Esimerkin voima

Ajattelin sittenkin kirjoittaa sunnuntain rukousviikkolukemisessa olleen "humoristisen" kertomuksen esimerkin voimasta.

"Eräs vertaus kertoo metsätyömiehestä, joka kerran työskennellessään joutui tiikerin hyökkäyksen kohteeksi. Metsätyömies tarttui tiikeriä hännästä, jolloin tiikeri alkoi pyöriä ympyrää yrittäessään päästä puremaan miestä. Kävelyllä buddhalainen munkki kiinnitti huomionsa meluun ja suuntasi paikalle. Munkin nähdessään metsätyömies huudahti: "Ota kirveeni ja tapa tämä tiikeri, ennen kuin se syö minut elävältä!"
Munkki laski katseensa, liitti kätensä hurskaasti yhteen ja vastasi: "Olen pahoillani, mutta en voi tappaa tiikeriä. Olen näet buddhalainen ja buddhalaisena kaikki elämä on minulle pyhää, olkoon sitten hyönteisen, ihmisen tai eläimen elämä."
Metsätyömies vastasi: "Minua ei ole siunattu sinun uskollasi, joten voisitko sinä ottaa tiikeriä hännästä, niin minä tapan pedon."
Munkki myöntyi, ja miehet vaihtoivat paikkoja. Sitten metsätyömies meni ottamaan kirveensä, nosti sen olalleen ja poistui välinpitämättömästi kohti metsää. Kovasti hätääntynyt buddhistimunkki huudahti: "Tule takaisin tappamaan tämä tiikeri, kuten lupasit, muuten se nielaisee minut!"
Metsätyömiehen jäähyväissanat kuuluivat: "Esimerkkisi teki minuun niin suuren vaikutuksen, että käännyin sinun uskoosi."

Lapset ottavat oppia vanhemmiltaan. Nuoret ottavat oppia toisilta nuorilta. Ihmiset seuraavat toisiaan ja omaksuvat erilaisia asioita toisiltaan. Kun lähdemme lapsuuskodeistamme ja perustamme oman kodin, niin viemme mukanamme oppimamme ja siirrämme ne sitten omille lapsillemme. Esimerkki vaikuttaa meihin hyvin paljon.
Kuinka tärkeää olisikaan, että lapset ja nuoret saisivat seurata "hyviä malleja."
Uskovien kotien merkitys maailmassa on suuri. Jokainen meistä voi miettiä omalla kohdallaan, että minkälaisen esimerkin annan omille lapsilleni ja kaikille muillekin ihmisille.