapahtumissa hetki hetkeltä, täysin rinnoin. Myös ensiapuvastaavan apulaisena teit Kristinan kanssa hyvää työtä ja huolehdit siitä, että pienet kolhut ja muut vaivat saivat helpotusta ja kaikilla oli hyvä mieli. Kristina huolehti ammattitaidolla ensiavun vastaavan tehtävän hyvin. Ensiapulaukun sisältö oli ajan tasalla ja tarvittava täydennys tehtiin leirin aikana. Tänä vuonna oli ensimmäisen kerran tehty lakisääteinen turvallisuussuunnitelma. Sen tarpeellisuus on erittäin tärkeä jatkossakin.
Milloin muutat Kuusamoon?